Minulle tämä koko idänpolitiikkatouhu ei ole vielä oikein auennut, kun ei tuohon politiikkaan ja yhteiskuntaoppiin nyt kiinnostus oikein riitä, mutta nyt tahtoisin saada paremman kuvan koko asiasta.
Millaista idänpolitiikkaa Ruotsi kävi 1700-luvulta 1800-luvulle? Mitä syitä meillä suomalaisilla oli kannattaa tai vastustaa sitä? Ja muutenkin, mitä syitä meillä oli tuolloin kannattaa tai vastustaa Ruotsista irtoamista?:)
Terveisin, ylppäreihin harjoittelva pöhkö:D
Millaista idänpolitiikkaa Ruotsi kävi 1700-luvulta 1800-luvulle? Mitä syitä meillä suomalaisilla oli kannattaa tai vastustaa sitä? Ja muutenkin, mitä syitä meillä oli tuolloin kannattaa tai vastustaa Ruotsista irtoamista?:)
Terveisin, ylppäreihin harjoittelva pöhkö:D
Vastaukset 49
Vanhimmat
saavasi tietoa?
Mene kirjastoon ja lainaa joku hyvä tutkimus, jos koulukirjoista ei asioita löydy.
Vai yritätkö provoilla?
Kyllähän niitä kirjojakin on tullut jo luettua, mutta kysymykseen ei näytä löytyvän kunnollista ja selkeää vastausta. Tämän vuoksi päätin täältä kysellä, sillä useimmiten tällaisilla keskustelupalstoilla ihmiset selittävät asiat paljon järkevämmin lisäten omia ajatuksiiaan, mutta anteeksi nyt, jos viestilläni suututin!T_T
peräti harvoja selkeisiin näkemyksiin pystyviä kirjoittajia. Lisäksi mikään ei takaa niiden oikeellisuutta.
Perehdy vain historioihin ja tutkimuksiin. Sieltä tieto löytyy, ei tällaiselta palstalta.
pätevää ja tunnetusti kriittistä tutkijaa.
Osmo Jussila: Suomen historian suuret myytit.
Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat.
Mikäli palstan neropatit antavat tietojaan. niin voit noihin vertailla.
1700-luvulla Ruotsin idänpolitiikka oli samaa tasoa kuin Suomen 1900-luvulla ennen sotia. Siksi Suomi vapautui autonomiaksi pian sen jälkeen. Ikävä kyllä tänään Putin ei voi auttaa meitä eroon EU-orjuudesta ja riistosta.
Ainut orjuus olisi lyhyiden Napoleon kompleksia potevien aron miesten johtamassa Venäjässä. Sinä kusipää olet aina vapaa muuttamaan sinne ja elämään neljänsadan euron kuukausipalkalla, vaikka en kyllä usko että sinä saatanan typerä ryppyinen pohjalainen paska yhtään sanaa venäjää osaat.
pyhä Putin . Vapauta meidät nuolemaan varpaanvälisi. Niinkuin olet meitä ennen Bäckmannin vapauttanut.
Kyllähän niitä kirjojakin on tullut jo luettua, mutta kysymykseen ei näytä löytyvän kunnollista ja selkeää vastausta. Tämän vuoksi päätin täältä kysellä, sillä useimmiten tällaisilla keskustelupalstoilla ihmiset selittävät asiat paljon järkevämmin lisäten omia ajatuksiiaan, mutta anteeksi nyt, jos viestilläni suututin!T_T
Tuona ajanjaksona Ruotsin kimppuun käytiin voimallisesti jokasuunnasta.
Palstalla ei tunneta edes suurta pohjan sotaa.
Ne kävi sormi perseessä ööö ja pohjanmaa oli johtava maakunta vaikka ne kartanot meni sinne Joroiseen ja itään ööööö.
muistutuksena: mitä minä sanoin tuolla alussa.
Jos tarkoituksena oli provosoida hurrivihaajat taas kerran, niin taisit onnistua.
Ooooo se lakeus nii mahdava Ilmajoest Närperseeseen.
Muutama kommentti ihan vaan lonkalta ...
Ruotsille 1700 luku oli traumaattista aikaa, aluemenetyksiä tuli joka puolella.
Valtakuntaa yritettiin kyllä tiivistää turvallisuuspoliittisista syistä, esim. Suomen ruotsinkielistettiin voimakkaasti.
Jäljelle jääneitä alueita halutiin nimenomaan ruotsalaistaa valtakunnan yhtenäisyyden nimissä.
Suomen suhteellinen asema heikkeni huomattavasti, tämä tosin oli alkanut jo 1600 luvulla, vallan keskittäminen pääkaupunkiin eli Tukholmaan keskitti sinne myös kaiken taloudellisen toiminnan ja kehityksen ja siitä kärsi kyllä nimenomaan Suomi.
Idänpolitiikka oli vaihtelevaa, riippui ihan kuninkaasta, mihin rohkeus riitti, mutta saivathan ne rakennettua sen aikaisen maailman yhden mahtavimmista linnoituksista, eli viaporin jota nykyään kutsutaan suomenlinnaksi.
Venäjä työntyi Itämerelle vääjäämättömästi eikä Ruotsi sitä kyennyt estämään.
oikeansuuntaistakin tietoa,
Ruotsi haikaili 1700-luvulla suurvalta-aseman palauttamista. Raju selkäsauna Venäjältä Hattujen sodassa ei auttanut. Ranskalta haettiin tukea, mutta vaikka sitä ei enää vallankumouksen jälkeen saatukaan, niin Kustaa III yritti vielä revanssia päätyen jonkinlaiseen tasapeliin.
Seuraavan vuosisadan puolella sitten ratkesi kysymys Itämeren herruudesta Ruotsin osalta.
Ratkesi todellakin. Britannia osoitti olevansa valtias kaikilla merillä. Myös Itämerellä ja Mustalla merellä.
Ruotsin kannalta oli kyllä Venäjällä. Britit sekaantuivat aika vähän Itämeren asioihin, vaikka olivat kyllä paikalla 1809.
Aikanaan sitten Venäjän kilpailijaksi tuli Saksa 1800-luvun lopulla.
Ruotsi menetti pelin 1600 luvulla, kun se liittoutui Puolaa vastaan, itämerelle vyöryi Venäjä joka oli mukana jakamassa Puolaa Preussin ja Itävallan kanssa.
Puola jaettiin vasta 1700-luvun lopulla. 1600-luvulla se oli vielä paikallinen suurvalta, kuten Ruotsikin.
Suurimman virheensä Puola teki vuonna 1700 liittoutumalla Venäjän puolelle Ruotsia vastaan. Siitä alkoi molempien alamäki, hyödyn korjasi ryssa.
Homma päättyi Kustaa kolmannen raukkamaiseen murhaan ja Ruotsin täydelliseen romahdukseen. Kusttaata ammuttiin selkään.
romahtanut, vaan vv. 1808-1809 sodan kehnoon menestykseen.
Kyllä se nimenomaan niinpäin meni, että Ruotsi liittoutui Venäjän kanssa Puolaa vastaan.
Puola ja Jaakko De La Garde Ruotsin tuella yrittivät aikanaan asettaa jonkun Vaasan suvun pojista Venäjän tsaariksi, homma venyi ja Jaakko piti Moskovaa hallussaan kolme vuotta, mutta venäläiset pajarit ei suostuneet valitsemaan Vaasan suvun poikaa tsaariksi vaan valitsivat Romanovit.
Lopulta Jaska lähti kotia.
Jaakko De La Garde oli suomalaista aatelia, äiti oli Ruotsin kuninkaan lehtolapsi, joka naitettiin Suomeen ettei olisi ollut hovissa sekoittamassa pakkaa.
Ruotsi oli täysin kykenemätön tuon murhan jälkeen hallitsemaan itseään. Tilalle valittiin lähinnä Hanssoniin ja Brantingiin verrattavissa oleva idiootti joka päästi ryssät lähes Keski-Ruotsiin asti. Anjalan liitto ja muut vehkeilyt osoittivat ruotsalaisten upseerien käyneen epäluotettaviksi ja ahneiksi.
1600-luvulla ei ole mitään tekemistä venäläisen mongoolin Pietari ensimmäisen khaaniksi nousemisen kanssa. Kyllä nämä tyhmät hollantilaiset teki hirvittävän synnin. Mentiin Venäjälle kopekan kiilto silmissä sivistämään läskipäitä. Kaksisataa vuotta myöhemmin nämä samat apinat oli sieltä aroilta tulossa Hollantiin. Länsi on aina hyysännyt Venäjää. 1600-luku sinänsä laajensi mongooli ikeestä vapautuneen tasankokansa yhteyksiä länteen. Jos typerät ruotsalaiset jaa puolalaiset olisivat vain pysyneet paikoillaan, niin nyt ei olisi näitä Putineja ja Soiguja uhkailemassa kolmenkymmenen kilometrin päässä Suomen pääkaupungista.
Ruotsi jatkoi kuningaskuntana.
Tarkoitus oli vallata Suomi takaisin kesällä 1809, mutta Viaporin antautuminen muutti tilanteen. Silti yriteltiin maihinnousuja Länsi-Suomeen.
Peli menetettiin silloin, kun Venäjä siirsi pääkaupunkinsa Nevan suistoon, eli perusti Pietarin.
Jokainen joka jotain tajusi, ymmärsi myös sen, ettei Venäjän kaltainen suurvalta pitemmän päälle kattele sitä, että Ruotsin kaltaisen varsin mitättömän maan armeija seisoo alle sadan kilometrin päässä heidän pääkaupungista.
Oli vain ajan kysymys, milloin rajaa siirretään länteen.
Ruotsi oli luhistumaisillaan ja ryssät jo Sävarissa. Venäjän armeijan heikentynyt huolta pelasti Ruotsin täydelliseltä tuholta. Maihinnousut ovat sinun omia höpinöitäsi.
Se nyt on ihan sama missä oli. Suomi voitiin autonomian avulla jotenkin pitää. Sävarissa alkoi jo mussikan maha taas kurista.
Mikä kumman Suomi?
Oli vain ankarasti kupattu Itämaa.
"Maihinnousut ovat sinun omia höpinöitäsi. "
Et taaskaan ole kesän 1809 tapahtumista lainkaan perillä. Ruotsin joukot tekivät parikin maihinnousua Länsi-Suomeen, mutta liian pienin voimin.
alue kuului Ruotsiin samojen lakien alaisina samanlaisina maakuntina kuin muukin valtakunta.
Ruotsi hävisi, Suomi voitti ja Venäjä sai tasapelin, kun sai Ruotsin ulos alueelta.
" romahtanut, vaan vv. 1808-1809 sodan kehnoon menestykseen "
Ruotsi ei valtakuntana suinkaan romahtanut, vaan kruununprinssinsä Kaarle Juhanan (Bernadotte) johdolla voitti kaksi viimeisintä sotaansa ja sai vaikeasti puolustettavan Suomen tilalle helposti puolustettavan Norjan.
" Venäjän kaltainen suurvalta pitemmän päälle kattele sitä, että Ruotsin kaltaisen varsin mitättömän maan armeija seisoo alle sadan kilometrin päässä heidän pääkaupungista "
Ruotsin armeija ei ole milloinkaan ollut alle sadan kilometrin päässä suurvalta-Venäjän pääkaupungista.
" Jaakko piti Moskovaa hallussaan kolme vuotta "
Pikemminkin kolme kuukautta kesällä 1610. Novgorodia miehitettiin kuusi vuotta. Ja sota oli Venäjän sekasorron ajan sisällissota, jossa ruotsalaiset ja puolalaiset tukivat vastakkaisia puolia.
Vapaamuurareiden hommia. Myös norjalainen murhaaja oli vapaamuurari.
!697 Ruotsi-Suomen kuninkaaksi tuli vasta 15v Kaarle XII.Hänen serkkunsa August Väkevä oli Puolan kuninkaana,ja Teki liittokunnan Tanskan,ja Venäjän kanssa.Tarkoitus oli vallata Liivin maa ja muut Ruotsin valloittamat alueet.
!700 alkoi suuri pohjan sota ,jossa aluksi Kaarle XII koki voittoja Riikassa ,Narvassa ja lähti sitten Kohti Moskovaa.Venäläisten poltetun maan taktiikka oli tehokas,huolto oli ongelma Kaarlen joukoille,ja lisäksi erittäin ankara talvi keli.
Moskovaa ei pystynyt valtaamaan ,Seuraavaksi yrittivät vallata Ukrainaa,mutta taas tuli ongelmia huollon kanssa,ja ratkaiseva tappio oli Pultavan taistelu,johon voi katsoa Ruotsi Suomen suurvalta aseman loppuneen.
Venäjä nousi maihin pohjanmaalla ja Suomessa oli ison vihan aika.
Lopulta 1721 Uudenkaupungin rauhassa,Ruotsi menetti alueitaan Venäjälle.
Esim Karjala menetettiin,suurinpiirtein nykyisiin Suomen rajoihin saakka.
Pultavan taistelussa Kaarle oli sairaana, ei ollut edes paikalla kun taistelua käytiin, Kaarlen luottomies oli syrjässä kun kenraalit halusivat itse johtaa taistelua, taistelun lopputulos kertookin kaiken, ei mennyt ihan putkeen.
paikalla jalkaan haavoittuneena. Häntä kuljetettiin kahden hevosen väliin asetetuilla paareilla.
Taistelua johtavat kenraalit tekivät joukon virheitä ja venäläisten valtava ylivoima hoiti loput.
Se oli helvetinmoisessa kuumeessa, tuskin tajuissaan.
Kenut syrjäytti sen luottomiehen, joka parhaiten tajusi Kaarlen taistelu-taktiikan.
Tästä oli aikanaan jakso ruotsalaisessa sarjassa "historiaa niin että hirvittää", Kaarlella ei ollut mitään osaa kyseisessä taistelussa.
Ruotsin politiikka epäonnistui täysin. Ruotsi ei kyennyt solmimaan liittosuhteita tai estämään ryssien laajentumista länteen.
1700-luvulla liitossa Ranskan kanssa. Kun Kustaa IV Aadolf riitautui Napoleonin kanssa, tuli liittolaiseksi Englanti.
Ruotsi oli mukana suuressa liittokunnassa, joka lopullisesti kukisti Napoleonin.
Sitten alkoikin pitkän pitkä rauhan kausi nykypäiviin asti.
Joo ja siinä välillä Ruotsi menetti puolet alueistaan, eli Suomen.
Yhtään ruotsalaista ei Waterloossa ollut. Nimellisestihän saa olla mukana vaikka missä. Ruotsi menetti puolet alueestaan ja hävis lopulta sodan. Norjan saaminen tanskalaisilta nössöiltä ei ole voitto muiden kuin sinun mielestä.
Ja Pietari voimistui. Sama syöpä joka oli syypää talvisotaan. Slaavien vainoharhaisuus ja halu saada satama Itämerellä oli syy sotaan. Hitlerillä oli ihan hyvät tavoitteet sillä suunnalla, vaikka Putinin isoveli siinä metakassa kuolikin.
Ruotsin oli hyvä jatkaa valitsemallaan linjalla. Me suomalaiset- itäkansalaiset- jotka lahjoitettiin ruotsalaisille vaalean tukan ja siniset silmät yhdistettyinä afrikkalaiseen nenänmalliin tai lähi-itäiseen profiiliin. Me suomalaiset pidetty aina ruotsalaisten raja puhtaana, senkin varjolla, että osa kansan valioista siirtyi ruotsiin aikoinaan.
Tulevaisuus ei näytä kauhean valoisalta juuri nyt. Toivottavasti olen väärässä näine aatoksineni. Toivon sitä tosissani.
Venäjän armeijan huolto ei kestänyt Tukholmaan asti. Se olisi toki kestänyt kesällä 1944, mutta kun sinne Berliiniin oli kiire ja suomalaiset tappeli vastaan.
Eipä tuo pohdinta tainnut känsäistä kansaa "me suomalaiset" koskea. Hallitsijat sopivat ja eliitti kääntyili omien intressiensä ja realiteettiensa mukaan. Siksi kirjoitettu historia kertoo sen mikä kerrottavissa on. Sieltä se selviää. Ainakin ruotsalainen sotaväki oli rasite niukoissa oloissa, kun taas autonomian kokemukset olivat osin myönteisiä, ehkäpä rauhanajasta johtuen. Eliitti kai koki jäävänsä jalkoihin suuren Venään syrjässä ja alkoi hautoa itsenäisyyttä.
1700-luvun alussa oli suuri pohjansota, 1740-luvulla oli hattujen sota, 1780-luvulla oli kustaa III sota. Venäjän Elisabeth ehdotti hattujen sodan aikana Suomen itsenäisyyttä ja 1789 anjalan liitto teki liikkalan nootin, jossa kysyttiin apua Katariina Suurelta Suomen itsenäistämiseen, mutta sitä ei saatu ja anjalan liitto hajosi kun Kustaa III voitti Tanskan.
Lue itse tarkemmin. Yleisesti aika sotaisaahan tuo oli ja siitä voit päätellä jotakin. Eipäs Venäjän kanssa oltu oikeen väleissä, mutta Suomi halusikin jopa parhaimmillaan irtaantua Ruotsista Venäjän tuella. Sitten Venäjä veikin Suomen 1809 Suomen sodassa.