Siinäpä tuo kysymys jo tulikin, eli mikä sai teidät kirkosta eronneet aikanaan liittymään kirkkoon?
Mikä sai liittymään kirkkoon te jo eronneet?
Lutheril
12118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Työkaveri.
Minut kastettiin mormoniksi 8-vuotiaana lapsena. Erosin kirkosta heti, kun se tuohon aikaan oli mahdollista, eli vasta 18-vuotiaana.
Kotikasvatus syntymästä alkaen, perheen sekä yhteisön sosiaalinen paine. Mistään muista vaihtoehdoista ei edes keskusteltu, joten 8-vuotiaana kasteelle mennessä en käsittänyt, että maailmassa on muitakin uskontoja kuin mormonismi.
Olin stipendiaattina Yhdysvalloissa ja mormoniopiskelijat olivat ensimmäiset, joiden kanssa ystävystyin. Menin kasteelle, koska halusin olla samanlainen kuin hekin ja kaipasin hyväksyntää. Kun palasin Suomeen, tajusin vain menneeni joukon mukana. Olin mormoni alle 2 vuotta.
mormonismin vika?
Eihän siinä tuollaista väitetty eikä sitä edes kysytty alussa. Tyypillistä että fanaattinen mormoni loikkaa olemattomiin väitteisiin ihan turhaan.
???
Mormonina olo oli Amerikassa kivassa porukassa olemista kirkossa ja vapaa-aikana. Suomessa mormonismi oli enimmäkseen vanhojen tyyppien seassa istumista. Heti olisi pitänyt ottaa tehtäviä kirkossa ja olla lapsenvahtina kokousten aikana. Opintoni jatkuivat edelleen Suomessa, mutta kirkko yritti viedä kaiken vapaa-aikani.
Onko mormonismin vika että Suomessa mormonit on ikäviä ihmisiä ja aika paljon vanhuksia. Mistäs minä sen tiedän? En tuntenut oloani hyväksi mormonina Suomessa, amerikkalaiet nuoret mormonit oli O.K.
Suomessa mormonismi kuolee sukupuuttoon kohtsillään.
Ketä vähänkään täyspäistä mokoma kallis hömppä kiinnostaa?
Ja kyllä - suomalaiset mormonit ovat todella ikäviä ihmisiä.
Eli Terhi V:ttu, liityit mormoniksi, koska kaipasit ystävyyttä ja samankaltaista yhteenkuuluvuutta, uskon kanssa ei sillä sinänsä ollut tekemistä.
Kuinkahan moni muu liittyy samoista syistä. Oletan, että moni.
mormonismin vika?
Luin Mormonin kirjan englanniksi ja se tuntui ihan O.K. kirjalta. Suomessa luin sen suomeksi ja en tykännyt. Se oli parempi englanniksi, vaikka paljon oli sellaisia kohtia jotka olivat sekavia, ehkä siksi, kun ei koko ajan jaksa katsoa sanakirjoista. Uskonnosta ei jäänyt käteen mitään Suomessa, täällä mormonismi oli kuin toisessa maassa nähty uni, josta heräsin.