Maataloustuki on viljelijälle maksettava sossutuki

http://www.hs.fi/talous/a1365653032359
Valtio tukee yrityksiä entistä avokätisemmin

Yritystukien määrä on kasvanut yli 50 prosenttia vuosikymmenessä

12.4.2013 37


Hallituksen piti kehysriihessä leikata yritystukia, mutta ne lisääntyvät reippaasti neljän vuoden kuluessa.

Maan hallituksen viime kuussa tekemä avokätinen yritysten veroale piti rahoittaa osaltaan yritystukien leikkauksella, mutta näin ei ole käymässä. Hallituksen kehyspäätösten mukaan yrityksille jaetaan entistä enemmän erilaisia tukiaisia.

Pelkästään ensi vuonna yritystuet lisääntyvät laskentatavasta riippuen 10–25 miljoonaa euroa.

Oheisessa laskelmassa on ynnätty koko kehyskauden 2014–2017 tuet ja leikkaukset yhteen. Sen mukaan yrityksille virtaa eri kautta jopa miljardi euroa lisää, kun entisistä tuista nipistetään vain alle 200 miljoonaa euroa.

Suurimman potin yritykset saivat yhteisö- ja osinkoverojen kevennyksistä, mutta oheisessa laskelmassa on veroratkaisuista otettu huomioon vain niin sanotun windfall-veron alennus, joka on 120 miljoonaa euroa vuosittain.

Windfall-verolla tarkoitetaan sähkön myynnistä saadun "ansiottoman" voiton rokottamista. Windfall-voittoa syntyy, kun energiayhtiöt perivät päästöoikeuksien hinnan sähkölaskussa, vaikka ne eivät maksaisi itse mitään oikeuksista.

Hallitus päätti osittain kompensoida merikuljetuksia vuodesta 2015 rasittavaa rikkidirektiiviä laskemalla windfall-veroa 170 miljoonasta 50 miljoonaan vuosittain. Samaan tähtää LNG- eli nesteytetyn kaasun infrastruktuurituki eli lähinnä kaasuterminaalien rakentamistuki.

Perusväylänpitoon hallitus osoitti yhteensä 55 miljoonaa euroa, mikä johtuu rekkojen koon kasvattamisesta. Maantiekaluston enimmäismassoja ja mittoja korotetaan, minkä vuoksi myös teiden ja siltojen kantavuutta pitää parantaa 40–60 miljoonalla eurolla.

Väylähankkeisiin on varattu kaikkiaan 171 miljoonaa euroa, jota ei ole tässä laskelmassa otettu mukaan. Myöskään viiden miljoonan euron vuosittaista alueellista kuljetustukea ei ole otettu huomioon, vaikka se oli alun perin leikkauslistalla.

Mutkan kautta yrityksiä tuetaan myös Suomen Akatemialle myönnetyllä kymmenen miljoonan tuotekehitys- ja innovaatiotuella, vaikka se kanavoituukin yliopistojen ja tutkimuslaitosten kautta.

Sitä ei tässä laskelmassa ole laskettu tueksi eikä otettu mukaan.

Yritysten hyväksi koituu myös valtion sijoitusyhtiölle Teollisuussijoitukselle suunnattu 30 miljoonan euron vuotuinen raha, joka pitää sijoittaa pienten ja keskikokoisten kasvuyritysten tukemiseen.

Alueelliset rakennemuutostuet ovat rahaa, jota suunnataan paikkakunnille, joista esimerkiksi iso tehdaslaitos suljetaan. Näiden äkillisten rakennemuutosalueiden yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettiin 20 miljoonaa euroa.

Laskijasta ja laskentatavasta riippuen yritystuet ovat miljardiluokkaa.

Elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen Matti Pietarisen mukaan valtion yrityksille antamien tukien määrä on kasvanut yli 50 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.

Yrityksiä tuetaan myös mittavilla yrityspalveluilla, joissa työskentelee noin 4 400 ihmistä.

Pietarisen tekemän selvityksen mukaan toissa vuonna yrityksille myönnettiin valtion avustuksina, lainoina ja takauksina noin 1,2 miljardia euroa. Siitä puolet osoittautui arvioinnissa tehokkaiksi. Tehottomiksi osoittautui 15 prosenttia tuista.

Pietarinen parantaisi tukijärjestelmää poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. HS:n tekemän laskelman mukaan (HS 17. 2.) valtio tukee yrityksiä vuosittain noin 4,8 miljardilla eurolla, josta 3,7 miljardia euroa on erilaisia verotukia.

http://www.etla.fi/julkaisut/dp1217-fi/

http://tilastokeskus.fi/til/yrtt/2011/yrtt_2011_2013-04-03_laa_001_fi.html
Yritystukitilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
5. Tietojen saatavuus
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
7. Selkeys ja yhtenäisyys

Sillä kahdella miljardilla mikä tukijusseille menee saisi paljon ystävyyttä Kremlin taholta.

9. On siirryttävä kotimaiseen uusiutuvaan energiaan

Ydinvoiman rakentamisesta on luovuttava. Suunnitteilla olevien ydinvoimaloiden rakennusluvat on alistetteva kansanäänestykseen. Kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on maamme kokonaisedun mukaista ja parasta turvallisuuden, työllisyyden, omavaraisuuden, huoltovarmuuden, ympäristön ja myös talouden kannalta.

10. Puhdas kotimainen ruoka on perusoikeus

EU-jäsenyyden ulkopuolella voidaan turvata kotimaisen ruoan tuotanto, voidaan torjua geenimuunnellun ruoan tuleminen Suomeen ja voidaan vaatia ruokaan alkuperämerkinnät. Itsenäisellä maatalouspolitiikalla on turvattava perheviljelmiin perustuva maatalous, lähiruuan saatavuus, maamme nykyistä parempi ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus sekä ruoan kohtuullinen hinta.

http://ipu.fi/tietoja-2/toinen-sivu/ipun-tavoiteohjelma-2011/
_________________________________________________
Maataloustukia maksetaan siksi että me saisimme ruokamme
kohtuuhinnoilla, kai viljelijät haluaisiva tulonsa mieluimmin
tuotteistaan kuin tukiaisina,mutta sitten ne olisi kalliita.

En ole viljelijä mutta näin olen ymmärtänyt,tilanne on ehkä nyt
erilainen kun nuo suurten tilojen omistajat; (vuokraajat) saavat
hyvät tukirahat hehtaarien mukaan ,(nallekin noin 300 tuh,)
pientilat ei kai saa mitään, vai?

Jos eroaisimme EU;sta niin tuokin asia voitaisiin muuttaa,
tilalliset saisivat tuet kotimaasta eikä niitä rahoja jäisi tuonne
EU kierrokselle.
En ihan ymmärrä miksi kepu haluaa meidän pysyvän EU;ssa,
onko se suurtilallisten tahto, he kai hyötyvät siitä?