Älä puhu vihasta

eikös jumala vihaa synnintekijöitä, porttoja, huoria, ateisteja, homoja, lesboja...
lista on pitkä

Amen aloittaja. Tärkeä näkökulma ja havainnointi myös kristittyjen nykytilasta.

Luitko linkistä selityksen aloituksen tekstiin. On niin pitkä, mutta tässä siitä pätkä.

Tietenkin moni aikamme ihminen on tehnyt valintansa ja ilmoittaa kyllä gallupeissa, että hän uskoo Jumalaan, mutta uskoo toisin kuin mitä kirkko opettaa. Ihmiset haluavat kyllä uskoa Jumalaan, mutta sellaiseen Jumalaan, jonka he itse ovat luoneet, jonka he voivat hyväksyä ja joka tuntuu hyvältä, miellyttävältä ja turvalliselta.

Voihan olla, ettei sana viha olekaan oikea sana kuvamaan tätä jännitettä, joka Raamatun mukaan alusta alkaen liittyi ihmisen suhteeseen Jumalaan. Mutta joka tapauksessa jo Raamatun alkusivut osoittavat, että ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen liittyy jotain sanomattoman vakavaa.
Jo aivan kirjan alussa luemme, kuinka Jumala rajoitti luomansa ihmisen valinnan vapautta ja päätösvaltaa. Hän asetti ihmiselle erään rajan ja sanoi: Älä astu tämän rajan yli! Annamme Raamatun nyt puhua omalla kielellään ja tavallaan: "Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1 Moos 2:17). Vanha käännös käytti sanontaa: "Pitää sinun kuolemalla kuoleman".

Alusta alkaen ihmisyys siis perustui Jumala sanan asettamaan kontrolliin ja ihmisen vastuuseen tekemistään ja vakuutukseen siitä, että jos ihminen toimii vastoin Jumalan tahtoa seuraukset ovat vakavat. Ihminen valitsi Jumalan sanan tahdon vastaisen toiminnan ja nousi Jumalaa vastaan kapinaan.

Olen löytänyt seuraavan määritelmän: "Jumalan viha on vierasta Jumalalle sen vuoksi, ettei sitä olisi, jos ei olisi pahaa ja syntiä. Mutta pahaa ja syntiä Jumala voi kohdata muuten kuin vihan ja tuomion Jumalana ollakseen uskollinen omalle perusluonnolleen. Jumala ei voi olla synnille suopea ja sen vuoksi pysyy hänen vihansa iäisenä ja peruuttamattomana kaikkea pahaa kohtaan" (Yrjö J. E. Alanen).

Määritelmä Jumalan vihasta

Tämä edessä voimme muodostaa perusmääritelmän Jumalan vihasta. Se on Jumalan vastavaikutusta, -toimintaa. Käytän vieraskielisiä sanoja: Ensin ihmisen toiminta - aktio, sitten tulee Jumalan vastatoiminta - reaktio. Viha on Jumalan reaktio, ei Jumalan aktio. Aina on ensin ihmisen aktio ja vasta sitten tulee Jumalan reaktio. Viha ei ole siis koskaan Jumalassa ensimmäinen. Sitä edeltää jotakin muuta. Se on seurausta jostakin. Viha ei ole koskaan päällimmäisenä Jumalan suhteessa ihmiseen.

Peltola perehtynyt kirjoittamaansa asiaan perusteellisesti. Meidän onneksi.

Jumala on pitkämielinen ja odottaa, että ihmiset kääntyisivät Hänen puoleensa. Kuitenkin hän on ilmoittanut, että olemme tulleet sille rajalle, että syntien määrä täyttyy kansamme keskuudessa. Näin Rantalankin profetiassa sanotaan.

5 Moos 28:15. Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.
16. Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.
17. Kirottu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
18. Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, kirotut sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
19. Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi.
20. Herra lähettää sinun sekaasi kirousta, hämminkiä ja uhkaa, mihin tahansa ryhdyt, kunnes äkisti tuhoudut ja hukut töittesi pahuuden tähden, kun olet minut hyljännyt.

22. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes menehdyt.
23. Ja taivaasi, joka on sinun pääsi päällä, on niinkuin vaski, ja maa, joka on allasi, on niinkuin rauta.

25. Herra antaa sinun vihollistesi voittaa sinut; yhtä tietä sinä menet heitä vastaan, mutta seitsemää tietä sinä heitä pakenet; ja sinä tulet kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.

27. Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parannu.
28. Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.
29. Sinä haparoit keskellä päivää, niinkuin sokea haparoi pimeässä; sinä et menesty teilläsi, vaan kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja ryöstetty, eikä ole auttajaa.
30. Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.

32. Sinun poikasi ja tyttäresi joutuvat vieraan kansan valtaan, ja sinun silmäsi näkevät sen ja raukeavat heitä alinomaa ikävöidessäsi, mutta sinä et voi sille mitään.

34. Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät.
35. Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.

37. Ja sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille niille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.
38. Paljon siementä sinä viet pellollesi, mutta vähän sinä korjaat, sillä heinäsirkat hävittävät sen.
39. Viinitarhoja sinä istutat ja hoidat, mutta viiniä et saa juodaksesi etkä tallettaaksesi, sillä madot syövät sen.
40. Öljypuita sinulla on kaikkialla alueellasi, mutta öljyllä et sinä itseäsi voitele, sillä sinun öljymarjasi varisevat maahan.
41. Poikia ja tyttäriä sinulle syntyy, mutta et saa niitä pitää, sillä he vaeltavat vankeuteen.
42. Tuhohyönteiset valtaavat kaikki sinun puusi ja sinun maasi hedelmän.
43. Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi.
44. Hän lainaa sinulle, mutta sinä et voi lainata hänelle. Hän tulee pääksi, mutta sinä hännäksi.

48. on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa.
49. Herra nostaa sinua vastaan kaukaisen kansan, joka tulee maan äärestä lentäen niinkuin kotka, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä;
50. tuimakatseisen kansan, joka ei armahda vanhaa eikä sääli nuorta.
51. Se syö sinun karjasi hedelmän ja maasi hedelmän, kunnes sinä tuhoudut; se ei jätä sinulle mitään, ei jyviä ei viiniä eikä öljyä, ei raavaittesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoita, kunnes on tehnyt sinusta lopun.

53. Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

57. eikä suo heille jälkeläisiä, jotka tulevat hänen kohdustansa, eikä lapsia, joita hän synnyttää, sillä kaiken muun puutteessa syö hän ne salaa itse siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut sinun porteissasi.

59. niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.
60. Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.
61. Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.

63. Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi.