Viime syksynä palstalla käytiin keskustelu, jonka pääaiheeksi nousi, kirjoittaako epätarkkuusperiaatteesta tunnettu fyysikko Werner Heisenberg nimensä yhdellä vai kahdella ässällä. Silloin en vielä tiennyt hänen 1958 kirjoittamastaan kirjasesta "Fysiikka ja filosofia", jonka suomentaja vuonna 2000 korottaa yhdeksi populaarin tiedekirjallisuuden klassikoista. Siinä Heisenberg tarkastelee kvanttiteorian vaikutusta perinteiden fysiikan ajattelumalleihin ja näiden muutosten heijastumista fysiikan ja filosofian - sen mukana myös uskonnon - kysymyksiin esimerkiksi näin:
"...huomaamme - modernin fysiikan kokemusten mukaisesti - että asennoitumisemme sellaisiin käsitteisiin, kuten mieli, ihmissielu, elämä tai Jumala poikkeaa 1800-luvun asenteista, sillä nämä käsitteet kuuluvat luonnolliseen kieleen ja niillä on siksi välitön yhteys todellisuuteen. Kieltämättä oivallamme myös, että nämä käsitteet eivät ole tieteellisessä mielessä hyvin määriteltyjä, että niiden soveltaminen saattaa johtaa erinäisiisn ristiriitoihin ja että toistaiseksi meidän on otettava ne vastaan sellaisina kuin ne ovat eli analysoimattomina."
....
"Kvanttiteoreettiseen todellisuuskäsitykseen eläytyminen saattaa olla helpompaa, jos ei ole joutunut kokemaan sitä naiivia materialistista lähestymistapaa, joka vallitsi Euroopassa vielä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana."
....
"1800-luvun tieteellisen perinteen pohjalta tekisi tietysti mieli toivoa, että erilaiset uskomukset perustuisivat kaikkien argumenttien järkiperäiselle analyysille ja huolellisille harkinnalle ja että (...) uskomuksia, joissa jokin todellinen tai näennäinen totuus yksinkertaisesti otetaan elämän peruslauseeksi, ei olisi lainkaan olemassa."
...
"...ei voida välttää sitä, että elämämme perustuu jollekin todelliselle tai näennäiselle totuudelle, ja tämä tosiasia on otettava huomioon sellaisten ihmisryhmien osalta, joilla tämä perusta poikkeaa meidän omastamme."
"...huomaamme - modernin fysiikan kokemusten mukaisesti - että asennoitumisemme sellaisiin käsitteisiin, kuten mieli, ihmissielu, elämä tai Jumala poikkeaa 1800-luvun asenteista, sillä nämä käsitteet kuuluvat luonnolliseen kieleen ja niillä on siksi välitön yhteys todellisuuteen. Kieltämättä oivallamme myös, että nämä käsitteet eivät ole tieteellisessä mielessä hyvin määriteltyjä, että niiden soveltaminen saattaa johtaa erinäisiisn ristiriitoihin ja että toistaiseksi meidän on otettava ne vastaan sellaisina kuin ne ovat eli analysoimattomina."
....
"Kvanttiteoreettiseen todellisuuskäsitykseen eläytyminen saattaa olla helpompaa, jos ei ole joutunut kokemaan sitä naiivia materialistista lähestymistapaa, joka vallitsi Euroopassa vielä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana."
....
"1800-luvun tieteellisen perinteen pohjalta tekisi tietysti mieli toivoa, että erilaiset uskomukset perustuisivat kaikkien argumenttien järkiperäiselle analyysille ja huolellisille harkinnalle ja että (...) uskomuksia, joissa jokin todellinen tai näennäinen totuus yksinkertaisesti otetaan elämän peruslauseeksi, ei olisi lainkaan olemassa."
...
"...ei voida välttää sitä, että elämämme perustuu jollekin todelliselle tai näennäiselle totuudelle, ja tämä tosiasia on otettava huomioon sellaisten ihmisryhmien osalta, joilla tämä perusta poikkeaa meidän omastamme."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.