http://www.suomenmaa.fi/etusivu/valiokunta_uskonnollisuutta_ei_tarvitse_poistaa_kouluista_6885897.html
"Uskonnollisia tilaisuuksia voi edelleen järjestää kouluissa, eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi perjantaina."
"Valiokunnan mukaan uskonnollista alkuperää olevat perinteet voivat sisältyä koulujen juhliin, eikä esimerkiksi yksittäisiä virsiä katsota uskonnon harjoittamiseksi."
Perin on vaikeaa katajaisen kansan ymmärtää miksi EIT on tuominnut suomalaisen linjauksen. Ei tunnu menevän millään perille.
Hyvä näin. Kirkosta erotaan jatkossakin kiihtyvällä vauhdilla, siitä tällaiset lausumat pitävät huolen
"Uskonnollisia tilaisuuksia voi edelleen järjestää kouluissa, eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi perjantaina."
"Valiokunnan mukaan uskonnollista alkuperää olevat perinteet voivat sisältyä koulujen juhliin, eikä esimerkiksi yksittäisiä virsiä katsota uskonnon harjoittamiseksi."
Perin on vaikeaa katajaisen kansan ymmärtää miksi EIT on tuominnut suomalaisen linjauksen. Ei tunnu menevän millään perille.
Hyvä näin. Kirkosta erotaan jatkossakin kiihtyvällä vauhdilla, siitä tällaiset lausumat pitävät huolen
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tosta on kai tiedotustilausuus menossa justiinsa Areenassa.
Onko p-lakivaliokintakin niin tollo että nekin keskittyvät taas Suvivirteen, eli lillukanvarsiin, kun uskonnon tuputtaminen ja harjoituttaminen kouluissa, päiväkodeissa, oppilatoksissa, armeijassa jne. on paljon laajempi ilmiö, ongelma.
Jos sillä saisi muun uskonnon tuputuksen pois kouluista, niin sallittakoon se tanan Suvivirsi. VAikka kyllä sen voisivat haklukkaat sielut mennä ihan omia teitään kirkkon laulamaan, ei siihen kouluja ja opettajien hanhilauman kirkkoontaluttamista tarvita. Jos ei kirkkoon Suvivirttä laulamaan löydä ihan itse ilman koulun ja opettajien avustusta niin ei se silloin kovin tärkeä voi olla.
Ateismin kannalta loistojuttu! Taas uusi sukupolvi kypsytetään inhoamaan uskontoa. Jos sitä ei joka paikassa tuputettaisi, ei ihmiset siihen niin herkästi leipääntyisi. Esimerkkinä toimii USA, jossa ei koskaan ole ollut valtionkirkkojärjestelmää, vaan lahkot ja kirkot toimivat yksityisesti. Siellä uskovien määrän 'negatiivinen kasvu' (evlut-kirkon suosima termi kannatuskadon peittelyyn) on selvästi hitaampaa, ja jotkut kirkot jopa kasvaa.
Onko nyt siis kirkkoon kuuluvillakin oppilaille kiistaton oikeus päättä haluaako osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen koulussa? Siltä tuo vaikuttasi tuon Suomenmaan jutun perusteella. Mutta silloinhan pitäisi myös sallia kirkon jäsenille ET oppiaineeksi uskonnon sijasta. Ja näinhän ei ole.
Eihän uskonnoissa ole mitään muuta kuin perinteitä, eli p-lakivaliokunnan mukaan siis uskonnontuputus kouluissa on täysin rajoittamaton oikeus.
Mitäköhän tuo p tarkoitaakaan tuossa p-lakivaliokunta-sanassa?
On oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoittamiseen. Se on kirjattu perustuslakiin. Kaikkein selvintä olisi, että uskontojen opettaminen kouluissa loppuisi ja vanhemmat itse veisivät lapsensa uskonnollisiin tilaisuuksiin kouluajan ulkopuolella. Ei vaan taitaisi olla kovinkaan suosittua:)
Joo, odotetunlainen päätös. Uskonnon säilyminen koulussa kaikkia näkemyksiä kunnioittaen ja vähemmistöt huomioiden on hyvä asia, sivistyvaltion ja suvaitsevaisuuden merkki. Uskonnon jyrkkä poisrajaaminen koulusta olisi uskonnonvapauden vastaista ja perheiden tahtoaa polkevaa.
Oletko varmasti ymmärtänyt uskonnonvapauden merkityksen? Sehän takaa YKSILÖILLE ja YHTEISÖILLE vapauden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Koulun järjestämät tilaisuudet on julkisen vallan järjestämää usk.harjoitusta, jota Suomen valtio on perustuslaissaan ja kansainv. sopimuksissa sitoutunut olemaan tekemättä. Ei ihme jos kohta EIT tai ihmisoikeusjärjestöt tähän puuttuu.
Perheiden tahto on "uskonto pois kouluista". Tehdäänkö kansanäänestys asiasta ja katsotaan miten käy?
Perustuslakivaliokunta otti kuitenkin kantaa aamunavauksiin, ne eivät saa olla uskonnollisia mikäli ei voida osoittaa muille mielekästä tekemistä muualla. Ja näinhän se ei ole koska aamunavaus tulee keskusradiosta. Myöskään käytävään ei voisi enää laittaa (koska sana mielekäs) vaikka siellä ei radio kuuluisikaan.
Nyt pappien on poistettava aamunavauksista rukoukset ja virret sekä paasaaminen Jeesuksesta. Hyvä niin, papithan eivät tunnetusti Suomen Lakia noudata koska Raamattu, mutta sitten on koulun rehtorin joka on vastuussa pistettävä poikki kaikki yhteistyö kirkon kanssa. Hoituu se tätäkin kautta.
"USKONNON harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia kuten kirkossa käymistäkään valiokunnan jäsenet eivät pidä ongelmallisina.
Niistä pitää kuitenkin tiedottaa oppilaille etukäteen ja niihin osallistumisen pitää olla täysin vapaaehtoista."
Jotta uskonnolliset tilaisuudet, kuten kirkossa käyminen, on täysin vapaaehtoista ei niiden väliinjättäminen voi johtaa korvaavaan toimintaan, jos johtaa niin "täysi vapaaehtoisuus" ei toteudu. Oletan, että kun perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi (kesk.) nyt sanoo uskonnollisten tilaisuuksien olevan täysin vapaaehtoisia, niin käytäntö kouluissa muutetaan niin, että uskonnolliset tilaisuudet muuttuu täysin vapaaehtoisiksi eli poisjääneitä ei rankaista millään korvaavalla toiminnalla.
Nyt tosiaan pitäisi olla selvä tieto siitä
"Saako myös luterilaiset päättää osallistuvatko vai eivätkö?"
"Kun muut menevät kirkkoon pääsevätkö muut kotiin vai joutuvatko he rangaistuksen omaiseen turhanpäiväiseen puuhasteluun"
Juuri niin. Ratkaisuna toimisi vaikka se, että nämä tilaisuudet pidettäisiin ensimmäisenä aamulla, tai iltapäivän lopulla. Ne jotka ei osallistu, tulee sitten myöhemmin koululle tai lähtee kotiin kun muut iltapäivällä menee kirkkoon, opettajille sama, osallistuu jos haluaa. Ei vaan varmaan kirkko sellaisesta järjestelystä tykkäisi, kun ainakin omana kouluaikanani olisi varmasti 95% jättänyt menemättä.
Tässä linkki: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_2_2014_p.shtml . Olennainen pihvi on kolme viimeistä kappaletta.
Tuon perusteella voinee sanoa, että jokapäiväinen johdettu ruokarukous on yksiselitteisen kielletty. Tämä lienee jo parannus nykytilanteeseen joissakin kouluiissa.
Teksissä sanotaan mm. " juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina - - oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin." Tämä on melko vaikea tulkita. Siis koko juhla ei ole uskonnollinen, jos siinä on yksittäinen virsi, mutta saa olla pois koko juhlasta eikä vain sen osan ajan?
Sitten "Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa." kuulostaa hyvältä, mutta tarkoittaa toisaalta ettei vaihtoehtona voi olla kotiinpääsy.
"Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia - -" tarkoittaa täysin kiistatta kahta asiaa: 1) Koulussa SAA olla uskonnollisia päivänavauksia ja 2) Koulussa EI TARVITSE olla uskonnollisia päivänavauksia. Laki ei vaadi esimerkiksi jumalanpalveluksia!
Missaat ytimen.
" juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina - - oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin.
Tuohan ei ollut asia ydin vaaan tämä (jota nyt siis räikeästi edelleen rikotaan);
"”EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9. artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. –– EIT on tulkintakäytännössään katsonut EIS:n 9 artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta.”"
No kyllähän tuo tavallaan on ydintä, mutta toisaalta mietintö nimenomaan ohittaa tuon. Siis vähän niinkuin "Ei saa humaltua, koska siihen on tämä syy ja tuo syy. Valiokunta katsoo, että edelläolevasta huolimatta jonkin verran teräviä sopii naukkailla."
Tuo perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi, joka Suomenmaan jutussa esiintyy, onkin muuten lestadiolainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Lohi
Uskovainen toimii uskovaisen moraalilla. Aivan kuten Räsäskäkin toteaa, oman mielihyväjumalan "tahdon" voi asettaa lainsäädännön (ja ihmisoikeuksien) yläpuolelle.
Ei mitään uutta auringon alla. Ainahan uskovaiset on laittaneet omat kansantarunsa lain ja muiden ihmisen oikeuksien yläpuolelle. Ei siis yllätä että tekevät siten niin pitkään, että joku riittävän vaikutusvaltainen taho sen estää. Suomen hallinnossa ollaan säälittävästi polvillaan kirkon edessä. No, mitä pidempään tuo jatkuu, sitä useammat siksi uskontoon ja kirkkoon ehtii leipääntyä. Ateistien ryhmä vaan kasvaa.
Suvivirren varjolla hämäten ammuttiin nyt uskovaisen vähemmistön lobbaama kristillisnationalistinen porsaanreikä ihmis- ja perusoikeuksiin. Tällä ovelalla vedolla kirkkopoliitikot vetivät nyt myös koulun järjestämät tunnustukselliset yhden uskonnon jumalanpalvelukset kirkossa läpi ja smaalla ihmisoikeusturvan "kölin ali", vaikka jumalanpalvelusen ymppääminen koulupäivään on kaikkea muuta kuin ongelmattomia ihmisoikeustuomioistumen päätösten valossa.
Tämä kohta päätöksessä on lisäksi täysin perutelematon, paitsi että muka EIT:n päätöksiä ei tarvitse ottaa huomioon, koska Suomi voi tehdä mitä haluaa kun me emme ole Puola.
Kyse on uskovaisen vähemmistön kaappauksesta, jolla alistetaan kunnat kirkon käsikassaroiksi. Jostain syystä perheet suomalaisessa kulttuurissa eivät vie (yli 71 %) edes vuosittain vapaaehtoisesti lapsiaan ev.lut. kirkon jumalanpalveluksiin (mukaan lukien häät ja hautajaiset). Sen takia ei koulunkaan pidä jumalanpalveluksia enää tuputtaa alaikäisille.
Ei siis ole enää suomalaisen kulttuuriperinteen mukaista käydä esim. kolme kertaa vuodessa jumalanpalveluksissa, kun tutkimusten mukaan vain 29 % ihmisistä käy enintään kerran vuodessa, ja lapsiperheistä laskien vielä harvemmat.
Lapsia laitetaan nyt kouluissa kunnan viranhaltijoiden toimesta väkisin uskonnolliseen kasvihuoneilmastoon, joka poikkeaa siitä, mikä asia uskonnolla on koko yhteiskunnassa ja esimerkiksi työpaikoilla. Eduskunta ei ole tainnut huomata, että kaikilla muilla työpaikoilla Suomessa ei työvuoden ohjelmaan kuulu avata työkausi päiväohjelmaan merkityllä jumalanpalveluksella.
Onko kaupungin työpaikoilla aamuhartauksia ja jumalanpalveluksia työajalla? Miksi pikkulapsia kohdellaan eri tavoin kuin aikuisia?
Valiokunta vesittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia vedoten “perinteeseen” ja siihen, että meillä muka tilanne on niin hyvä Puolaan verraten, että ei oppilaalle seuraisi missään päin maata mitään ongelmia, kun hän jää pois seurakunnan aamuhartaudesta tai koululaisjumalanpalveluksesta. Eikä kyse ole vain "Raamattu-vyöhykkeen" ongelmista.
On aiheellista kysyä, miten kunta tämänkin “pyrkii” turvaamaan: “Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan se, että tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä ei aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seurauksia.”
Ja mitä velttoilua ja vesittämistä tällainen “mahdollisuuksien mukaan” on? Siis tässä: “Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa.” Kun kunnanjohtajalta kysytään, ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia kahteen rinnakkaiseen ohjelmaan..
On selvää, että koululaisten ja perheiden asettaminen julkisen vallan toimesta julkiseen valintatilanteeseen, osallistuako vai ei uskonnonharjoitukseen, on ihmisoikeuksia loukkaavaa, koska se asettaa pakkotilanteeseen jossa pitää tuoda esiin uskonnottomuus tai uskonnollisuus.
Se, osallistuuko esim. sunnuntaina jumalanpalvelukseen ja viekö lapsensa sinne, on vapaaehtoista. Se on julki tulon kannalta eri tilanne, kuin koulun asettama pakkovalinta.
Viitattu EIT:n päätös Puolesta kertoo "This finding takes on particular significance in respect of a country like Poland where the great majority of the population owe allegiance to one particular religion."
Sikäli kun Wikipediaa uskoo, Puolessa kyselyn mukaan 91% kuuluu katoliseen kirkkoon, 1% ortodokseihin ja 6% ei kerro tai on ateisti, uskonnoton tms. ja tilaston mukaan katoliseen kirkkoon kuuluu 87%. Karkeasti puhutaan samoista luvuista kuin Suomessa 1990-luvun lopulla. Uskonnollinen sitoutuminen on käsittääkseni Puolassa suurempaa. EIT:n päätös on vuodelta 2010, ja faktat siinä kuvannevat tilannetta joskus 2005-2008.
Kysymyksiä nousee siis kaksi: Miten puolamainen maan pitää olla, jotta valtio saa tukea yhtä uskontoa, ja miten valtauskonto asiaan liittyy? Ruokarukoukset jos 05% kuuluu kirkkoon, viikoittainen hartaus jos 85%, kuukausittainen jos 80% ja 1-2 kirkkokäyntiä vuodessa jos 75%?
Mutta ennenkaikkea en ymmärrä enemmistön merkitystä, kun puhutaan perusoikeuksista. Kulkeehan Hämeenkadulla varmasti saarnaajia, joilla on aivan oma käsityksensä Raamatun tulkinnasta. Silti uskonnonvapaus suojaa heitäkin, yhden ihmisen vähemmistöjä!
Nassesta tässä päätöksessä on hyvä puolia useita.
Ensinnäkin se kieltää räikeimmät "Raamatuvyöhykkeen" ja jonkin emäjunttilan lestadiolaisen ylä-asteen rehtorin järjestämät uskonnolliset tilaisuudet jotka ovat olleet siellä maan tapana. Toisekseen, se ei tule lisäämään niiden määrää tervessä koulu/lastentarha tms. ympäristössä joten kokonaistilanteen pitäisi parantua.
Kolmanneksi, päätös rikkoo räikeällä tavalla EIT päätöstä joten valitustien käyttäminen ja asian esillenostaminen uudestaan on vain ajan kysymys. Todennäköisesti uudessa langettavassa päätöksessä teksti tulee olemaan vielä jyrkemmin tuomitsevaa. Minkä johdosta kirkon asema heikkenee nopeammin kuin mitä se ilman näitä episodeja tapahtuisi.
Uskonnon vapaus on yksi asia mikä ei kuuluu ihmisoikeuksiin vaan sairausluokituksiin. Uskonnot tulisi kriminalisoida ja kristityt saattaa tahdon vastaiseen hoitoon.
Sanotaan, että uskonnon sijaan järjestetyn vaihtoehtoisen toiminnan pitää olla mielekästä.
Miksi sen pitää olla mielekästä, mitä mielekkyydellä tässä tarkoitetaan?
Pitää sen vaihtoehtoisen toiminnan olla tietysti mielekästä, ts. jotain muuta kuin maleksimista käytävillä. Esim. jotakin liikuntaa, vaikka käynti uimahallilla.
Toisaalta, kuten edellä jo joku totesi, kunnilla ei kuitenkaan ole varaa kahteen rinnakkaiseen toimintaan. Paras vaihtoehto on, että jumalanpalvelus on koulupäivän lopuksi ja oppilaat saavat itse valita, menevätkö kirkkoon vai lähtevätkö kotiin. Mahdollisesti koulukuljetuskulut hiukan kasvavat, mutta tuskin se nyt mitään ratkaisee.
"Pitää sen vaihtoehtoisen toiminnan olla tietysti mielekästä"
Siis jotakin, joka on kivaa? Vai riittää, ettei maleksita käytävillä?
Onko kirkossa käynti kaikista kivaa?
Ei varmasti ole suuren joukon mukaan, mutta nythän linjattiin että edes kirkkoon kuuluvien ei tarvitse osallistua. Mutta miten tämä toteutetaan? Pitääkö edelleen olla lupalappu kodista vai ei? Tämä on käytäntö, koska eivät alaikäiset saa erotakaan kirkosta.
Empä ole näinä 40 ikävuotena kokenut minkäänlaista painostusta uskontoon, missään...
Koulussa on ollut uskontoon liittyvää opetusta mutta en niistä mitään muista koska silloin nuorena/teininä sattui kiinnostamaan muut asiat enemmän . Rippileirikin oli vain paikka päästä notkumaan kavereiden kanssa ja siellä saadut mahdolliset opit unohdin jo seuraavana päivänä..
En ole uskovainen, mutta kuulun kirkkoon ja maksan mielelläni kirkollisveroa (joka ei ole paljoa) koska kirkko tekee paljon hyvää, varsinkin tälläisenä aikana kun koko ajan työttömyys ja köyhyys lisääntyy.
Olen tavallinen duunari ja tiedän, että jos tälläinen uskon poistaminen yhteiskunnasta tapahtuu niin silloin viimeistään häviävät myös arkipyhät, kuten jo sanoin en ole uskovainen mutta nämä vapaapäivät ovat tärkeitä myös oman jaksamisen kannalta. Käy töissä vain saadakseni rahaa muuhun elämään ja jos saan arkena pitää ylimääräisen vapaan olen siitä enemmän kuin iloinen. Näyttäähän nuo vapaat kelpaavan myös kirkosta eronneille...
Liekkö nämä puheet uskonvapaudesta yms. kirkosta eroamisesta vaikuttaneet näihin nykyisiin puheisiin arkipyhien siirämisestä viikonloppuun..
Uskonnollisten laulujen laulaminen ei ole uskonnonharjoitusta? Onpa kyllä todellisuudesta irtautunut määritelmä.
Vapareiden logiikkaa ihan ihmetltäväksi asti.
Voi kysyä,
onko iskelmän "oon rekkamies" laulaminen ammattiautoilun harjoittamista ja vaaditaanko siihen kukaties rekkakortti
Yksinkertaisiin kysymyksiisi yksinkertaiset vastaukset:
-: onko iskelmän "oon rekkamies" laulaminen ammattiautoilun harjoittamista?
Ei ole.
- vaaditaanko siihen kukaties rekkakortti
Ei tarvita.
Tämä ei mitenkään kumoa sitä, että uskonnollisten laulujen laulaminen on uskonnonharjoitusta.
Vaparikin voi laulaa uskonnollisia lauluja vaikkapa pientä rahallista korvausta tai viinaryyppyä vastaan ilman että harjoittaa uskontoa.
Enemmän uskonnonharjoittamista oli laulaa bolsevikkien kuorossa "Vapaa Venäjä", koska Venäjällä oltiin kaukana vapaudesta silloin ja nyt.
Silti tämä bolsevikkiuskovaisten laulu oli rakas monelle bolsevikkivaparille.
Sösselström paljatuikin siis fasistiksi. Millaista on olla natsisika?
Vaparimääritelmän mukaan Suomessa on yli 5 miljoonaa natsisikaa ja alle puolitoista tuhatta rauhantahtoista ihmistä.
Pieneksi on ihmisjoukko vähentynyt Suomenmaassa suloisessa ja vähenee kiihtyvällä vauhdilla, sillä eroprosentti on suurempi kuin kirkosta eroamisessa.
Kohta vapareihin ei jää kuin muutama vainoharhainen, jotka keskenään suorittavat aamun avauksen virrellä: Suuri ja mahtava Neuvostoliitto, sun synnytti valtava...
Tietysti " Liittokokouksessa" aploodein ja jalkojen tömistelyineen.
On ymmärrettävää, että vaparia ahdistaa tuommoisen natsisikalauman keskellä eläminen.