Suomessa ei ollut lakia myöskään Valtiorikosoikeuksista eikä Valtiorikosylioikeuksista vaikka ne perustettiin. Lahtarin mielikuvitus on rajaton silloin kun se pääsee lakia rikkomaan ja työväkeä tuhoamaan.
Myös VRO ja VRYO olivat laittomia
Muttilan Kallevainaa
571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juuri näin.
Sisällissodan voittanut osapuoli ampui jopa naisia ja lapsia.
Vastustajan demonisointi johti silmittömään väkivaltaan.
Kyseessähän oli kuitenkin köyhän kansan pyrkimys nousta kurjuudesta tasa-arvoiseen elämään.
Valtiorikosoikeus oli ylimääräinen oikeusistuin, joita asetettiin 21 31.5.1918 tutkimaan ja tuomitsemaan valtiollisista rikoksista epäiltyjä Suomen kansanvaltuuskunnan puolella taistelleita tai sen siviilihallintoon osallistuneita henkilöitä. Valtiorikosoikeuksia asetettiin viisi Helsinkiin, viisi Tampereelle, kolme Turkuun, kaksi Hämeenlinnaan, kaksi Kuopioon ja kaksi Vaasaan sekä kaksi Ouluun. Valtiorikosoikeuksien lakkauttamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 25.1.1919, ja eduskuntakäsittelyn jälkeen valtionhoitaja Mannerheim vahvisti lain 2.4.1919.
Valtiorikosoikeudella oli tarkoitus korvata kenttäoikeus sekä kuolemantuomioon perustumattomat teloitukset. Teloituksia tapahtui toukokuun 1918 alkupuolella noin 200 päivässä ja vankileireillä oli kymmeniä tuhansia vangittuja.
Valtiorikosoikeudet käsittelivät 75 575 tapausta ja tuomioita langetettiin vapausrangaistuksista kuolemantuomioihin 67 788. Kuolemantuomioita langetettiin 555, joista pantiin täytäntöön 265. Kuitenkin teloituksia tapahtui myös ilman valtiorikosoikeuksien päätöksiä ja vankileireillä kuoli 11 905 vankia kaiken kaikkiaan 74 803 :sta tunnetusta vangitusta. Tammisaaren vankileirin 8 689 vangista kuoli 2873 (33,1%), kun taas Turun vankileirillä 3 300:sta kuoli 161 (4.9%).
----vankileireillä kuoli 11 905 vankia ----
Tuo on vale, jopa oikeistopuolella tunnustetaan nykyään, että leireillä kuoli n. 14 500 henkeä.
Kuule, ei tuomioistuinlaitos ole niin kevyt juttu, että uusia oikeuksia perustellaan tosta noin vain pikapäätöksin tynkähallituksen ja tynkäeduskunnan toimesta. Perustamispäätökset olivat laittomia, ne eivät perustuneet Perustuslakiin.
eduskunta olivat laillisia toimijoita.
Perustuslaki säädettiin vasta 1919 Mannerheimin valtionhoitajakaudella, jolloin siirryttiin länsimaiseen demokratiaan.