Universumi on huima mysteeri, joka vaatii selityksen, ja Luojan olemassaolo on varsin luonteva selitys kaikelle. Metafyysinen ulottuvuus on varmasti mahdollinen, joten teistin uskolle on olemassa perusteltu ja älyllinen pohja. Kreationistinen uskominen on mielekästä ja järkevää.
Ihmiselle on ominaista toivoa ikuista elämää, ja toivominen on järkevääkin, mutta sen toteutuminen ilman Jumalaa olisi erittäin epätodennäköistä. Jumalalle se kuitenkin olisi mitä ilmeisimmin hyvin helppoa ja tarkoituksenmukaista kuten kaikki muutkin hyvyyteen tähtäävät luomisprosessit. Teleologinen uskominen on mielekästä ja järkevää.
Jumalan olemassaolo on vuorenvarmasti mahdollinen, ja pelkästään siinä on teistin uskolle täysin relevantti perusta. Sumeaa logiikkaa soveltaen uskoa puoltavien seikkojen ei tarvitse pohjautua niinkään vaikeasti laskettaviin todennäköisyyksiin vaan pikemminkin ilmeisyyteen ja jopa intuitioon. Teismille on todellakin olemassa järjellisiä perusteita, joiden valossa ateismi voi tuntua hyvinkin järjettömältä.
Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnollisen uskon kanssa. Tiede ei ole uskoa vastaan eikä usko tiedettä vastaan, sillä tiede tutkii luomakuntaa. Monille tieteellinen maailmankatsomus merkitsee kuitenkin vain havaittavan todellisuuden järjestelmää. On selvää, ettei metafysiikalla ole tällöin sijaa ajattelussa.
Jotkut ihmiset eivät siis voi uskoa Jumalaan, koska Häntä ei "saada esiin". Mutta teistille luomakunta on sellaisenaan täysin riittävä objektiivinen todiste Luojan olemassaolosta. Ja yksinkertainen evankeliumi eli sanoma sovituksesta, lähimmäisenrakkaudesta ja ikuisesta elämästä on sellaisenaan täysin riittävä subjektiivinen peruste kristilliselle uskolle. Kiehtovaa on sekin, että ainakin me itse olemme tiedostava osa universumia. Ehkäpä siten jo meissä itsessä
(Tämä viesti on poistettu "ateismi"-alueelta, jonne se mielestäni olisi sopinut vallan hyvin.)
Ihmiselle on ominaista toivoa ikuista elämää, ja toivominen on järkevääkin, mutta sen toteutuminen ilman Jumalaa olisi erittäin epätodennäköistä. Jumalalle se kuitenkin olisi mitä ilmeisimmin hyvin helppoa ja tarkoituksenmukaista kuten kaikki muutkin hyvyyteen tähtäävät luomisprosessit. Teleologinen uskominen on mielekästä ja järkevää.
Jumalan olemassaolo on vuorenvarmasti mahdollinen, ja pelkästään siinä on teistin uskolle täysin relevantti perusta. Sumeaa logiikkaa soveltaen uskoa puoltavien seikkojen ei tarvitse pohjautua niinkään vaikeasti laskettaviin todennäköisyyksiin vaan pikemminkin ilmeisyyteen ja jopa intuitioon. Teismille on todellakin olemassa järjellisiä perusteita, joiden valossa ateismi voi tuntua hyvinkin järjettömältä.
Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnollisen uskon kanssa. Tiede ei ole uskoa vastaan eikä usko tiedettä vastaan, sillä tiede tutkii luomakuntaa. Monille tieteellinen maailmankatsomus merkitsee kuitenkin vain havaittavan todellisuuden järjestelmää. On selvää, ettei metafysiikalla ole tällöin sijaa ajattelussa.
Jotkut ihmiset eivät siis voi uskoa Jumalaan, koska Häntä ei "saada esiin". Mutta teistille luomakunta on sellaisenaan täysin riittävä objektiivinen todiste Luojan olemassaolosta. Ja yksinkertainen evankeliumi eli sanoma sovituksesta, lähimmäisenrakkaudesta ja ikuisesta elämästä on sellaisenaan täysin riittävä subjektiivinen peruste kristilliselle uskolle. Kiehtovaa on sekin, että ainakin me itse olemme tiedostava osa universumia. Ehkäpä siten jo meissä itsessä
(Tämä viesti on poistettu "ateismi"-alueelta, jonne se mielestäni olisi sopinut vallan hyvin.)
Vastaukset 11
Vanhimmat
George H. Smithin ontologinen ateismin määritelmä:
ateismin mukaan jumalaa ei ole olemassa
teismin mukaan jumala on olemassa
Vapaa Ajattelija 4/2003:n mukaan olet Moderni teisti, jolla on "vahvoja" todisteita jumalan olemassaolon puolesta eikä oikeastaan mitään todisteita vastaan.
Teisti on yleisesti ottaen määritetty niin monella eri tavalla, että käyttöön olisi saatava uusi, yksiselitteinen sana.
>olet Moderni teisti, jolla on "vahvoja" todisteita
>jumalan olemassaolon puolesta eikä oikeastaan
>mitään todisteita vastaan.
Sanoisin pikemminkin, että ei minulla ole mitään todisteita mihinkään suuntaan. Haluan esittää kaksi tärkeää reunaehtoa:
Mielestäni tärkein pointti uskomisen oikeutuksen puolesta on tämä:
1) Luojan olemassaolo on varmasti mahdollinen.
Mielestäni tärkein pointti ateismin puolesta jää yleensä mainitsematta:
2) On varmasti mahdollista, että luojaa ei ole.
Näiden pitäisi riittää pohjaksi. Erityisesti kiivaimpien fundamentalistien (myös ateistifundamentalistien) olisi hyväksyttävä nämä itsestäänselvyydet. Fundamentalismiuskonnollisuus on järjetöntä, mutta ateismifundamentalismi on älyllisesti aivan yhtä epärehellistä ja vastenmielistä kuin sekin. Minua ei kiihkoilu kiinnosta puoleen eikä toiseen, mutta odotan keskustelijoilta ajattelun avaruutta. Minulle itselleni on aivan sama, mikä on lopullinen totuus tässä kysymyksessä. Olen jonkinasteinen teisti, mutta tiedän pelkästään uskovani. Tietenkin pidän silti mahdollisena senkin, että minkäänlaista luojaa ei ole olemassa. Totuushan tässä kuitenkin ainoastaan kiinnostaa ja merkitsee.
Lopuksi kiitokset asiallisesta vastauksesta. Keskustelen mielelläni kaikkien kanssa, jotka noudattavat netikettiä.
Mitkään merkit eivät viittaa jumalan olemassa oloon. Tiede pystyy todistamaan ettei universumi/elämä tarvitse jumalaa mihinkään. Harhainen mielikuvitus saa uskomaan johonki yliluonnolliseen hokkuspokkus luoja jumalaan. HEH HEH HEH .. Naurettavaa ....
Tälläisillä Deus:n kirjoituksilla aivopestään uskiksia pysymään harhaisessa uskossaan.
HEH HEH HEH ... Onneksi en ole uskis ...
Sinähän se olet pahin uskis, joita tälläkin palstalla liikkuu levittämässä omaa uskoa, ei mihinkään, ja pahin ruikuttava Uskis, oikein emä sellainen ulisija. Säälittävä raukka reppana,
joka on ilmeisesti jäänyt kokonaan vaille rakkautta ja hellyyttä. Taitaa olla vielä näinkin, että olet sellainen isätön utra, jonka kokemus elämästä on jäänyt sivusta seuraajan "ala-asteelle". Ja ainoat asiat jotka olet oppinut tekemään hyvin, on nurkan takaa huutelu, takaapäin
nimittely, piilosta kivien heittely, juoruaminen ämmien lailla, valheiden levittely, hullun lailla hehettely ja ihmisten ivaaminen.
Se ero meissä on että, sinä uskot satuihin ja höpötyksiin ja minä taas tutkittuun faktaan.
Hyvin valehdeltu, katsoppa, sinä ressuka,
minäkin pidän oikeaa tietoa arvossaan, siis sitä oikeaksi todennettua, varmennettua, todistettua tietoa, enkä siis vajaa-ajattelijoiden satuja,
niinkuin sinä. Sinun ongelmasi on juuri se uskominen tietoon, tai oikeammin sanottuna, uskomatta jättäminen. Et edes tiedä mikä on tieto
tiedosta joka on todistettu tiedoksi.
Olet Trubaduuri loistava esimerkki uskiksesta.
HEH HEH HEH ... Onneksi en ole uskis ...
Olet pmeäävaloa loistava esimerkki tosi uskiksesta
, joka reivaa sanaansa päivästä toiseen.
Onneksi en ole hehettelevä ....., vaan ihminen!
Vastasin jo tuolla ateismi-osastolla... ei sitä mihinkään ole poistettu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000004874642
Mielestäni oli hyvä kirjoitus. Nämä asiat voidaan esittää monella tavalla.
Itse olen esittänyt mielipiteitäni omalla tyylilläni linkissä:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm
jossa on yhteenveto kirjoituksistani internetin keskustelupalstoilla.
Lyhyesti kiteytettynä sopiva yhteenveto voisi vaikkapa olla ote:
"Käytännön elämässäkin (omassa elämässämme, yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä, jne.) joudumme tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä, vaikka meillä ei ole täydellisiä tietoja kaikista niihin liittyvistä asioista, jotka ehkä jopa tuntuvat ristiriitaisilta. Silloin teemme valinnan sen perusteella, mikä vaihtoehto KOKONAISUUDEN kannalta näyttää parhaimmilta. Näin olen aikoinaan tehnyt uskon asioissa lukuisten osatekijöiden pohjalta, enkä ole myöhemmin tarvinnut katua. Totesin, että vaikka minulla ei ole vastausta kaikkiin kysymyksiin, niin huomioiden kaikki ne lukuisat osatekijät, joita silloin pohdin, usko Jumalaan, Hänen Sanaansa ja pelastussuunnitelmaansa evankeliumin ilmoituksen kautta on sittenkin kaikkein järkevin vaihtoehto.
Tämä huolimatta siitä, ettei elävä pelastava usko ole suinkaan älyllisen toiminnan tuote, se on Jumalan tarjoama ja antama lahja. Saamme nöyrinä ottaa sen kiitollisena vastaan. Näin se vaan on, vaikka sitä ei kukaan voi sanallisesti tarkkaan selittää. On vähän sama juttu kuin meidän fyysisen elämän suhteen. Jos elämäni edellytys olisi, että ymmärtäisin kaikki ruumiini toiminnot, joutuisin toteamaan, ettei minulla ole tietoa eikä uskoa siihen. Mutta todellisuudessa minä vaan elän ja nautin siitä, vaikka en voi toiselle selittää, mitä elämä itse asiassa on. Samoin on hengellinen elämä eli yhteys Jumalan kanssa. Se myös sittenkin toimii, kun turvaudumme Jeesuksen sovitustyöhön, jota tuskinpa kukaan täysin ymmärtää."
Jos keskustelua vielä syntyy, on ehkä parempi jatkaa osastolla "ateismi". Sinne alunperin viestini lähetinkin, mutta se oli jostakin syystä kadoksissa jonkin aikaa. No nyt se kuitenkin sieltä löytyy, kuten joku jo mainitsikin.