Tuolla hellareiden palstalla on niin jotenkin kiivasta. Me kaiki tiedämme miksi; oikeassa olon pakko ja kristittyjen ristiriidat keskenään. Tunnen oloni hyväksi, ellen suorastaan loistavaksi, kun saan olla perusjäykkä luterilainen ja uskoa Jeesukseen vapahtajana. Samalla olla ihminen, syntinen, jumalaapelkäävä, mutta armahdettu. Näin tän täytyy mennä. luodun osa :0)
luterilaisuuden ihanuus
OlenNainen
9443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näillä palstoilla keikkuvat eniten ns. "tiukkapipot" ja ehdottomuuden edustajat.
Tunnen henkilökohtaisesti helluntalaisia ja he ovat todella ihania ja suvaitsevia ihmisiä.
Itse kuulun luterilaiseen kirkkoon ja uskon Jeesukseen pelastajana, Jumalan armoon ja rakkauteen ja kaikkeen siihen hyvään mitä kirkkomme opetus pitää sisällään.
Helluntalaisuudessa on se ero, että siellä painotetaan armolahjoja ja puhutaan "elävästä" uskosta. Eli siellä katsotaan että vasta aikuiskasteen ottanut ihminen on antanut elämänsä Jeesukselle ja on näin ollen vasta pelastettu.
Se on kaiketi helluntalaisuuden ja muiden vapaiden suuntien oppi.
Mutta nämä helluntalaiset ystäväni, jotka ovat todella "elävässä uskossa" eivät painosta minua kasteelle tai liittymään seurakuntaansa. Saan käydä heidän kokouksissaan ja minulle ollaan aina ystävällisiä ja toivotetaan siunausta.
Keskustellessani heidän kanssaan saan tunteen, että olen jo pelastettu. Sillä mikään seurakunta/yhteisö/kirkko ja sen opit tai kaste ei pelasta. Ainoa tie pelastukseen on Jeesus Kristus ja Jumalan suuri armo.
Nämä ystäväni ovat kovin pahoillaan siitä, että näillä palstoilla annetaan helluntaisista sellainen kuva, että he kaikki olisivat suvaitsemattomia ainoassa oikeassa seurakunnassa eläviä ihmisiä.
Mutta kuten jokaisessa kirkossa/seurakunnassa on omat kuppikuntansa ja tyyppinsä, jotka harjoittavat uskoaan kovin tiukalla linjalla, ei voi moittia helluntalaisia ainoastaan.
Jostain syystä tänne ovat pesiytyneet vain ne "armottomimmat" uskovaiset, jotka eivät näe ihmistä kokonaisuutena ja uskoa Jumalan ja ihmisen henkilökohtaisena suhteena vaan jakavat kaikkitietäviä neuvojaan joka asiassa.
sanot hienosti;"...saan olla perusjäykkä luterilainen ja uskoa Jeesukseen vapahtajana. Samalla olla ihminen, syntinen, jumalaapelkäävä, mutta armahdettu. Näin tän täytyy mennä. luodun osa "
Armahdettu syntinen, sitä me kaikki olemme, jotka olemme ottaneet armon vastaan.Teot eivät pelasta vaan ainoastaan armo. Jumalan armossa on kyllin.
mistähän johtunee, että siellä on kiivasta?
minun ymmärtääkseni siitä, että sinne on jumiutunut yhden käden sormilla laskettava määrä ukkoontuneita hellareita ja heidän yhtä armottomia vastustajiaan.
minäkin suren palstan kohtaloa, enkä kyllä tunne siellä oloani kotoisaksi.
mutta tunnen myös samalla tavalla oloni "suorastaan loistavaksi, kun saan olla perusjäykkä helluntailainen ja uskoa Jeesukseen vapahtajana, olla syntinen, jumalaapelkäävä, mutta armahdettu".
tuota samaa julistusta kuulen sekä omassa kotikirkossani, että myös muualla, ja sentähden olen tosi suruissani tilanteesta, joka on minun mielestäni hieman kaukana hellari-palstan antamasta nykyhelluntailaisuus-kuvasta.
sitä vaan ihmettelen, kuinka syvällä suomalaisten mieleissä on lahkolaisuus-ajatus, joka pulpahtaa nimenomaan hellantai-palstalla pintaan lähes joka toisen kirjoittajan vietissä.
kuinka kauan kansan syviin riveihin istutettu lahko-peloittelu mahtaneekaan vielä kantaa riitelyn hedelmää?
luulen, että tässä on yksi syy hellari-palstan sekavuuteen eli aivan kaikkea ei voi laittaa palstan oman kantaporukan ummehtuneisuuden syyksi.
IKävä kyllä hellari palstalla änkyrä lutkut ja muut provosoijat taitavat tahallaan ärsyttää hellareita kannanottoihin.
Ja keskustelun tason voi jo kuvitella, kun tahallinen provosoija, änkyrä lutku ja änkyrä hellari "keskustelevat" samoista aiheista yhä uudelleen.
Hellareiden Sheriffi tietysti tekee mitä parhaakseen näkee, mutta minä olisin poistanut monetkin asiattomat jutut surutta. Sellainen viilentää kummasti tilannetta.
Mutta siunausta ja jaksamisia helluntalaisille!
niin, kyllä sheriffin olisi puututtava painokkaammin joutavan jauhamiseen saadakseen jatkuvan miekkailun sijaan keskustelua aikaiseksi.
palstan sheriffin ei mielestäni tarvitse koko ajan olla selittämässä linjanvetojaan, kunhan ne vain pysyvät asiallisina.
yksi ongelma on tietysti se, että sheriffi itse alkaa kiistelemään ja vakuuttelemaan omaan henkilökuvaansa kohdistuvia provoja.
sellainen jankkaaminen tuo palstalle vain lisää jankkaajia.
Olen käynnyt vilkaisemassa hellareiden palstaa,siellä tuntuu olevan ristiriitaista ja jokainen on mielestään oikeassa.Minä olen myös luterilainen ja tunnen sellaista vapautta kun saan uskossa Jeesukseen Kristukseen ja elää ihmisenä ja armahdettuna syntisenä.Mutta on silti vapaus elää ja ei tarvitse tehdä tiliä tekemisestään ja elämästään vaan saa elää omaa elämäänsä,se tekee niin onnelliseksi.
onko niin, että armahdetun luterilaisen ei tarvitse tehdä tiliä tekemisistään?
en oikein jaksa uskoa, että se noin menee.
Tode,jos luit viestini oikein tai ehkä käsitit väärin.Tottakai armahdettuna syntisinä meidän pitää tehdä tiliä tekemisistämme ja olla kuuliaisia Jumalalle ja elää omantunnon mukaan.Tarkoitin lähinnä sitä että jos on esimerkiksi jossain vapaiden suuntien seurakunnassa,niin ei ole ns.vapautta elää vapaasti vaan joutuu elämään sellaisten säännösten viidakossa (jotka seurakunnan johtajat ovat laatineet)ja varmaan esiintyy jonkilaista kyttäämistä vapaissa suunnissa.Kysymys onkin vaikka sanotaan että on vapaat suunnat mutta niissä ihminen ei ole vapaa vaan ihmisille asetetaan kaikenlaisia kieltoja,mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.Mutta Luterilaisessa on kumminkin vapaus elää ja saa elää omantuntonsa mukaan.
mitä lienet vastannut "tarkoitan tätä" -viestissäsi?
viestikenttä on nimittäin jäänyt tyhjäksi foorumin huonolaatuisen toiminnon takia.
no..odotellaan vielä vastaustasi.
varsin voimakkaasti, oli uskonsuuntasi mikä tahansa.
En tiedä onko sekään läheskään sopivaa. Sellaisia me luodut kuitenkin usein olemme.