HUOM! Seuraava viesti periaatteessa ei sisällöltään todellakaan kuuluisi ateismipalstalle, mutta se on osoitettu palstalla usein esiintyvälle nimimerkille ''uskova mies'', jonka seuraavaan viestiin vastaaan:
'' Pyydän tämän palstan arvoliberaalimmalta siiveltä, että jättäisitte lapset ja nuoret rauhaan homopropagandalta. Te vain turhaan hämmennätte heitä ja vaikeutatte heidän kasvuaan aikuisiksi. ''
Olen itse pikkukaupungista peräisin oleva 18-vuotias kristillisen kasvatuksen saanut miehenalku, ja homoseksuaali. Ensimmäiset merkit seksuaalisuudestani sain jo kahdeksan vuoden iässä, mikä melko homofobisessa perheessä oli suuri shokki. Ennen pitkää kielsin seksuaalisuuteni ja väitin itselleni olevani hetero. Aloin vahtia ajatuksiani ja vaatia itseltäni täydellistä seksuaalisuuden ja ihastusten puutetta.
Jo neljäntoista vuoden iässä jouduin sitten psykiatriselle osastolle masennuksen takia. Seksuaaliset ajatukset saman sukupuolen edustajista ahdistivat ja olivat musertavia, koska olin oppinut, että ainoastaan sairaat murhaajat ja lastenraiskaajat ajattelevat niitä. Olin jo teini-ikäisenä koettanut niin monta mieleenpainuvaa hetkeä käännyttää itseäni heteroksi ja rukoilla Jeesukselta tai jumalalta apua. Jokaisen pienenkin mitenkään aiheeseen liittyvän ajatuksen jälkeen (mm. näin hyvännäköisen miehen tai joku alkoi puhumaan homoudesta) menin paniikkiin, ja vakuutin itselleni pitäväni tytöistä, vaikka en tähän päiväänkään mennessä ole kokenut mitään romanttista tai seksuaalista naispuolista ihmistä kohtaan. Minulla oli paljon itsetuhoisia ajatuksia. Tuo aika oli kaiken kaikkiaan helvetillistä.
Tapasin kuitenkin 15-vuotiaana todella hienon tytön, joka on tänäkin päivänä paras ystäväni. Kun aihe kerran tuli ilmi, sain tietää että hänestä homoudessa ei ollut mitään vikaa. Vietettyäni tämän tytön kanssa paljon aikaa opin pikkuhiljaa hyväksymään itseni, ja yhtenä päivänä todella tajusin, että pidän pojista. Huomasin pian, että en menettänytkään hallintaa moraalistani ja itsestäni hyväksyessäni asian, mikä oli minulle oikeasti todella suuri yllätys. Sain myös kerrottua asian parhaalle ystävälleni, mikä oli sanoinkuvaamattoman helpottava kokemus.
Parannuin masennuksesta tämän jälkeen todella nopeasti, ja koin ensimmäistä kertaa elämässäni voimakasta halua elää. Aloin menestyä myös opinnoissani monen vuoden surkean syöksykierteen jäljiltä. Minulla on nyt myös todella upeita ihmisiä ystävinäni ja tukenani. Seksuaalisuus ei ole iso osa elämääni, toisin kuin ennen, jolloin olin siitä pakkomielteinen kellon ympäri.
Vaikka rakastankin perhettäni ja perheeni minua, ja he ovat nykyään tietoisia homoudestani ja yllätyksekseni myös hyväksyneet sen, homoseksuaalisuuden pitäminen epänormaalina ja kauheutena pilasi suurelta osin lapsuuteni.
'' Pyydän tämän palstan arvoliberaalimmalta siiveltä, että jättäisitte lapset ja nuoret rauhaan homopropagandalta. Te vain turhaan hämmennätte heitä ja vaikeutatte heidän kasvuaan aikuisiksi. ''
Olen itse pikkukaupungista peräisin oleva 18-vuotias kristillisen kasvatuksen saanut miehenalku, ja homoseksuaali. Ensimmäiset merkit seksuaalisuudestani sain jo kahdeksan vuoden iässä, mikä melko homofobisessa perheessä oli suuri shokki. Ennen pitkää kielsin seksuaalisuuteni ja väitin itselleni olevani hetero. Aloin vahtia ajatuksiani ja vaatia itseltäni täydellistä seksuaalisuuden ja ihastusten puutetta.
Jo neljäntoista vuoden iässä jouduin sitten psykiatriselle osastolle masennuksen takia. Seksuaaliset ajatukset saman sukupuolen edustajista ahdistivat ja olivat musertavia, koska olin oppinut, että ainoastaan sairaat murhaajat ja lastenraiskaajat ajattelevat niitä. Olin jo teini-ikäisenä koettanut niin monta mieleenpainuvaa hetkeä käännyttää itseäni heteroksi ja rukoilla Jeesukselta tai jumalalta apua. Jokaisen pienenkin mitenkään aiheeseen liittyvän ajatuksen jälkeen (mm. näin hyvännäköisen miehen tai joku alkoi puhumaan homoudesta) menin paniikkiin, ja vakuutin itselleni pitäväni tytöistä, vaikka en tähän päiväänkään mennessä ole kokenut mitään romanttista tai seksuaalista naispuolista ihmistä kohtaan. Minulla oli paljon itsetuhoisia ajatuksia. Tuo aika oli kaiken kaikkiaan helvetillistä.
Tapasin kuitenkin 15-vuotiaana todella hienon tytön, joka on tänäkin päivänä paras ystäväni. Kun aihe kerran tuli ilmi, sain tietää että hänestä homoudessa ei ollut mitään vikaa. Vietettyäni tämän tytön kanssa paljon aikaa opin pikkuhiljaa hyväksymään itseni, ja yhtenä päivänä todella tajusin, että pidän pojista. Huomasin pian, että en menettänytkään hallintaa moraalistani ja itsestäni hyväksyessäni asian, mikä oli minulle oikeasti todella suuri yllätys. Sain myös kerrottua asian parhaalle ystävälleni, mikä oli sanoinkuvaamattoman helpottava kokemus.
Parannuin masennuksesta tämän jälkeen todella nopeasti, ja koin ensimmäistä kertaa elämässäni voimakasta halua elää. Aloin menestyä myös opinnoissani monen vuoden surkean syöksykierteen jäljiltä. Minulla on nyt myös todella upeita ihmisiä ystävinäni ja tukenani. Seksuaalisuus ei ole iso osa elämääni, toisin kuin ennen, jolloin olin siitä pakkomielteinen kellon ympäri.
Vaikka rakastankin perhettäni ja perheeni minua, ja he ovat nykyään tietoisia homoudestani ja yllätyksekseni myös hyväksyneet sen, homoseksuaalisuuden pitäminen epänormaalina ja kauheutena pilasi suurelta osin lapsuuteni.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Olen katsonut hänen viestejä jo pitkään ja nyt ymmärrän miksi hänen tekstinsä ovat kuin hullun kirjoittamia. Hän tarvitsee selvästikin lisää hoitoa ja nopeasti. Kyse on sen verran sairaasta jätkästä.
Voi lapsi pieni, sinulla on vielä paljon aikaa ymmärtää todellinen seksuaalisuutesi ja homouden harhasi. Toivotan sinulle kaikkea onnea polullesi, ja muistahan turvautua Jumalaan !
Mielikuvitusolioihin nojautuminen ei ikinä johda mihinkään hyvään, sen takia ne kaikista tiukimmat kristityt ovat aina lähimmäistensä ylläpitämiä koska eivät kykene yksin edes pysymään elossa.
Olet totaalinen idiootti.
Nimimerkille ''olet lapsonen'' :
'' Voi lapsi pieni, sinulla on vielä paljon aikaa ymmärtää todellinen seksuaalisuutesi ja homouden harhasi. Toivotan sinulle kaikkea onnea polullesi, ja muistahan turvautua Jumalaan ! ''
Kiitos onnentoivotuksista. En tosin ole varma luitko sinä tuon tekstin kokonaan; jumalaa ja Jeesusta minä juuri olinkin rukoillut useiden vuosien ajan. Ei paljoa ''turvautuminen'' auttanut, jumalaasi ei ilmeisesti kiinnostanut, tai sitten hän ei kerennyt olemassaolemattomuuttaan reagoimaan yhteydenottoihini.
Kyllä minä vielä aika pentu olen ja opittavaa itsestäni ja maailmasta on paljon, jos sitä tuolla nimimerkilläsi koetit vihjailla, mutta tuskinpa kenenkään pentuus on kumonnut hänen seksuaalisuutensa olemassaoloa. Jos ihminen on homo, hänen romanttiset ja seksuaaliset tunteensa kohdistuvat pääasiassa tai kokonaan saman sukupuolen edustajiin, kuten omani, toisin kuin heteroilla, joiden vastaavat tunteet kohdistuvat vastakkaisen sukupuolen edustajiin.
Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle.
aloittaja
Olet ehkä saanut kristillistä kasvatusta mutta vanhempasi tuskin ovat uskovaisia.
Se mitä yleensä erehdytään pitämään homoutena onkin vain aseksuaalisuutta jossa ystävyys samaan sukupuoleen koetaan hyvin vahvasti. Vahva tunne onkin Jumalalta peräisin. Se on normaalia miesten välistä kilpailun sävyttämää ystävyyttä, ei muuta.
Isoimman vääryyden tässä teki tuo tyttö joka kertoi sinulle valheita. Muista, että todellinen rakkaus on siellä missä sinäkin olet saanut alkusi, miehen ja naisen välisessä suhteessa. Älä enää tee syntiä. Ainoa mies ketä tarvitset ja jonka ruumis on sinun puolestasi annettu on Jeesus.
Mene nyt kertomaan jollekin tytölle että olet alkanut seurata Jeesusta todenteolla. Ehkäpä suhde tyttöön alkaa kehittyä vakavaan suuntaan
Ehkäpä suurin syy nyt kokemaasi homoseksuaalisuuteen on juuri se, että paljastit ensimmäiset tuntemuksesi hänelle. Tämä sai isäsi varovaiseksi ja jopa pelokkaaksi. Eli käytökselläsi teit itse isästäsi huonon miehenmallin itsellesi ja siitä lähtien tuo malli on toiminut sinulle sisäisenä mallina uusissa ihmissuhteissa ja edustanut sinulle miehisyyttä.
Mutta muista että isäsi miehisyys ei ole sitä oikeaa miehisyyttä. Mene vaikka armeijaan, niin törmäät uusiin miehenmalleihin. Sinun on myös ymmärrettävä että naiset ovat puolet ihmisyydestä ja että meidät sitoo tuohon ihmisyyden toisee puoleen ainoastaan romanttinen rakkaus.
Me emme heteroina välttämättä ymmärrä miksi jotkut ovat homoseksuaaleja.vain Jumala tietää salatun. Ehkä vain koetuksena miten heitä tuomitsemme. Sen kuitenkin tiedän että avioliitto on miehen ja naisen välinen ja ensimmäinen syy on raskaus. Myöskään bi ja hetero mies eivät saa sekaantua mieheen seksuaalisuudessa.
Itse monesti turvaudun roomalaiskirjeiden ensimmäiseen lukuun jossa homoseksuaalisuus esitetään seurauksena totuudesta luopumiselle. Paavali toimi selkeästi Pyhän hengen alaisuudessa tässäkin. Ihmisen suhdetta Jumalaan verrataan läpi Raamatun miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Se ei ole turhaan niin vaan luonnollinen seksuaalisuus on selkeästi lahja Jumalalta.
Homous mielestäni vesittää luottamuksen. Lienee seurausta siitä, että homous valheen lapsi ja kantaa siksi valheen hedelmää.
Ehkä se tarkoittaakin tuota mitä jo edellä sanoin. Joten ei kannata yleistää. Luettuani kokonaan. Siinä jakeessa puhuttiin juurikin siitä mitä edellä sanoin esim. Ahneus, kateus, panetteleminen,rakkudettomia. Ne jotka pysyvät hiljaa ja ovat ymmärryksessä.
Pyytävät anteeksi jumalalta ja ymmärtävät avioliiton tarkoituksen ja sen että taudit voivat tarttua. Heille Jumala antakoon anteeksi, vertauksen: anna minulle syntiselle anteeksi.
" Ahneus, kateus, panetteleminen,rakkudettomia"
Tuo kuvaa kristittyjä aivan täydellisesti.
"ymmärtävät avioliiton tarkoituksen"
Luterilaisethan juuri itse poistivat tuon sakramenteista joten väitteesi on absurdi.
Pitääkö vielä selittää. Hyvä on: Avioliitosta syntyy lapsi.
Eli mielestäsi Pariskunta jossa on biologinen este saada lapsia on murhaajia, pedofiilejä ja kauhistus jumalallesi.
Oletpa sinä kaunismielinen ihminen.
Onnea elämään omana itsenäsi! :) Ihanaa, että olet viimein sen löytänyt ja saanut jättää ulkoa aiheutetut vaatimukset taakse. Haavat ovat syvät ja arvet säilyvät lopun elämää, mutta niiden kanssa oppii elämään.
Olen pahoillani siitä, mitä kaikkea olet joutunut kestämään. Olen pahoillani myös siitä, että edelleen tuon uskovan miehen kaltaiset nimimerkit jatkavat keksittyjä juttuja ja yrittävät ajaa sinut takaisin siihen pahaan oloon ja syyllisyyteen - paljosta he laittavat vastuuseen aina vanhempien käytöstä myöten. Tottahan heidän väitteensä eivät ole eikä enemmistö niitä allekirjoita.
Onnea elämääsi!
Ateistitit ja tekopyhät sama asia. Jos ei ole todellinen ateisti niin he ovat auttaneet minua sillä heissä jossain siellä näkyy sitä pientä uskoa.
Sinä olet yksinkertaisesti mielisairas nihilisti juttujesi kanssa. Bill Gates on ateistina yksin auttanut ihmisiä enemmän kun kaikki suomen kristityt yhteensä.
Kiitos mieleni latistamisesta ja haukkumisesta! Jumalaan minä luotan enemmän kuin sinun sanaasi.
Minäkin olen vain ihminen joka tekee virheitä sanoissaa ja teoissaan. Ja saat anteeksi kielen käyttösi. Jumalalle kuuluu tuomio.
Bill Gatesin varallisuus kuuluu Jumalalle. Häneltä hän sai aivonsa. Jumala jos olisi halunnut viedä hengen häneltä ei Bill Gatesiltä ei olisi kunniaa saanut. Niin vain oli tarkoitus tapahtua. Jumala(elämä) antaa, Jumala ottaa.
Kas kumma vaan että mielikuvitusjumalasi on kanssasi kaikesta samaa mieltä, että ei vaan olisi silleen että sinä määrittelet oman jumalasi. ;)
Sinä taas saat anteeksi käytöksesi, tuskinpa sinunlainen aivopesty jumalaharhainen edes tietää oikeasta elämästäsi yhtikääs mitään.
"Bill Gatesin varallisuus kuuluu Jumalalle. Häneltä hän sai aivonsa. Jumala jos olisi halunnut viedä hengen häneltä ei Bill Gatesiltä ei olisi kunniaa saanu"
Eli Bill Gatesin saavutuksetkin sinun pitää vetää omalle mielikuvitusjumalallesi.
Ihmetyttää vaan miksi sinun Jumalasi halusi Ytöyn lapsimurhat saada aikaiseksi. Ehkäpä vaan Jumalasi koetteli niitä lapsia kuumalla lyijyllä.
Jumalasi antaa ja jumalasi ottaa. ainakin Pirkko jalovaaralle sinun rahasi antaa.
Ateistit ja tekopyhät eivät ole sama asia. Näkemyksensä toki kullakin.
Minäkin haluan osoittaa aloittajalle kannustukseni. Tunnen myös homoseksuaaleja ihmisiä, joista useat ovat enemmän vähemmän arvilla siksi, etteivät aina ole voineet elää niinä keitä ovat. Mielestäni uskova mies mustamaalasi rumasti ystävääsi, joka on ollut sinulle tuki vaikeinakin aikoina. Älä missään nimessä ota moista korviisi. Loppukädessä hyvät ystävät ovat niitä elämän tärkeimpiä ja kannattelevimpia asioita :)
Odorou
Hyvä ja koskettava kirjoitus sulta. Tuo mainitsemasi ukko jolle kirjoituksesi osoitit on palstan pitkäaikainen riesa ja persoonallisuushäiriöinen joka nauttii vaikka ajaisi vittuiluillaan jonkun ihmisen itsemurhaan.
Kyse ei siis ole klasisessa mielessä kyse edes ihmisestä vaan tunteettomasta trombista, joka osaa tuntea empatiaa yhtä paljon kuin sun älykännys.
Eli ei se osaa, eikä se voi, koska se on ottanut henkisesti turpiin jo alle kouluikäisenä ja silloin tulee peruuttamatonta vahinkoa.
Onhan niitä aina ollut ihmisiä, jotka ovat käyttäneet kaikki tekosyyt ja tilaisuudet hyväkseen loukatakseen jotain toista. Paskiaisia on ollut aina.
Ei unohdeta että uskova mies on 50v mies joka asuu yksin ja hänellä ei ole vaimoa, lapsia tai edes kavereita, hänellä on voimakas vietti samaa sukupuoltansa vastaan ja hän taistelee sitä vastaan kaikinvoimin ja raamatulla.
Kuitenkin hänen mökkihöperyytensä aiheuttaa juuri nuo kaikki luulot ja itsekeksimät faktansa.
Persoonallisuushäiriö muodostuu jo pikkulapsena ja syynä erittäin huono kohtelu.
Ääriesimerkkinä vaikkapa sosiopaatit, joille ihmisen tappamienen voi olla pelkkä järjestelykysymys. He eivät kykene kokemaan empatiaa vaikka aseella uhkaisi.
On aivan sama syyttäisitkö vakavasti persoonallisuushäiriöistä empatian puutteesta vai värisokeaa siitä, ettei hän näe värejä. Ja tuon kahelin kohdalla on kyse juuri siitä.
Ne ovat hyvän uskovan miehen murheita. Joskus on parempi olla vain hiljaa tai hetkinen mitä mä sulle turhaan puhun?
Jokainen puhukoon mitä haluaa. Minäkin jätän jotkut kommenti lukematta kun on tärkeämpääkin tekemistä.
Eli kannatat natsismia ja rotusortoa kuten mielestäsi hyvä uskova mies tekee, mikäs natsi sinäkin oikeasti olet?
Heterona teini-iän läpikäynti on rankkaa. En pysty edes kuvittelemaan miltä se sinusta tuntuu.
Voimia jatkoon ja ignoroi tämän palstan foobikot!
Tuhannet kiitokset! Älä suotta käytä preesensiä, minulla on nyt ihan hyvä olla.
Ja kyseisten ihmisten ignooraaminen on helppoa. Pari vuotta sitten ne suututti mutta nyt niiden ajatuksenjuoksun seuraaminen vain naurattaa.
- Aloittaja
PS: Vaikka tietysti on ahdistavaa ajatella, että joidenkin vastaavanlaisten ihmisten ansiosta moni aikuinen ja lapsikin on tälläkin hetkellä samassa tilassa kuin minä ennen. Ei sellaista taakkaa ansaitse kukaan.
- Aloittaja