Koveneva kilpailu uhka luovuudelle

AFA

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vaati lisäämään työn tuottavuutta, jotta Suomi pystyisi huolehtimaan kasvavasta eläkeikäisten joukosta, jos työllisyyttä ei kyetä lisäämään. Kansainvälinen kilpailukykykin edellyttää jatkuvasti tehostuvaa työntekoa niin tuotannossa kuin palveluissakin.

Ihmisten eliniän piteneminen ja yleiskunnon samanaikainen paraneminen tekevät mahdolliseksi työnteon pitempään kuin nykyinen keskimääräinen 59 vuoden eläkeikä antaisi olettaa. Eläkelainsäädäntöä onkin pystytty muuttamaan muun Euroopan kadehtimalla tavalla yhteisymmärryksessä eläkeiän nostamiseksi.
Tietoyhteiskunnan kehityksen kärjessä kulkeva elektronisten laitteiden ja järjestelmien kehittyminen antaa tuottavuuden kasvattamiselle edellytyksiä sikäli kuin laitteita osataan käyttää hyödyllisesti. Innovaatioita pitää tuottaa, kärjessä pitäisi pysyä. Kehitys toteutuu, jos toteutuu, työpaikoilla.
Juha Antila ja Pekka Ylöstalo tutkivat yli 600 suomalaisen yrityksen ja tuhansien haastateltujen aineistoa tarkoituksenaan hakea yhteisiä tekijöitä parhaiten menestyneiden ja eniten lisää työllistäneiden yritysten kesken.

Tutkimustuloksen mukaan menestymistä parhaiten selitti yritysten proaktiivinen toimintatapa eli yksinkertaistetusti sanoen kyky jakaa vastuuta alaspäin organisaatiossa.
Hyvän työpaikan ominaisuuksia on kartoitettu runsaasti. Yllättävää on se, miten monesta näkökulmasta tullaan niin samanlaisiin ominaispiirteisiin.
Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarinen kuvailee ikääntyneiden kannalta parhaita työpaikkoja sellaisiksi, joissa tehtävät on selkeästi jaettu, työntekijä voi vaikuttaa oman työnsä tekemisen tapoihin ja työaikoihin, työntekijät eivät pelkää satunnaisia virheitään, valvonta ei ole päällekäyvää eikä työtahti ole kova.
Ikääntyvälle hyvässä työpaikassa hyvin tehty työ huomataan ja siitä saa kiitostakin ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen on olemassa.
Ei ole mikään sattuma, että nämä samat ominaisuudet kuvaavat innovatiivista (eli luovaa) työpaikkaympäristöä, lisättävää on lähinnä verkostoituminen.
Luova työpaikka on kilpailukyvyn kehto. Luovalla työpaikkaympäristöllä ei tarvitse tarkoittaa ruokatunnilla pidettäviä kuvataidepiirejä vaan pikemminkin työyhteisön tuotannollisten ja palvelutavoitteiden mukaisia uusia tekemisen tapoja ja innovaatioita, jotka parantavat töiden sujumista ja tuotteiden laatua.

Monet luovuustutkijat toteavat, että luovuus on inhimillinen ominaisuus, joka ei ole sidoksissa esimerkiksi älykkyyteen, ei edes koulutukseen. Jokainen ihminen voi periaatteessa olla luova. Jokainen on itse asiassa ollut sitä käytännössäkin, lapsena.
Yritysten tai muiden työyhteisöjen ei tarvitse etsiä ulkopuolelta erityisiä luovia ihmisiä. He ovat jo olemassa työpaikalla. Kyse on luovuuden, innovaatioiden esiinnousun, rohkaisemisesta ja sen esteiden poistamisesta. Tämä on melkein kokonaan johdon vastuulla.
Rohkaisemisessa rahapalkinnoilla on pienempi merkitys kuin ilmapiirillä ja yleisellä asenteella. Luova työskentely on hauskaa ja palkitsevaa sinänsäkin.
Luovuus on itsensä toteuttamista. Ihminen kokee luodessaan olevansa arvokas ja hyödyllinen.
Luovuus on kuitenkin helppo tukahduttaa, minkä lukemattomien työpaikkojen hierarkkinen ja byrokraattinen rakenne ja toimintamallit edelleenkin tekevät. Kannustusta voi olla vaikea saada. Pilkka ja vähättely kuuluvat luonnostaan innovaatioiden tuottajien arkipäivään.

Kvartaalitaloudessa työpaikka on epävarma, vaikka työtä tehtäisiin tehokkaasti ja kannattavasti, jos muualla kannattavuus on vielä parempi.
Työaika on joko pätkittäinen tai liian pitkä, aina kiireistä, tiukasti valvottua ja tulos on yksinomaan rahaa.
Kaikkien työntekijöiden tärkeimmäksi tavoitteeksi halutaan mahdollisimman suuren hyödyn tuottaminen osakkeenomistajille.

On vaikea uskoa, että Suomi menestyy ottamalla malliksi hyvän työpaikan vastakohdan. Kansantaloudellisesti on suurta pääoman, osaamisen ja työmotivaation tuhlausta lopettaa kannattava työpaikka ja lähettää työvoima kilometritehtaalle.
Tuottavuuden parantaminen ei sinänsä poista työttömyyttä, jos tuottoa ei käytetä työpaikkojen luomiseen. Jonkin aikaa tuottavuutta voi nostaa kiirettä lisäämällä ja väkeä vähentämällä. Pitkän tähtäyksen lääke se ei ole.
Uusia työpaikkoja syntyy vain tuottamalla parempia luovaan työhön perustuvia hyödykkeitä. Tämä mahdollistuu vain panostamalla ihmiseen.

Hyviä työpaikkoja pitää rakentaa paljon lisää, jotta ihmiset jaksavat käydä töissä ja tehdä parempaa, innovatiivisempaa ja laadukkaampaa tulosta. Kehitys vaatii elinkeinoelämältä investointeja myös kotimaahan, eikä vain koneisiin ja laitteisiin, vaan myös työpaikkojen ja työn sisällön parantamiseen.

Pekka Peltola

työmarkkinaneuvos
valtiotieteen tohtori,
työympäristöpolitiikka
työministeriö

8

355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Turha työtön

      Muuten oikeaa asiaa, mutta loppuyhteenvedosta on jäänyt huomaamatta eräs seikka. Meillä työpaikat ovat siirtyneet muiden kuin suomaalaisten omistukseen ja työmme täällä on vain ulkomaisten omistajien rahakirstun kasvattamista lyhyellä tähtäimellä.

      Jokainen ymmärtää, että silloin ei ole merkitystä työntekijöiden jaksamisella, innovaatioilla eikä muulla. Jos työn tuottavuus heikkenee tai sitä voidaan jossakin teettää halvemmalla, työ siirretään. Näinhän meillä nyt on tapahtumassa yhä enenevässä määrin. Teemme suurimman osan työstämme pelkkänä työnä.

      Miten asiaa voitaisiin sitten muuttaa?

      Jos palautamme mieleen sellaisen asian kuin kulutus ja tuotanto, niin on helpompi löytää ratkaisu. Jos kulutamme oman työmme tuloksia, niin meille syntyy lisää parempia työpaikkoja. Niitä eivät ylikansalliset yritykset eivätkä olkomaalaisomistajat voi säädellä.

      Miten tähän suuntaan sitten päästäisiin? Onko meillä mahdollisuuksia ostaa kotimaista?

      Valitettavasti näin ei ole, kiitos järjestelmämme. Työttömyyden ylläpidon vuoksi olemme nostaneet kotimaisen työn hinnan niin suureksi, että voidaksemme ostaa tunnin omaa työtämme, joudumme tekemään keskimäärin seitsemän tuntia työtä. Se on aivan liikaa voidaksemme ostaa mitään kotimaista. Oikea suhde olisi 2-3 tuntia töitä omasta tunnin työstä. Muutos voidaan tehdä jos niin halutaan hallituksessa. Toistaiseksi sitä ei olla haluttu tehdä, vaan on haluttu pitää suomalaiset köyhinä ja nöyrinä.

    • T. I. Ruskeepää

      Tohtori Peltola puhuu siitä, kuinka elinkeinoelämän olisi panostettava "kotimaahan, eikä vain koneisiin ja laitteisiin". Tämä lyhyt kommentti särähtää korvaani, sillä mielestäni todellinen ongelma on se, että elinkeinoelämä hallitsee tuotantovälineitä. Yksityisyrittäjät omistavat teollisuuden systeemit ja elintasoa rakentavat koneet. Yksityisyrittäjät toimivat määritelmän mukaisesti oman hyötynsä puolesta, ja ihmiset joutuvat myymään työvoimaansa heille. Työvoima, tavalliset kansalaiset, ovat siis vain tilapäisesti elintasoa tuottavassa järjestelmässä, ja omistajat korjaavat tuoton. Tämä on Karl Marxin ajatus ja kapitalismin kritiikki, ja mielestäni se palvelee edelleen kaupallisen kilpailun järjestelmässä ihmisiä, jotka eivät ole voitolla. Siksi omistajia ei pidä pyytää tai painostaa muuttamaan tuotantostrategiaansa enemmän yhteishyvän suuntaan, vaan heidät tulee irroittaa vallankahvasta. Tuotanto tulee olla demokraattisesti kaikkien käsissä.

    • Luovien

      Luovuus katosi Suomesta alv:n tultua. Patenttien määrä väheni. Koska Liikanen ei esittänyt oman organisaationsa tehostamista, voidaan häntä pitää ainakin demarien mittakaavassa varsin luovana?

    • mukana oleva

      Puhutan paljon ikääntyvien ihmisten työssäolosta pidempään, on luotu houkuttimia esim. työeläkejärjestelmän paremmat karttumat (tosin isommalla omalla maksulla) jne. Mutta on niin paljon esteitä, joita ei ole poistettu. Työeläkejärjestelmässä on kummajainen, jossa viimeinen työnantaja joutuu maksamaan mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen työantajaosuuden ja tämä on niin iso riski että harva työnantaja mielellään palkkaa yli 55v ihmistä töhin. Myös työnantajien asenne ikääntyviä ihmisiä kohtaan on ikävä, siis suomalainen ei usko ennen kuin kokee eli on koettava ammatti-ihmisten työvoimapula, kun ammattitaidot häviää eläkkeellee siirtyvien tai siirrettävien ihmisten kautta.
      Kvarttaalitalous ja ajattelu on ilmeisesti syntynyt sijoittajien ja osakkeenomistajien taholta, sillä en voi muuten ymmärtää tällaista kädestä suuhun elämistä. Aivan kuin koko elämä olisi pätkitty 4kk:n jaksoihin, aivan kuin ei osattaisi katsoa tulevaisuuteen. Kyllä tässä vielä huonosti käy, jos ei aleta arvostamaan ammatitaitoa eikä osata katsoa eteen päin.
      Nykyinen tehokkuusajattelu on varmin luovuuden tappoväline. Työmetodit ovat niin valmiksipureskeltuja ettei luovuudelle jää sijaa ja samalla myös työmotivaatio katoaa. Tehokkuusajattelussa on kokonaan unohdettu motivaatio. Se on sellainen voimavara, mitä mistää ei saa ostettua. Se on ihmisessä sisällä ja sen saa käyttöön vain anatmalla ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään.

      Terv. Tämän kaiken kokenut

      • T. I. Ruskeepää

        JOS joku ei vielä sitä tiedä, tämä foorumi kärsii epäuskottavuudesta sen vuoksi, että täällä ihmiset kirjoittavat juttuja pelleilymielessä. Se seikka, että tohtori tulee tänne kirjoittamaan tuollaisesta ei voi johtua mistään muusta kuin siitä, että hän käyttää harvat julkisuuteenpääsymahdollisuutensa ja laittaa tänne älykkään kirjoituksensa muiden paikkojen muassa ihan vain saadakseen kuuluvuutta. Tohtori tuskin pitää hyödyllisenä enää palata tänne lukemaan vastauksia, josta syystä on turhaa yrittää myöskään luoda älykkäitä vastauksia tohtorin tekstiin toivoen, että hän osallistuisi keskusteluun.


      • Turha työtön
        T. I. Ruskeepää kirjoitti:

        JOS joku ei vielä sitä tiedä, tämä foorumi kärsii epäuskottavuudesta sen vuoksi, että täällä ihmiset kirjoittavat juttuja pelleilymielessä. Se seikka, että tohtori tulee tänne kirjoittamaan tuollaisesta ei voi johtua mistään muusta kuin siitä, että hän käyttää harvat julkisuuteenpääsymahdollisuutensa ja laittaa tänne älykkään kirjoituksensa muiden paikkojen muassa ihan vain saadakseen kuuluvuutta. Tohtori tuskin pitää hyödyllisenä enää palata tänne lukemaan vastauksia, josta syystä on turhaa yrittää myöskään luoda älykkäitä vastauksia tohtorin tekstiin toivoen, että hän osallistuisi keskusteluun.

        Et kai väitä aloitusta alykkääksi? Aloitushan oli kuin silmälapuilla varustetun hevosen kirjoitus. Se näkee vain juoksu-uran, jota pitkin juoksee. Vaikka se juoksee juksuradalla missä tuhannet ihmiset katsovat sen juoksua. Hevonen ei vain silmälappujensa vuoksi näe niitä eikä sitä häiritse yleisö.

        Niin myös tohtorilla. Hänkään ei näe kuin sen kapea kaistan asiassa. Hän ei ymmärrä mistä syystä asiat ovat niin kuin hän selittää.

        Kirjoitus ei siis ole älykäs. Jos kyseistä asiaa setvitään, tulisi huomioda myös siihen vaikuttavat seikat ja analysoida myös ne.


      • T. I. Ruskeepää
        Turha työtön kirjoitti:

        Et kai väitä aloitusta alykkääksi? Aloitushan oli kuin silmälapuilla varustetun hevosen kirjoitus. Se näkee vain juoksu-uran, jota pitkin juoksee. Vaikka se juoksee juksuradalla missä tuhannet ihmiset katsovat sen juoksua. Hevonen ei vain silmälappujensa vuoksi näe niitä eikä sitä häiritse yleisö.

        Niin myös tohtorilla. Hänkään ei näe kuin sen kapea kaistan asiassa. Hän ei ymmärrä mistä syystä asiat ovat niin kuin hän selittää.

        Kirjoitus ei siis ole älykäs. Jos kyseistä asiaa setvitään, tulisi huomioda myös siihen vaikuttavat seikat ja analysoida myös ne.

        Minä en puhunut totuudenmukaisuudesta. Teksti oli älykäs mahdollisista virheistä huolimatta. Perustelut tekevät kommenteista älykkäitä. Roskaskirjoittelussa ei ole perusteita, ettekä te moukat niitä tarvitsekaan, kun yritätte vain pelleillä.


      • Turha työtön
        T. I. Ruskeepää kirjoitti:

        Minä en puhunut totuudenmukaisuudesta. Teksti oli älykäs mahdollisista virheistä huolimatta. Perustelut tekevät kommenteista älykkäitä. Roskaskirjoittelussa ei ole perusteita, ettekä te moukat niitä tarvitsekaan, kun yritätte vain pelleillä.

        Olemme samaa mieltä, mutta kun teitä moukkia on täällä suurin osa, niin kenellepä muulle sitä kirjoittaisi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      643
      7929
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      456
      2211
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2120
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1691
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1228
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1216
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1098
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      833
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      748
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      727
    Aihe