Hulluutta ruotsinmaalla

en kommentoi muuten aiheeseen, mutta kysyessäni fingridin asiantuntialta "mitä tapahtuu jos ruotsi luopuu suunnitelmiensa mukaisesti ydinvoimasta?" vastaus oli "etelä-ruotsista loppuu sähkö"
etelä-Ruotsiin ei ole niin paljoa siirto kapasiteettia jotta yv kapasiteetti voitaisiin korvata jotenkin, eli yksi voidana sulkea(ei purkaa tms.) mutta kokonaisuus ei ole ihan lähellä. Onhan Ruotsin kansa ydinvoiman puolella viimeisimpien tutkimuksien mukaan.
en juurikaan edes yllättyisi mikäli ruotsi päättäisi rakentaa uuden reaktorin ennen vuotta 2010.

Tämä kirjoitus on itse asiassa kokoelma aiheeseen liittyvistä kirjoituksista ja uutiskopioista täällä taustatietojen syventämiseksi.

Aluksi kerrotaan mtv3-uutinen, jonka mukaan Ruotsin hallitus suunnitteli aikoinaan (1996?) ydinvoimalan ostoa vain voidakseen sulkea sen. Energiayhtiöiden taistelusta ydinvoimaloidensa puolesta 1998 kerrotaan SLL:n tiedotteessa. Molemmat jutut kannattaa lukea niiden totutusta poikkeavan näkökulman vuoksi.

Uudempia, ihan tämän päivän juttuja, joita en kopioi tähän, on Forsmark 3:n kapasiteetin nosto 30MW:lla,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004840271


ja Ruotsin mahdolliset aikeet ostaa Suomesta tulevan ydinvoimalamme tuottoa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004840210






Hallitus suunnitteli ydinvoimalan ostoa voidakseen sulkea ydinvoimalan:


"
Ruotsalaislehti: Hallitus ostaa ydinvoimalan?
(Päivitetty 15:36)

Ruotsin hallitus pohtii parhaillaan, voiko se ostaa yksityisen ydinvoimalan pelkästään sulkeakseen sen. Hallituksen on lupauksensa mukaisesti suljettava yksi ydinreaktori vuoteen 1998 mennessä, ja tällä tavoin se voisi sulkea mieleisensä reaktorin. Hallituksen aikeista kertoi Finanstidningen-lehti.

Lehden haastattelema teollisuusministeriön alivaltiosihteeri Peter Nygårds sanoo, että sulkemalla oman reaktorin valtio välttyisi hankalilta korvausneuvotteluilta. Jos suljettava reaktori olisi yksityisomistuksessa, asia johtaisi pitkällisiin, mahdollisesti loputtomiin, vahingonkorvausvaatimuksiin.

Ruotsin suurin yksityinen ydinreaktoreiden omistaja Sydkraft-yhtiö sanoo, etteivät sen ydinvoimalat ole kaupan. Samaa vakuuttavat myös muut ydinreaktoreiden omistajat kuten Stockholm Energi ja Gullspång-yhtymät. Finanstidningenin mukaan halvin ydinvoimala olisi Oskarshamn 1 Kaakkois-Ruotsissa. Sen hinnaksi arvioidaan noin 1,8 miljardia kruunua (1,26 miljardia mk).

Hallituksen aikeet saattavat kuitenkin kariutua keskustapuolueen vastustukseen. Keskustapuolue vastustaa jyrkästi ydinvoimalan ostamista, joskin se on ehdottomasti ydinvoimasta luopumisen kannalla. Sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus on valtiopäivillä riippuvainen keskustapuolueen tuesta. Ruotsi päätti vuonna 1980 kansanäänestyksessä sulkea kaikki maan 12 ydinreaktoria vuoteen 2010 mennessä.
(STT-TT)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9611/961128/9611280312.html

Linkin osoitteen perusteella vuosi olisi ollut 1996.





Ydinvoimaloiden sulkeminen, tai paremminkin sulkemisten estäminen, on tosi raakaa peliä:


"
16.2.1998

Ruotsin sähköyhtiöt haluavat nostaa ydinvoimasta luopumisen hintaa

Oskarshamnin ykkösreaktori on ollut viimeiset viisi vuotta taloudellisessa mielessä jo poissa käytöstä. Siitä huolimatta, että laitosta on korjattu vähintään kolmella miljardilla kruunulla, se käy tappiolla. Reaktoria ajetaan arvovaltasyistä, jotta saataisin nostettu Barsebäckin voimalan sulkemiskustannuksia.

Oskarshamnin johto suunnittelee, että tätä Ruotsin vanhinta ydinreaktoria ajettaisiin 49 vuotta aina vuoteen 2020 asti. Viimeiset kuusi vuotta reaktori on kuitenkin tuottanut vain 30 prosenttia siitä, mitä se tuotti toimiessaan normaalisti.

Vuonna 1991 Oskarshamn 1:ssä tehtiin viimeinen voitollinen vuosi. Omistajat olisivat säästäneet miljardeja, jos laitos olisi otettu pois käytöstä kesällä 1992 seisokin yhteydessä, jolloin reaktori täytti 20 vuotta.

Elokuulla 1992 kuitenkin aloitettiin reaktorin korjaukset lainarahalla, ja vuosina 1993­1995 reaktori oli pysähdyksissä. 1996 se käynnistettiin myöhässä aikataulusta, ja se oli käynnissä vain osan vuotta. Vuonna 1997 reaktori seisoi maaliskuun alkuun asti, ja vuoden 1998 kesäksi ja vuodeksi 1999 on suunnitteilla lisää korjauksia.

Vuosisadan vaihteeseen mennessä Oskarshamnia on remontoitu liki neljällä miljardilla kruunulla. Ollessaan pois käytöstä reaktorin ylläpidon on arvioitu maksavan useita satoja miljoonia kruunuja vuodessa. Voimalan johdon mukaan korjausrahaa on lainattu 5 prosentin korolla. Jos kustannukset jaetaan 20 vuodelle, vuosikustannukset ovat 240 miljoonaa kruunua. Hyvänä vuonna reaktori tuottaa kolme terawattituntia sähköä kolmen äyrin kilowattituntihinnalla. Kassaan tulee siis 90 miljoonaa kruunua vuodessa, jos kaikki menee nappiin. Toiminta on siis selkeästi tappiollista.


Miten saada voittoa?

Yksi keino saada voittoa Oskarshamn 1:stä olisi sähkön hinnan nousu. Keski-Euroopan korkeiden hintojen uskotaan tulevan vähitellen myös Pohjolaan. Lisääntynyt tuonti ei kuitenkaan kovin pian nosta hintoja, sillä uusien verkkojen rakentaminen vie todennäköisesti vielä vuosia. Keski-Euroopan korkeat hinnat johtuvat monopolimarkkinoista. Jos markkinat avataan - mikä on ehto myös ruotsalaisyhtiöiden sähköviennin lisääntymiselle - hinnat voivat laskea Keski-Euroopassakin, jossa on suuri sähkön tuotannon ylikapasiteetti.

Toinen tapa kerätä voittoa ovat neuvottelut Barsebäckin sulkemisesta. Ruotsissa on epäilty, ettei Oskarshamnin ykkösreaktorin suurisuuntaisille korjauksille ollut sen enempää yritystaloudellisia kuin kansantaloudellisiakaan perusteita. Sähköyhtiö vain ei voinut myöntää, että reaktori oli loppuunkulunut. Sydkraft, joka omistaa enemmistön Oskarshamnista, omistaa myös Barsebäckin ydinvoimalan. Sydkarft on jo vuosien ajan vaatinut korvauksia Barsebäckin sulkemisesta. Barsebäckin arvon määritykseen vaikuttaa se, miten kauan reaktoreita ylipäänsä voidaan pitää käytössä. Sydkraft on sitä mieltä, että 40 vuoden käyttöaika on mahdollinen. Jos Oskarshamnin ykkösreaktori olisi ajettu alas 1992, vain 20 vuoden käyttöajan jälkeen, olisivat Sydkrafin neuvotteluasemat Barsebäckin sulkemisen hinnasta heikentyneet.

Oskarshamnin muista omistajista Stockholms Energi vastusti Oskarshamnin korjausoperaatiota, mutta ei pystynyt sitä estämään alle 14 prosentin omistusosuudellaan. Korjausuunnitelma vietiin poliittisista syistä läpi, jotta yhden reaktorin sulkemisen mahdollisesti aiheuttaman dominoreaktio saataisiin estettyä.


Ydinvoimamielipidekyselyt ovat arveluttavia

Suomen lehdistössä on näkynyt uutisia Ruotsin ydinvoimakeskustelusta. Samalla on uutisoitu mielipidemittauksista, joissa enemmistön ruotsalaisista on sanottu pitävän luopumista resurssien tuhlauksena. Tomas Kåberger Ruotsin luonnonsuojeluliiton (SNF) Göteborgin osastosta kertoo, ettei kyselyillä ole enää paljoa merkitystä Ruotsissa, sillä liikkeellä on ollut liian monta manipuloitua gallup-tutkimusta.



LISÄTIEDOT:

Fredrik Lundberg: "Oskarshamn 1 - kärnkraftverket som går på ren prestige" - Sveriges Natur 1/98, sivut 18-21 (HUOM! Artikkelin kirjoittamisen jälkeen on tullut tieto, että sähkön keskihinta spotmarkkinoilla oli 14,6 äyriä kilowattitunnilta tekstissä mainitun 20 äyrin sijaan).

Tomas Kåberger, Sveriges Naturskyddsförening (SNF)/Göteborg, puh. 46­31­772 31 29 tai 070­7710403.
"
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/1998/oskarshamnykkonen.html




Täällä Suomessa voimme vain pidätellä henkeä ja katsoa mitä Ruotsissa tapahtuu. Onnellisintahan olisi, jos Ruotsi voisi irtautua ydinvoimasta ja että Suomeenkaan ei enää rakennettaisi lisää ydinvoimaa. Jälkimmäinen toive jää miltei varmasti toiveeksi ja siinä mielessä uuden ydinvoimalamme tuoton myynti Ruotsiin on kokonaisuuden kannalta parempi ratkaisu JOS Ruotsi sen ansiosta todellakin pääsee ydinvoimaloistaan. Vaihtoehto, jossa sekä Ruotsiin että Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, sisältää pidemmän päälle mahdollisuuden aivan liian suuriin riskeihin ollakseen tulevaisuuden kannalta lainkaan järkevä.

No nyt kun Ruotsin hallitus vielä piehtaroi vihreän hulluuden kourissa, niin olisikin aika pikaisesti tilata kuudeskin reaktori. Sen tulisi olla samanlainen kuin viideskin. Silloin voitasiin todellakin myydä kalliilla Ruotsalaisille heidän tarvitsemaansa sähköä.

Uskoisin, että uuden merikaapelin veto pohjanlahden alitse on osa Ruotsalaisten suunnitelmaa miten turvata Ruotsin energian saanti älyttömien poliittisten umpikujien viidakossa.

Mikäli Ruotsi todella olisi niin sekaisin poliittisesti, että se sulkisi ohjelman mukaisesti kaikki yksikkönsä, siitä kärsisi koko Pohjola. Ruotsin ydinvoimayksiköthän tuotaa pohjoismaisesta sähköstä leijonan osan. Sulkeminen tarkoittaisi sähkön hinnan mieletöntä nousua ja se haijastuisi myös Suomeen. Ruotsin kapasiteettivaje on aiemmin tilapäisesti jo nostanut Suomessa yhteispohjoismaalaisen sähköporssin kautta hintoja rajusti. Näin tulisi käymään myös alasajon jälkeen.

Eli toivotaan, että Ruotsi tulee järkiinsä ja ei aja enää yhtään laitosta alas ja parasta olisi, jos käynnistäisi sen jo aiemmin suljetunkin. Tosin ajatus kyllä on hauska nähdä maailman rikkaimpiin kuuluva valtio (valtiot) useina talvina kylmissään ja tehtaat suljettuina. Saisimmekohan Kiinasta kehitysapua ?

ostavat ydinvoimansa ulkomailta