Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin
Kehitysapuun erikoistunut Oxfam-järjestö arvioi, että Afrikan köyhyyteen on tehokas lääke: lopetetaan aseelliset konfliktit.
Oxfamin raportti Africa's Missing Billions on murheellista luettavaa. Raportin mukaan Afrikan aseellisten konfliktien pelkät rahalliset kustannukset olivat vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana 300 miljardia dollaria. Summa vastaa Afrikkaan samana aikana virranneen kehitysavun määrää. Sotiin katoaa joka vuosi 18 miljardia dollaria.
Oxfam on laskenut, että aseelliset selkkaukset syövät niihin joutuneissa Afrikan maissa talouskasvusta vuosittain 15 prosenttia. Järjestö tiivistää, että jos nämä rahat sijoittaisi oikein, Afrikasta saataisiin juurituksi sekä malaria että tuberkuloosi ja kaikille pystyttäisiin järjestämään puhdasta vettä.
Vaikka summa ja kasvun rasite kuulostavat suurilta, Oxfam laskee todennäköisesti alakanttiin.
Oxfamin esille ottamaan ajanjaksoon mahtuu muun muassa Ruandan kansanmurha kaikkine seurauksineen. Väkivalta, pakolaisvirrat ja tuhottu infrastruktuuri – koulut, sairaalat ja tiet – vaikuttavat kokonaisiin sukupolviin.
Konfliktimaista katoaa väki, joka voisi rakentaa tulevaisuutta. Kuinka mitataan tämän pysyvästi poistuneen inhimillisen panoksen hinta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä?
Ulkopuolisten, kuten kehitysavun antajien, on vaikea purkaa konfliktien taustalla olevia paineita. Aika moni länsimaa on ollut kolonialismin aikana niitä luomassakin.
Jostain pitäisi silti lähteä liikkeelle. Asekauppa Afrikan konfliktimaiden kanssa on saatava kuriin. YK:n aseidenvientikieltoa kierretään käyttämällä laillisia välikäsiä. Asekaupan valtava arvo heikentää eräissä maissa halua valvoa kauppaa.
Oxfam muistuttaa aiheellisesti, että monissa Afrikan kiistoissa ihmiset ovat paikallisia mutta aseet tuontituotteita.
Suosikkiase on halpa ja helppokäyttöinen, Neuvostoliitossa suunniteltu Kalašnikov AK-47 -rynnäkkökivääri, joka on nykyisin tunnetuin venäläinen brändituote. Joka vuosi arviolta 250 000 ihmistä kuolee AK-47:n luodeista.
Brittiläisen Independent-lehden mukaan Etelä-Sudanissa on yksi AK-47 jokaista perhettä kohden. Niitä on siis ilmeisesti enemmän kuin koulukirjoja.
.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin/a1397107659029
Toista miljardi euroa kehitysapu vuosittain valtion velaksemme. Katso tästä valtion budjetista maat saavat:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/aky/aky.xml&id=/2014/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html
Kehitysapuun erikoistunut Oxfam-järjestö arvioi, että Afrikan köyhyyteen on tehokas lääke: lopetetaan aseelliset konfliktit.
Oxfamin raportti Africa's Missing Billions on murheellista luettavaa. Raportin mukaan Afrikan aseellisten konfliktien pelkät rahalliset kustannukset olivat vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana 300 miljardia dollaria. Summa vastaa Afrikkaan samana aikana virranneen kehitysavun määrää. Sotiin katoaa joka vuosi 18 miljardia dollaria.
Oxfam on laskenut, että aseelliset selkkaukset syövät niihin joutuneissa Afrikan maissa talouskasvusta vuosittain 15 prosenttia. Järjestö tiivistää, että jos nämä rahat sijoittaisi oikein, Afrikasta saataisiin juurituksi sekä malaria että tuberkuloosi ja kaikille pystyttäisiin järjestämään puhdasta vettä.
Vaikka summa ja kasvun rasite kuulostavat suurilta, Oxfam laskee todennäköisesti alakanttiin.
Oxfamin esille ottamaan ajanjaksoon mahtuu muun muassa Ruandan kansanmurha kaikkine seurauksineen. Väkivalta, pakolaisvirrat ja tuhottu infrastruktuuri – koulut, sairaalat ja tiet – vaikuttavat kokonaisiin sukupolviin.
Konfliktimaista katoaa väki, joka voisi rakentaa tulevaisuutta. Kuinka mitataan tämän pysyvästi poistuneen inhimillisen panoksen hinta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä?
Ulkopuolisten, kuten kehitysavun antajien, on vaikea purkaa konfliktien taustalla olevia paineita. Aika moni länsimaa on ollut kolonialismin aikana niitä luomassakin.
Jostain pitäisi silti lähteä liikkeelle. Asekauppa Afrikan konfliktimaiden kanssa on saatava kuriin. YK:n aseidenvientikieltoa kierretään käyttämällä laillisia välikäsiä. Asekaupan valtava arvo heikentää eräissä maissa halua valvoa kauppaa.
Oxfam muistuttaa aiheellisesti, että monissa Afrikan kiistoissa ihmiset ovat paikallisia mutta aseet tuontituotteita.
Suosikkiase on halpa ja helppokäyttöinen, Neuvostoliitossa suunniteltu Kalašnikov AK-47 -rynnäkkökivääri, joka on nykyisin tunnetuin venäläinen brändituote. Joka vuosi arviolta 250 000 ihmistä kuolee AK-47:n luodeista.
Brittiläisen Independent-lehden mukaan Etelä-Sudanissa on yksi AK-47 jokaista perhettä kohden. Niitä on siis ilmeisesti enemmän kuin koulukirjoja.
.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin/a1397107659029
Toista miljardi euroa kehitysapu vuosittain valtion velaksemme. Katso tästä valtion budjetista maat saavat:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/aky/aky.xml&id=/2014/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
EVVK
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola ei ole tyytyväinen hallituksen kehyspäätökseen.
- On moraalitonta jatkaa miljardiluokan kehitysavun antamista, samaan aikaan kun suomalaisten nimiin otetaan velkaa, veroja korotetaan ja lapsilisiä leikataan.
Eerola huomauttaa, että sadankin miljoonan säästö kehitysavussa pitää kehitysavun kokonaismäärän edelleen lähes miljardissa eurossa.
- Vaikka hätää kärsiviä tuleekin auttaa, niin kyllä oman maan kansalaiset pitää laittaa muun maailman edelle. Suomen tulisi toistaiseksi lopettaa uusiin kehitysapuhankkeisiin osallistuminen, ja kehitysavun BKT-osuustavoitteesta tulisi luopua kokonaan.
Pienet leikkaukset eivät riitä
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/eerola-kehitysapu-jaadytettava/
Suomi käyttää kehitysapuun 206 euroa vuodessa asukasta kohden
Suomen kehitysyhteistyön budjetti vuonna 2013 on kokonaisuudessaan 1 118 miljoonaa euroa.
Varsinainen kehitysyhteistyö 879,4 miljoonaa euroa. Rahoilla toteutetaan esimerkiksi kahdenvälisiä kehitysyhteistyöohjelmia, YK:n kautta annettavaa apua, humanitaarista apua ja kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaa apua.
Muu julkinen kehitysyhteistyö 238,9 miljoonaa euroa. Summa kattaa kehitysyhteistyön hallintomenot, osuuden EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, pakolaisten vastaanoton, maksuosuudet muille kansainvälisille järjestöille ja muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot.
Määrärahat 0,55 % bruttokansantulosta.
Kaikki kehitysyhteistyöksi laskettu toiminta 206 euroa asukasta kohden.
Varsinainen kehitysyhteistyö 162 euroa asukasta kohden.
Suomen pitkäaikaiset kehitysyhteistyökumppanit ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania ja Nepal.
Alemman keskitulon maaksi kohonneen Vietnamin kanssa kehitysyhteistyöstä ollaan asteittain siirtymässä muihin yhteistyömuotoihin.
Yhteistyö Nicaraguan kanssa lopetettiin 2012.
Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2013, Global Finland
Talouskriisi kuristaa rikkaiden maiden antamaa kehitysapua21.9.2013
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1379663986962
Puututaan tarkemmin seuraavalla hallituskaudella, kun saadaan takiaispuolueet
oppositioon.
"Afrikan köyhyyteen on tehokas lääke: lopetetaan aseelliset konfliktit."
Katsokaapa EU:ta... Mitä tulossa?