Euroopan unioni rakenteena ja ideologiana avaa ovet puolin ja toisin vapaalle liikkuvuudelle niin satunnaisessa "hyvässä" (lähinnä matkustusasiakirjavapaus) mutta eritoten kaikessa ihmisluonnolle ominaisessa eli huonossa. Sattuneesta syystä, Euroopassa on kansakuntia ja kulttuureja, joissa on eletty kuin pellossa mutta omillaan, ja maita, jossa on uutteruudella rakennettu monimutkaisia ja kansalaisten kulttuurin harvemmin ominaiselle käyttäytymiselle soveltuvia toimintoja mm. turvaverkkoja. Kun näistä maista poliittisissa rakennelmissa on noussut valtarakenteiden huipulle yksilöitä (eliiitti), joiden prioriteetit eivät liity kansallisiin intresseihin, ja nämä ovat keskenään luoneet sosiaalisia yhteistyöverkkoja, ei lienee ylläys että nämä ylemmät, todellisesta kansallis-intresseistä irrallaan olevat elitistit ovat päättäneet tehdä kaikkensa, että lopulta on vain...yksi valtio, yksi raha, yksi kieli...(nooh, kaksi virallista nyt vielä toistaiseksi, englanti ja ranska).
Alemmalla tasolla, siis täällä maan kamaralla, työntekijä- yrittäjä- ja ruohonjuuritasolla, on luonnollista että taloudellisessa merkityksessä aiemmin häviöllä olleet kulttuurit tavoittelevat voitolla olleiden kulttuurien osaa. Niimpä meillä on avustuspaketteja, vapaata maahanmuuttoa, kansainvälistä rikollisuutta, yrittäjyyden, työllistämisen ja työnteon kannattamattomuutta ym. Voidaan puhua kulttuurillisesta yhdenmukaisesta Europasta vasta, kun taloudellinen hyvä ja huono on jakautunut kaikkialle kuin neuvostoliitossa konsanaan. Se, voidaanko tai löytyykö enää yksilöitä ja motivaatioita haluta nousta tällaisesta enää sille tasolle, jossa ollaan oltu aiemmassa elämässä eli kansallisvaltiomuodossa, onkin epätodennäköisempää. Hyvin menee kaikilla joilla ei ennen ollut mitään mutta nyt jotain, ja niillä joilla oli ennen jotain mutta nyt kaikki. Ja ne kenellä aiemmin meni hyvin, menee jatkossa enää vain joten kuten. Tämä on EU: syvin olemus. Olin aina epäillyt kommunismin toteutumista muualla maailmassa kuin neuvostoliitossa, mutta on aika selvää, että kommunismilla on vain uusi kaksiosainen nimi, yhtenäinen eurooppa.
Alemmalla tasolla, siis täällä maan kamaralla, työntekijä- yrittäjä- ja ruohonjuuritasolla, on luonnollista että taloudellisessa merkityksessä aiemmin häviöllä olleet kulttuurit tavoittelevat voitolla olleiden kulttuurien osaa. Niimpä meillä on avustuspaketteja, vapaata maahanmuuttoa, kansainvälistä rikollisuutta, yrittäjyyden, työllistämisen ja työnteon kannattamattomuutta ym. Voidaan puhua kulttuurillisesta yhdenmukaisesta Europasta vasta, kun taloudellinen hyvä ja huono on jakautunut kaikkialle kuin neuvostoliitossa konsanaan. Se, voidaanko tai löytyykö enää yksilöitä ja motivaatioita haluta nousta tällaisesta enää sille tasolle, jossa ollaan oltu aiemmassa elämässä eli kansallisvaltiomuodossa, onkin epätodennäköisempää. Hyvin menee kaikilla joilla ei ennen ollut mitään mutta nyt jotain, ja niillä joilla oli ennen jotain mutta nyt kaikki. Ja ne kenellä aiemmin meni hyvin, menee jatkossa enää vain joten kuten. Tämä on EU: syvin olemus. Olin aina epäillyt kommunismin toteutumista muualla maailmassa kuin neuvostoliitossa, mutta on aika selvää, että kommunismilla on vain uusi kaksiosainen nimi, yhtenäinen eurooppa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.