Kun pelastusvarmuutta ei ole

Rukoilla, etttä Jeesus tulee asumaan sydämeesi.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 6

"Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"

29. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut,
en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen,

on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

Kuuntele nettiradiolähetys taivastie ja ota vaari, www.melaluoto.net Selkeää Jumalan sanaa.

mistä sinut pitäisi pelastaa?

Oppiessani tuntemaan Jeesuksen sanoin tietoisesti ensimmäistä kertaa ”kyllä” Jeesukselle. Ei se ollut mikään syvällinen kokemus. Oikeastaan tiesin vain pari raamatunlausetta, joiden perusteella sain luottaa siihen, että Jeesus oli tullut elämääni. Minulla oli aika hyvä olla. Minulle tuotti turvallisuutta myös se, että evankelista oli sanonut minun olevan Jumalan lapsi. Sitten kohtasin ihmisiä jotka sanoivat: ”On ylpeyttä ja itsekeskeisyyttä sanoa olevansa varma siitä, että on Jumalan lapsi.” Minulla ei ollut tarpeeksi tietoa Raamatusta, että olisin voinut perustella itselleni turvallisuuteni ja niin uskoin, mitä toiset minulle sanoivat. Menetin turvallisuuden tunteeni. Usein minulta kysyttiin: ”Oletko uskossa? Oletko menossa taivaaseen?” Vuosikausiin en voinut vastata myöntävästi, vaan sanoin toivovani sitä. En uskaltanut kokea iloa anteeksiantamuksesta. Sitten luin kirjan, jossa annettiin hyvin nerokas neuvo: ”Jos joku haluaa pysäyttää laivan, ei hän heitä ankkuria lastiruumaan laivan sisälle. Ankkuri pitää heittää laivan ulkopuolelle, jotta sillä olisi vaikutusta.” Tajusin kuinka ihmisenkin on ankkuroitava pelastuksensa johonkin todelliseen ja merkittävään, itsensä ulkopuolelle eikä omaan sisimpäänsä tunteisiin ja luuloihin. Ymmärsin, että tunteeni voivat valehdella. Tajusin tekemäni virheen. Olin aina yrittänyt vääntää Jumalan Sanaa tunteitteni, kokemukseni ja omantuntoni mukaiseksi, vaikka jumalan Sana puhuu totta silloinkin kun minä tunnen jotakin vastakkaista. Kaikki elämän ongelmat eivät tietenkään ratkenneet kerralla, mutta perusta oli selvinnyt; Perusta on Jumalan Sana. Kun joku tämän jälkeen kysyi: ”Oletko uskossa? Oletko menossa taivaaseen?” minulle ensiksi tuli kiusaus ajatella: ”Miltä minusta tänään tuntuu?”, mutta sitten ymmärsin, että se onkin väärä reaktio. Pitää kysyä, mitä Raamattu asiasta sanoo. Kehotankin sinua hakemaan Raamatusta (eli Jumalan Sanasta) materiaalia, joka vakauttaa uskonelämäsi. Tee valintasi lujaksi ankkuroimalla uskosi Jumalan Sanaan.

Eipä sitä Paavalillakaan ollut ja hän sentään teki uskontekoja enemmän kuin kukaan meistä. "Riennän sitä kohti".
Valinta on edelleen olemassa sekä vanhurskaalla että jumalattomalla.
Kilvoitus tarkoittaa ettei voi luottaa muuhun kuin armoon, ja on pelättävä syntiä.

Mutta Jeesushan toi meille varmuuden pelastuksesta!

Voit saada kaikki syntisi anteeksi ja pelastua, kunhan vaan nöyrryt Jumalan edessä, kadut syntejäsi, otat armon vastaan.

Niin, eikös sitä jonkinmoisia yllätyksiä siten ilmene kun viimeiselle tuomiolle mennään?

Uskovista kun n.50% ilmenee tyhmiksi neitsyiksi ja 50% ilmenee viisaiksi neitsyiksi.

Tottelevaisuus ja tottelemattomuus Jumalan tahtoa kohtaan ovat näkemykseni mukaan päätekijänä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin että liberaaleja on 50% aika tarkalleen ja 50% konservatiiveja.

Tässä usko linkittyy suoraan tottelevaisuuteen:

" Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään. "

Joh. 3: 36

Mm. tuon Jumalan ilmoitus tottelemattomuuden seurauksesta tässä Jumalantahdon ja ilmoituksen Raamatunjakeessa ja on muitakin Raamatunkohtia.

Nämä ovatminun näkemyksiäni ja Raamattu on se joka lyö lukkoon kuinka suhtaudun tottelamttomuuteen ja tottelevaisuuteen. Raamattua lukiessa kiinnittäkää huomiotanne mitä tottelevaisuudesta ja tottelemattomuudesta Jumalan tahtoa ja ohjeita kohtaan sanotaan. Mielestäni siihen on hyvä kiinnittää huomiotansa.

Tässä kerrotaan millaisia lopun ajan ihmiset ovat, huom! ei siis sellaisia millaisia ihmiset mahdollisesti voivat olla

"Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat.

Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!

Nämä näet tunkeutuvat koteihin ja kietovat valtaansa syntien rasittamia, monenlaisten oikkujensa riepottelemia naisparkoja, jotka ovat aina alttiita uusille opetuksille mutta eivät voi koskaan päästä selville totuudesta.

Niin kuin Jannes ja Jambres* vastustivat Moosesta, niin tuollaiset villitsijät vastustavat totuutta. He ovat menettäneet järkensä, ja heidän uskonsa on kelvoton.

Mutta kauan he eivät menesty, sillä heidän järjettömyytensä paljastuu pian kaikille, kuten noille kahdellekin kävi. "

2. Tim. 3: 1 - 9

"