Tiettävästi määräys oli Mannerheimilta jonka eräs pääajatuksista oli vasemmiston tuhoaminen tappamalla sukupuuttoon. Kuuluisa Mannerheimin lausahdus oli myös että sosialistien jälkipolvilta on kiellettävä olikeus koulunkäyntiin.
Lahden leirillä teloitettiin pikkutyttöjä
Tehtiin herrarotua
13164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
porukat voitti. Olot vakiintui nopesti ja rauhanomainen kehitys lähti käyntiin.
Stalinin järjestelmä jalosti kansaa murhilla kusilammikkoon asti.
Ei vaan sen peittelemiseksi piti vielä käynnistää kaksi sotaa mutta sen läpikäyneet perheet eivät unohda.
http://yle.fi/uutiset/suomessa_ei_kaihdettu_lasten_teloituksia_sisallissodan_aikaan/7130301
http://sakaribehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97992-hoitamatta-jättäminen-on-murha
Lääkärit tappaa tänä päivänä ihmisiä tahallaan.
käskyä.
Mannerheim ei ylipäänsä määrännyt teloituksia. Hänen ajatuksensa oli vapauttaa rivimiehet ja rangaista johtajia.
Koulunkäynnin kieltäminen on myös aivan mieletön väite.
Noihin valeisiin on tietysti turha kysyä lähteitä.
Mannerheimin asennetta kuvaa se, että hän valtionhoitajana siirsi Suomen länsimaisten demokratioiden joukkoon.
Jos mennään tosiasioihin niin nuorin Hennalan keskitysleirillä ammuttu 'punikki'nainen oli 14 vuotias tyttö. Raaka sarjamurhaaja tietysti?
Vaikea sanoa, oliko murhaaja vai ei. Kylläkin niin, että lapselle ei pidä asetta sodassa antaa. Kun itsetunto on vasta rakenteilla, aseen tuoma vallan "boosti" on liikaa ja johtaa kohtuuttomaan käytökseen. Tämähän tiedetään kalashnikoveilla tanakasti aseistettujen Afrikan lapsisotilaiden kohtaloista.
Voidaan olla montaa mieltä, pitääkö sitten aseeseen tarttunut lapsi vapauttaa vai teloittaa. Vai toimittaa terapiaan. Tapauksen yksityiskohdat eivät avaudu tarpeeksi, että kannattaisi jälkikäteen mestaroida koko asialla.
Mannerheimin kielenkäyttö kertoo millainen mies hän oli.
Työväestöstä hän säännollisesti käytti nimitystä roskaväki.
Mannerheim ei todellakaan ollut koko kansan asialla.
Pieni tiedon murunen Marskista:Hän oppi puhumaan vasta yli 4 vuotiaana.
Jonkun asteinen kehitys vamma kai kyseessä.
Mutta ei sotilaan paljon tarvitsekaan puhua.
"Työväestöstä hän säännollisesti käytti nimitystä roskaväki."
Osoita, missä M., on tuollaista ilmaisua käyttänyt.
Esimerkiksi päiväkäskyissään hän antoi kiitosta työväelle.
75 vuotta täyttäesään M. sai työväen onnitteluadressin, jossa oli 80 000 nimeä.
M. tunnetaan erityisenä kaunopuheisena henkilöä ja taitavana sanankäyttävänä.
Mannerheim oli teloitus- ja murhaasiassa usein tietämätönkin ja vastuu näistä lakia noudattamattomista murhista kuullu laittomille tuomioistuimille joissa ei noudatettu vallassa olevaa lakia.
Rikoslaki mitä 1918 noudatettiin oli Venäjänvallan alainen. Suomalaista lakia ei juurikaan ollut sovellettavaksi.
http://www.mlang.name/arkisto/rikoslaki.html
Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslaki.
12 Luku. Maanpetoksesta ja muista rikoksista Suomen tahi Venäjän turvallisuutta vastaan.
5 §. Jos Suomen mies, tai Suomessa oleskeleva Venäjän mies kehottaa vierasta valtaa sotahyökkäykseen valtakuntaa vastaan; on hän sellaisesta salahankkeesta rangaistava kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi, mutta jos sota sen johdosta syttyy, maanpetoksesta kuritushuoneella vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
12 luvun rikos rangaistukset on mainittu vain miehille, naisen tai lapsen asemaa tuossa rikoslaissa ei ole määritelty.
Naisten ja lasten saamat rangaistukset ja kuolemantuomiot ovat lakiin pohjautumattomia, sikäli kun voimassa olevaa rikoslakia on noudatettu kevään 1918 lakiatottelemattomissa tuomioistuimissa.
3 Luku.
Perusteista, jotka poistavat rangaistavaisuuden tahi sitä vähentävät.
1 §. Teko, joka muuten on rangaistava, jääköön rankaisematta, jos sen tekee lapsi, ennen kuin on täyttänyt viisitoista vuotta; kuitenkin saakoon oikeus harkinnon mukaan määrätä, että seitsemän vuotta täyttänyt lapsi on pantava yleiseen kasvatuslaitokseen, taikka että vanhempain tahi sen, jonka hoidossa ja valloissa lapsi on, pitää sitä huoneessa toteensaatavasti kurittaa. Sitä älköön kuritettako, joka, sen jälkeen kuin tuomio annettiin, on täyttänyt kuusitoista vuotta.
30% punkaartin joukoista oli alaikäisiä. Miksi asia oli näin? Eikö kohellus saanut muuta kannatusta kuin ottaa lapset mukaan tappamiseen?
Punakaarti kärsi kannattajapulasta. Alkuvaiheessa aatteen väki kuvitteli, että kansa liittyy kapinaan. Kun ei liittynyt, koetettiin aseistaa kaikki vapaaehtoiset, iästä ja sukupuolesta välittämättä. Hätä oli suuri, koska kannatuksen puutteen vuoksi tuomio häämötti. Ja vastenhankaisia pakotettiin asevoimin mukaan. Näitä keinoja käyttämällä saatiin aikaan kevättalven kestänyt verinen rähinä. Josta kommarit syyttävät laillista hallitusta. Outoa moraalia.
Mukaan pakotettuja kannattajia sitten "vähenneltiin" joukosta, pakenemisvaiheen metsätaipaleilla ja saarroksissa ja muissa paniikeissa. Ei haluttu jättää kriittisiä todistajia. Yllättävän paljon jätti punakaarti jälkeensä sellaisia kuolleita, joita valkoiset eivät voineet olla periaatteessakaan ampuneet. Mutta lienevätkö menneet kuitenkin valkoisten piikkiin.
Tutkittua tietokin on jaossa, joten ei pidä uskoa kaikkea mitä huhuina kuulee.
http://vnk.fi/julkaisukansio/2006/j01-amatoorien-sota/pdf/fi.pdf
Kuvio 2 osoittaa suuria eroja punaisten ja valkoisten ikäjakaumassa. Punaisella
puolella kaatuneiden keski-ikä oli 27,4 vuotta, kun taas vastaavasti valkoisella
puolella kaatuneiden keski-ikä oli 23,9 vuotta. Punaisten osalta eniten kaatuneita
esiintyi ikäryhmässä 17–22 vuotta, kun taas valkoisten osalta vastaava ikäryhmä
on 19–24 vuotta.
Valkoisten osalta kaatui eniten 21- ja 22-vuotiaita, heidän osuutensa muodostaa
yli viidesosan kokonaismäärästä. Valkoisista kaatuneista yli puolet olivat
19–24-vuotiaita, minkä jälkeen määrät laskevat tasaisesti ja varsin jyrkästi. Yli
kolmekymmentävuotiaat muodostavat vain 13,5 % kokonaismäärästä ja yli neljäkymmentävuotiaat
muodostavat 2,1 %. Kaatuneiden kuolinikäjakauma osoittaa
selvästi valkoisten joukkojen koostuneen pääasiallisesti nuorista alle 25-vuotiaista.
Ikäjakaumaltaan valkoinen puoli oli varsin yhtenäinen. Tämä selittyy valkoisten
toimeenpanemasta asevelvollisuudesta, jonka värväyskriteerinä oli pääasiallisesti
henkilön ikä ja kunto.
Punaisten osalta tilanne oli varsin erilainen. Vaikka kuviossa esiintyvät ikähuiput
ovat lähes identtiset valkoisten kaatuneiden kanssa, näkyvät suurimmat erot yli
kolmekymmentävuotiaissa ja alle yhdeksäntoistavuotiaissa. Yli kolmekymmentävuotiaat
muodostavat kaatuneista jopa kolmasosan ja yli neljäkymmentävuotiaat seitsemäsosan.
Kuvio osoittaa, miten hämmästyttävän vähän kaatuneiden lukumäärä
väheni ikäryhmissä 35–48-vuotiaat. Vasta tätä vanhemmissa ryhmissä näkyy selvä
väheneminen. Punaisten korkeampi keski-ikä ja tasaisempi jakauma eri ikäluokkien
välillä johtui punaisten värväystoiminnasta. Värväyskriteerinä toimi usein kuuluvuus
eri työläisjärjestöihin, ja koska punaisten puolella ei toimeenpantu asevelvollisuutta,
oli halukkaita otettava myös toisin kriteerein. On selvää, että myös punaisten
puolella ymmärrettiin nuorten ikäryhmien soveltuvan parhaiten rintamille. Tämä
näkyy mm. rintamakohtaisissa ikäjakaumavertailuissa, joissa käy ilmi, että suuret erot punaisten ja valkoisten kaatuneiden ikäjakaumassa syntyvät huhtikuun aikana,
jolloin punaisten selkäpuolelle muodostui uusia rintamia saksalaisten toimesta.
Tällöin oli puolustukseksi haalittava kokoon vanhempia henkilöitä, jotka eivät olleet
lähteneet tai joita ei ollut kelpuutettu rintamalle. Esimerkiksi Helsingin ja Itä-Uudenmaan
taistelut korottavat punaisten kaatuneiden keski-ikää huomattavasti. Nuorten
osalta vaikuttaa 16 vuotta olleen rajapyykki, jolloin henkilö on nähty soveltuvan
sotaan. Kaatuneiden joukossa 16-vuotiaita punaisia oli 106, kun taas 15-vuotiaita
vain 48. Valkosten osalta vastaavat luvut olivat 73 ja 20. Alle 15-vuotiaita ei sodassa
kaatunut monta: punaisten osalta 21 ja valkoisten osalta kuusi.
Osapuoleltaan tuntemattomien ikärakenne (ei näy kuviossa) muistuttaa
punaisten jakaumaa kuitenkin niin, että lasten ja vanhusten määrä on hieman
suurempi. Alle 16-vuotiaat muodostavat tuntemattomien osalta noin viisi prosenttia
kokonaismäärästä ja yli 50-vuotiaat muodostavat noin seitsemän prosenttia
kokonaismäärästä.