Suomessa muhii ortodoksikirkkojen konflikti: Venäjän kirkko eli Moskovan patriarkaatti pyrkii Suomen ortodoksisen kirkon reviirille. Moskovan patriarkaatin alainen Pyhän Nikolauksen seurakunta kasvaa nopeasti ja rakentaa nyt uutta kirkkoa Helsinkiin. Suomen ortodoksisen kirkon johto suhtautuu uuteen kirkkohankkeeseen kriittisesti. Metropoliitta Ambrosiuksen mukaan on ongelmallista, että yhdessä maassa toimii kaksi eri patriarkaatin kirkkoa. Moskovan patriarkaatilla on huono maine, koska sillä on hyvin läheisen suhde Putinin hallintoon.
Uusi kirkkohanke
Put-IN Helsinki
20209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomessa on varmaan koko ajan ollut pari-kolme pientä moskovalaista seurakuntaa. Jos seurakunnna koko kasvaa, niin silloin tarvitaan uusi kirkko.
Jos tuo koetaan ongelmaksi, niin silloin Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen pitäisi lähettää kirje Moskovaan ja kopio Konstantinopoliin.
Toisaalta monissa länsimaissa on Konstantinopolin ja Moskovan patriarkaatin lisäksi edustettuina loputkin, eli vierekkäin voi olla monta ortodoksista kirkkoa ja kaikki rukoilevat eri patriarkan puolesta.
Oln kuitenkin vakuuttunut siirä, että kaikki rukoukset kuullaan tuolla Taivaissa.
Suomalaisten ei tarvitse rakentaa uusia kirkkoja, kun vanhoissakaan ei mitään ruuhkaa ole.
Tähän Suomen ortodoksisen kirkon johdon kannattaisi mieluummin suhtautua kriittisesti kuin käyttää kaikki voimansa niiden kadehtimiseen, joiden kirkollinen elämä ei ole yhtä pystyynkuollutta ja viimeisiään vetelevää.
Mitä kadehditaan. Ei pidä paikkaansa. Eikä vetele viimeisiään.
Mennään ja perustetaan Sortavalaan ortodoksinen seurakunta! Siis Konstantinopilin alainen. Mitä tapauhtuisi?
Ei semmoiseen kukaan tulisi. Tyhjilleen jäisi.
Perustetaan mieluummin hiekkaa myyvä liike Saharaan.
Suomesta myydään hyvä hiekkaa Saharaan. Sikäläinen hiekka on liian suolaista kelvatakseen sementintekoon.
Suomessa aina korostetaan sitä, että yhdessä maassa pitää olla vain ja ainoastaan yksi (1) jurisdiktio. Ainoa poikkeus säännöstä on tietenkin Viro, jonne suomalaisten aktiivisella myötävaikutuksella pykättiin toinen jurisdiktio valtapolitiikan nimissä. Ei oikein uskottavaa!
Eipä taida olla mitään maata, jossa on vain yksi jurisdiktio. Esimerkiksi Kreikassa on sekä Kreikan kirkko että Konstantinopolin patriarkaatti, eikä se ole mikään ongelma kenellekään. Suomalaisia kyllä voidaan sumuttaa, kusettaa ja vedättää määrättä, mutta totuus on todellakin totta.
Ei sinne Viroon kyllä suomalaisten toimesta mitään toista jurisdiktiota ole perustettu. Sen teki setä Stalin, joka pakkoliitti autonomisen (Konstantinopolilaisen) Virolaiset Venäjään! Eikä venäläinen hiippakunta vieläkään tunnu uskovan, että he ovat ja olivat vain "käymässä", kuten Stalinin muutkin sotilaat...
Jotkut virolaiset lähtivät jurisdiktioineen ensimmäisten vaikeuksien tullen käpälämäkeen, ja sitten palasivat kuin maailman omistajat, senhän takia siellä nyt on kaksi jurisdiktiota.
Ehkä piankin he lähtevät uudestaan käpälämäkeen, jolloin siellä on taas vain yksi jurisdiktio.
Lähtevät, jos venäläisten määrä lisääntyy, erityisesti asepukuisten sellaisten.
Toisaalta on aihetta olettaa, että NATO vaikuttaa asiaan.
Kirkon on kuitenkin syytä pysyä irrallaan mahdollisista kahakoista. Töitä voi tulla, kuten Maidanin aukiolla, jossa papit siunasivat tuoreeltaan mielenosoituksissa menehtyneet.
70-luvulla kirkkojen välit olivat lämpimät. Pidettiin ilman muuta yhteyttä toiseen ortodoksikirkkoon kuuluvien kanssa.
Suomen ortodoksinen kirkko on alunperin Venäjän kasvatti. Asettuminen ekumeenisen patriarkan alaisuuteen tapahtui itsenäisyyden hulinoissa. Moskova ei sitä hyväksynyt eikä osa Suomen ortodokseista, jotka jäivätkin siis Moskovan alaisuuteen.
Johtajat ovat ymmärrettävästi kateellisia, kun uusmuuttajat liittyvät Moskovan alaiseen P. Nikolaoksen seurakuntaan samalla kun meillä väki jopa vähenee..
Sekä Virossa että Suomessa voi havaita, että Moskovan kirkossa vallitsee selvästi hartaampi elämä kuin meillä. Toisaalta emme voi olla huomaamatta, että Suomen ulkopuolella ortodoksisuus on kovempaa ja armottomampaa. Emme halua vaihtaa. Mutta on aivan luonnollista, että maahanmuuttavat venäläiset tuntevat itsensä kotoisaksi Moskovan alaisessa seurakunnassa.
Ristiriita on syntynyt sen jälkeen, kun ekumeeninen patriarkka alisti myös Viron emigranttikirkon "avun" varjolla Suomen arkkipiispalle, Johannekselle, ja toisaalta kateus heräsi maahanmuuttajien liittyessä Moskovan alaiseen seurakuntaan. Täytyy kyllä myöntää, että Moskova on näihin syytön.
Piispa Ambrosius on varmaan jo katunut sammakkoaan. Parempi, jos hän olisi jatkossa hiljaa aiheesta.
Ongelmallista on juuri se, ettei Moskovan patriarkaatti kunnioita Ortodoksisen kirkon periaatteita, joiden mukaan kaikkien seurakuntien pitäisi olla aina saman metropoliitan alaisuudessa. Kun Moskovan patriarkaatti nyt toimiin Konstantinopolin alueelle, myös sen rakentamien seurakuntien pitää olla paikallisen metropoliitan alaisuudessa.
Suomen kirkko on nykyisin Konstantinopolin ekumenisen patriarkan alaisuudessa, johon Karjala ja Novgorod kuului myös varhaisen historiansa aikana. Moskovan patriarkaatti kuuluu nuoriin patriarkaatteihin, joka itsenäistyi Konstantinopolista vasta muutamia satoja vuosia sitten.
Metropoliitta Ambrosius on oikeassa, ja huomatkaa ettei hän esitä omaa henkilökohtaista mielipidettään vaan Ortodoksisen kirkon opilliseen perinteeseen perustuvan kannan, jota Moskovan patriarkaatti ei ole koskaan kunnioittanut.
Kerrotko myös, kuka sitten kunnioittaa tuollaista periaatetta?
Mainitsepa vaan yksikin patriarkaatti, joka sitä kunnioittaa.
Ilmeisesti sekoitatte nyt kaksi asiaa: tilanne on aivan erilainen niin sanotussa diasporassa eli perinteisen ortodoksisen kirkon alueen ulkopuolella ja perinteisillä ortodoksisisilla alueilla. Ette tietenkään voi tätä ymmärtää, jos olette itsekin tullut Kirkkoon jostain läntisen protestanttisen liikkeen seurakunnasta.
Esim. Suomessa on ollut kansallinen ortodoksinen kirkko jo vuosisatojen ajan, sillä Suomen itäosien karjalainen väestö on kuulunut alun perin Konstantinopolin alaisuuteen, sitten Moskovan patriarkaattiin, kun sellainen perustettiin muutamia satoja vuosia sitten. Neuvosto-Venäjän kommunistisen hallinnon otettua vallan Venäjällä, Suomen kirkon oli viisasta palata alkujuurilleen Konstantinopoliin, eikä sitä päätöstä ole syytä katua ollenkaan. Vanha patriarkaatti on aina parempi kuin nuori, ja nytkin Moskovan patriarkaatti joutuu toimimaan maallisen vallan alaisuudessa, joka käyttää sitä politiikassaan hyväkseen.
Esim. Ruotsissa ja läntisessä Euroopassa tilanne on jo aivan toinen. Siellä eri patriarkaatit ovat tuoneet edustuksensa sitä mukaa kun siirtolaiset ovat perustaneet omia seurakuntiaan.
Pyydän teitä opiskelemaan näitä asioita, ette voi mitenkään edellyttää, että teitä valistetaan tässä keskustelussa, jos ette ole jostakin syystä omaksunut ortodoksisen kirkon asioita jo nuoruudestanne lähtien.
Kerron vielä, että näiden Moskovan patriarkaatin kahteen seurakuntaan on ottanut aikoinaan kantaa myös KP arkkipiiska Paavali aivan samalla tavalla kuin KP metropoliitta Ambrosiuskin, mutta tiedän myös sen, etteivät useimmat kaikkein oikeaoppisimmat uuskäännynnäiset kiihkeästä ortodoksisuudestaan huolimatta yleensä edes tiedä jo edesmennyttä ap Paavalia, joka oli alkujaan Vanhan Valamon pappismunkki.
Siis ne, jotka ovat kanssasi eri mieltä, ovat "käännynnäisiä". MOT
Ovatko nämä asiat teidän mielestänne pelkkiä mielipideasioita? Ehkä ne tulevat jostain herätysliikkeistä tai muista lahkoista ne käsitykset, että jokainen voi oman mielensä mukaan uskoa ihan mitä vain ja se onkin sitten tärkeintä. Ortodoksisessa kirkossa ei ole sellaista hölynpölyä olemassakaan, ja seurakuntakin rukoilee jokaisessa palveluksessa, että piispa pysyisi oikein opettavana. Piispan tehtävä on siis valvoa oikeaa oppia, eikä hänkään kehittele asioita oman mielipiteensä mukaan.
"Esim. Suomessa on ollut kansallinen ortodoksinen kirkko jo vuosisatojen ajan,"
Just just.
"sillä Suomen itäosien karjalainen väestö on kuulunut alun perin Konstantinopolin alaisuuteen,"
Mikä helkutin Suomen itäosien karjalainen väestö?
"Vanha patriarkaatti on aina parempi kuin nuori,"
Millä tavalla parempi?
"Kerron vielä, että näiden Moskovan patriarkaatin kahteen seurakuntaan on ottanut aikoinaan kantaa myös KP arkkipiiska Paavali aivan samalla tavalla kuin KP metropoliitta Ambrosiuskin,"
Viran puolesta herrat politikoivat.
"ap Paavalia, joka oli alkujaan Vanhan Valamon pappismunkki."
Oli kyllä, peräti reilun vuoden. Taisi sieltä mennä töihin johonkin savitehtaaseen.
Tarkoitatteko te tällä höpönhöpöllänne, että mielestänne kaikki ne ovat väärässä, jotka eivät ole samaa mieltä teidän kanssanne, eivät siis hyväksy teidän omia mielipiteitänne?
Ainoastaan tosiasioilla on merkitystä. Ei fiktiolla. Mielipide on kuin peppureikä. Jokaiselta sellainen löytyy.