Tein varmasti oikean ratkaisun, kun möin pikaveneet, moottoripyörän, enkä lähtenyt laskuvarjo- ja laitesukelluskurssille, vaikka kaverit houkuttelivat. Syöksylaskun vaihdoin murtomaahiihtoon tukihenkilönä ja liikenevän ajan annan vapaaehtoistyöhön.
Rahalla ostettavan "oman hauskan" arvo, monelle onkin osittain siinä, että toisilla (niillä varattomilla) ei ole siihen varaa ja voi tuntea itsensä ilmojen kuninkaaksi, tai milloin miksikin, kun harrastelee hienoja ja kalliita, toinen toistaan vauhdikkaampia lajeja. Itsellänikin oli näyttämisen halua ja pönkitin mielikuvaa menestyjästä, vaarallisilla harrastuksilla, joista sen adrenaliiniryöpyn lisäksi sai hienoja tallenteita, joita sitten jakelin facebookissa.
Jossain kohti kuitenkin, alkoi tuntua siltä, että mitä tässä paetaan. Tuolla on ihmisiä, joilla ei ole yhtään mitään, ei edes rahaa kunnolliseen ruokaan ja elämän välttämättömyyksiin ja me vaan kaahataan täällä maalla, merellä ja ilmassa, pystymättä auttamaan yhtään hädässä olevaa ihmistä, eli tavallaan pelkän egoismin, itsekkyyden ja tyhjänpäiväisyyden perässä, kicksejä hakemassa. Alkoi sananmukaisesti tuntumaan vääryydeltä.
Pelkkä oman hengen puolesta pelkääminen ei siis riittänyt lopettamiseen, vaan tuli vahva tunne, että nyt on tehtävä jotain todellista, jotain josta on muille hyötyä ja joka voi auttaa jotain, joka oikeasti on avun tarpeessa. Rahalla voi tietenkin auttaa, mutta sen lisäksi pitää olla sitä aikaa, jota ei ole, jos on aina menossa, milloin minkäkin harrastuksen takia, milloin missäkin. Muutin elämäni suuntaa ja aloin ihmisten auttajaksi. Enkä ole katunut päivääkään. Lukiessani tämänkin päivän onnettomuusuutisia, mieleen nousee, oliko valintani myös henkeni pelastus ?
Rahalla ostettavan "oman hauskan" arvo, monelle onkin osittain siinä, että toisilla (niillä varattomilla) ei ole siihen varaa ja voi tuntea itsensä ilmojen kuninkaaksi, tai milloin miksikin, kun harrastelee hienoja ja kalliita, toinen toistaan vauhdikkaampia lajeja. Itsellänikin oli näyttämisen halua ja pönkitin mielikuvaa menestyjästä, vaarallisilla harrastuksilla, joista sen adrenaliiniryöpyn lisäksi sai hienoja tallenteita, joita sitten jakelin facebookissa.
Jossain kohti kuitenkin, alkoi tuntua siltä, että mitä tässä paetaan. Tuolla on ihmisiä, joilla ei ole yhtään mitään, ei edes rahaa kunnolliseen ruokaan ja elämän välttämättömyyksiin ja me vaan kaahataan täällä maalla, merellä ja ilmassa, pystymättä auttamaan yhtään hädässä olevaa ihmistä, eli tavallaan pelkän egoismin, itsekkyyden ja tyhjänpäiväisyyden perässä, kicksejä hakemassa. Alkoi sananmukaisesti tuntumaan vääryydeltä.
Pelkkä oman hengen puolesta pelkääminen ei siis riittänyt lopettamiseen, vaan tuli vahva tunne, että nyt on tehtävä jotain todellista, jotain josta on muille hyötyä ja joka voi auttaa jotain, joka oikeasti on avun tarpeessa. Rahalla voi tietenkin auttaa, mutta sen lisäksi pitää olla sitä aikaa, jota ei ole, jos on aina menossa, milloin minkäkin harrastuksen takia, milloin missäkin. Muutin elämäni suuntaa ja aloin ihmisten auttajaksi. Enkä ole katunut päivääkään. Lukiessani tämänkin päivän onnettomuusuutisia, mieleen nousee, oliko valintani myös henkeni pelastus ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minä taas jaoin kaiken omaisuuteni köyhille. Töistä sain YT jälkeen irtisanomispaketin ja nekin rahat jaoin pois köyhille. Nyt on vaan sellaiset pikku ongelmat että rahat on loppu, asunnosta tuli häätö ja nälkäkin on. Nyt vaan tarvisi löytää joku joka antaisi omaisuutensa minulle että selviän. Aika extremeä tästä sitten tuli.
Pärjäätkö kuitenkin ? Onko sulla sukua tukena, tai ystäviä, jotka voivat auttaa ?
Minä taas lopetin kaiken hyväntekeväisyyden huomattuani, että kaikki se olikin ollut pelkkää kulissia. Nyt pidän kaiken itselläni ja nautin elämästäni sillä jokaisella on oma elämänsä. Jokaisella, oli se millainen tahansa niin se on oma.
Sulle riittää tuo käsitys "omasta". Vähän laajemmin ajatteleville se on niin, että ihminen on osa porukasta ja siinä on ihmisen voima. Sitä haluaa eläessään ajatella vähän muitakin, kuin itseään, tai sitä ahdasta lähipiiriään, isompaa kokonaisuutta. Siinä kontekstissa on hienoa tehdä hyvää.
Tekemällä muillekin hyvää, hoitaa myös itseään. Toki jos on heikossa hapessa, pitää se happinaamari laittaa ensin omille kasvoille, mutta jos on terve ja lihaa luitten päällä, niin eikun menoksi ja auttamaan niitä, joilla menee huonommin.
fgrtg
Paras keino toimia oikeudenmukaisuuden puolesta ja vastustaa taloudellista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on äänestää Vasemmistoa.
Tunnen jo monia varakkaita ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet Vasemmalle, kun eivät halua olla mukana luomassa eriarvoistamiskehitystä ja syytämässä valtion varoja veroparatiiseihin. Se rohkaisee ja ilahduttaa.
Marxin ideologia on lähinnä vasemmistolaista ja onneksi Putin on vasemmistolainen ja sorrettujen asialla.
Modernilla ja oikeudenmukaisella Vasemmistoliitolla, ei ole sen enempää tekemistä minkään Marxin, kuin Putininkaan kanssa, taitavat elellä äärioikeiston populistiporvareitten mielissä nuo termit, eivät enää kenenkään muun.
Suomen nykyinen Vasemmisto, on kyllä nykyaisin ja fiksuin puolue, mitä tässä maassa koskaan on ollut. Äänestän sitä varmasti.
Kyllä sisäministerin pitäisi samalla tavalla selvityttää, leipäjonoihin kuolleitten menehtymiseen johtaneet syyt ja puuttua niihin, eli köyhyyteen. Samoin arkkipiispa voisi siellä facebookissa valitella köyhyyteen kuolleitten kohtaloa, mutta surulla taitaa tosiaan olla hintalappu tässä maassa.
Rikkaitten extremeharrastusten tutkijalautakuntiin ja onnettomuuksien pelastusoperaatioihin riittää aina rahaa, mutta ei vanhusten vaippoihin, tai köyhien lasten perusturvaan.
Tästä lähtien on vaadittava rahansa vaarallisiin lajeihin tärvääviltä, sellainen vakuutus, joka maksaa tutkinnat ja pelastukset, ettei niihin tärvätä veronmaksajien rahoja, jotka on tarkoitettu jokaisen suomalaisen kunnolliseen toimeentuloon, perusturvaan ja vahvempiin julkisiin palveluihin. - Kaikella myötätunnolla jokaisen surua kohtaan.
^^Sama henkisesti sairas asioista tietämätön kirjoittaja kirjoittaa joka mahdolliseen paikaan mantraansa. Täytyy tuolla ihmispololla olla paha olla kun tuntemattomien kuolemastakin jaksaa olla kateellinen. Säälittävä otus.
Se vaan usein on niin että rikkaan perheen lapsi kapinoi vanhempia vastaan alkamalla köyhien auttajaksi. Mutta kotoa opittu köyhien halveksunta ei katoa mihinkään, suomalainen on näiden mielestä aina köyhä omista syistään. Vertaa vaikka niihin kirjoituksiin joissa ihmetellään afrikkalaisten ajokortteja ja autoja, niin niihin vastataan että "olisi sinullakin varaa ajokorttiin ja autoon, jos et ryyppäisi kaikkia sossun rahoja!"
Ajokortti maksaa puolen vuoden sossurahat, kaikki. Ja auton vakuutus muutaman kuukauden sossurahat, ja siihen auto päälle vielä, niin ei niitä saa sossurahoilla. Siis suomalainen ei saa.
Eli autettava pitää olla mahdollisimman eksoottinen ja kaukaa. Asunnottomat ja köyhät suomalaiset eivät kiinnosta yhtään. Vasemmistoliitto on näiden rikkaiden pentujen puolue, jossa voi leikkiä maailmanparantajaa, ja samalla saa fittuilla suomalaisille.