Kuinka moni on näihin suippoahterisiin uppiksiin vaihtanut pois keskimoottorin, akselit ja peräsimet ja laittanut perämoottorin tilalle? Mulla meni Valmetin moottori ja aikaisemmin jo oli akseli laakereineen melko lopussa. Nyt vene on vielä telakalla ja siihen saisi helposti muutostyön tonnilla.
Peräprutkuksi olisi tyrkyllä 35 hv, joka ruostumattomasta tehdyllä telineellä laitettaisiin pulteilla ahteriin. Vielä tietysti pitää vanha diesel-säiliöstö joko purkaa pois ja laittaa vaikka muovinen tilalle bensalle. Ohjausvermeet pitää vaihtaa prutkuun sopiviksi. Sekään ei olisi mahdoton homma viikon aikana.
Miten uppis perämoottorilla käyttäytyy? Luulisi tulevan ainakin notkeammaksi manofeerata ahtaissa laitureissa ja saisi jonkin trimmin matka-ajoon.
Perämoottori uppikseen?
45
3347
Vastaukset
- lslslslsldö
Montako suippoperäistä uppista olet nähnyt perämoottorilla? En tiedä minkä kokoinen vene sulla on mutta painoahan toimenpide tuo perään lisää, eli perä painuu entistä enemmän mitä enemmän vauhtia. Ja olishan se aivan katseen näköinen uppiksen persuuksissa teline missä peräprutku. Suosittelen sisämoottoria.
- järkeä peliin
Perämoottorilla on taipumus painaa perää alas sekä tehdä isoa peräaaltoa.
Potkuriakseli vaihtoehdossa propelli on veneen alla ja näinollen aiheuttaa nostetta pitäen veneen oikeassa kulmassa, toimien siten kuin se on alun perin suunniteltu.
Ei nuo korjaus hommat pitäisi niin ylivoimaisia olla että täytyy vene pilata peräprutkulla.
Laita akseli kuntoon ja hanki jostain vaihtokone tai korjaa entinen niin et pilaa venettäsi, voit silloin siitä vielä myydessä saada asiallisen hinnan. - Se moottorimies
järkeä peliin kirjoitti:
Perämoottorilla on taipumus painaa perää alas sekä tehdä isoa peräaaltoa.
Potkuriakseli vaihtoehdossa propelli on veneen alla ja näinollen aiheuttaa nostetta pitäen veneen oikeassa kulmassa, toimien siten kuin se on alun perin suunniteltu.
Ei nuo korjaus hommat pitäisi niin ylivoimaisia olla että täytyy vene pilata peräprutkulla.
Laita akseli kuntoon ja hanki jostain vaihtokone tai korjaa entinen niin et pilaa venettäsi, voit silloin siitä vielä myydessä saada asiallisen hinnan.Jos Kimo heittää pois 230 kiloisen Valmetin akselistoineen ja vielä muutakin härpäkettä, niin eikö teille tullut mieleen, että uppis nousee perästään nimen ollen 10 senttiä? Eikö tullut? Se paino on siellä ahterissa sisäkoneellakin.
Toiseksi perämoottorissa saa trimmin, kuten Kimo tietää. Sillä matka-ajossa saa työnnön kulman optimaaliseksi. Vene kulkee jopa paremmassa asennossa, kuin akselivedossa.
Hyvin tehty rosteriteline voi olla katseenvangitsijakin, jos se suunnitellaan ahteriin oikein muotoilluksi. Lisäksi siihen voi suunnitella joitakin lisätoimintoja.... uistelutelineen, köysivaraston ja askelmat rapuksi.
Olen nähnyt perämoottoreita laitettuna uppiksiin. Jotkut hirveitä kakkosnelosviritelmiä ja jotkut kauniita rostetisuunnitelmia, jota sivelee silmiä. Ainakin kaksi näytti vielä kulkevan hyvässä asennossa ja äänettömämmin, kuin vesimölinän pärskeellä laitareiästä. - Jaksakakak
Se moottorimies kirjoitti:
Jos Kimo heittää pois 230 kiloisen Valmetin akselistoineen ja vielä muutakin härpäkettä, niin eikö teille tullut mieleen, että uppis nousee perästään nimen ollen 10 senttiä? Eikö tullut? Se paino on siellä ahterissa sisäkoneellakin.
Toiseksi perämoottorissa saa trimmin, kuten Kimo tietää. Sillä matka-ajossa saa työnnön kulman optimaaliseksi. Vene kulkee jopa paremmassa asennossa, kuin akselivedossa.
Hyvin tehty rosteriteline voi olla katseenvangitsijakin, jos se suunnitellaan ahteriin oikein muotoilluksi. Lisäksi siihen voi suunnitella joitakin lisätoimintoja.... uistelutelineen, köysivaraston ja askelmat rapuksi.
Olen nähnyt perämoottoreita laitettuna uppiksiin. Jotkut hirveitä kakkosnelosviritelmiä ja jotkut kauniita rostetisuunnitelmia, jota sivelee silmiä. Ainakin kaksi näytti vielä kulkevan hyvässä asennossa ja äänettömämmin, kuin vesimölinän pärskeellä laitareiästä.Sisäkoneet eivät aivan perässä ole vaan pikemminkin hieman veneen keskikohdan takapuolella. Vene on alunperinkin suunniteltu sisämoottorille. Toiseksi,vaikka perämoottoria trimmata, koneteho on pieni, vene painava, nopeus alhainen, trimmauksella ei isoa vaikutusta ole kulkuasentoon. Suosittelen unohtamaan perämoottoriviritykset, liikun paljon turun saaristossa ja en ole tuollaisia kertaakaan nähnyt. Jos niitä on niin kuin väität, laitappa vaikka kuvalinkkiä.
Simpussa perämoottori on, mutta sekin laitojen sisäpuolisessa moottorikaivossa. - Se moottorimies
Jaksakakak kirjoitti:
Sisäkoneet eivät aivan perässä ole vaan pikemminkin hieman veneen keskikohdan takapuolella. Vene on alunperinkin suunniteltu sisämoottorille. Toiseksi,vaikka perämoottoria trimmata, koneteho on pieni, vene painava, nopeus alhainen, trimmauksella ei isoa vaikutusta ole kulkuasentoon. Suosittelen unohtamaan perämoottoriviritykset, liikun paljon turun saaristossa ja en ole tuollaisia kertaakaan nähnyt. Jos niitä on niin kuin väität, laitappa vaikka kuvalinkkiä.
Simpussa perämoottori on, mutta sekin laitojen sisäpuolisessa moottorikaivossa.Vaikutat melkein Männäntappipojalta, kuitenkin vastaan vielä.
Tuo 35 perämoottori riittää hyvin trimmillä noin puolentonnin painavaan upporunkoon. Luulen, että Valmetin nelipyttyinen 361 (joita on venemoottoreina) painaa takapäästä vaihteineen, akseleineen ja peräsimineen noin 450 - 550 kg (Valmet 500-sarja lienee vieläkin painavampi). Se paino normaalissa uppomallissa on jakautunut noin kolmannekselle ahterinostosta.
Perämoottorina 35 hv painanee noin 65 - 75 kg, joten sitä nostetta on jo lähes neljäsataa kiloa perämoottorin eduksi. Lisäetuna siinä on juuri ahtaiden paikkojen ohjausliikkeet potkurivirralla, eikä peräsinlevyllä.
Tuon trimmin tuoma nostetyöntö voidaan tietysti kulmastaan laskeakin, mutta muutamia kymmeniä kiloja sentään runkonopeudella (7- 9 m)
Jos olet Männäntappipoika, niin ei tarvitse vastata. Viime kerrallakaan sulla ei löytynyt munaa eikä sitä yhtäkään toimivaan moottoria, jossa männäntapit olisi ollut kiinni kiertokangissa ja ilman laakeria männässä.
Onko sulla laittaa linkkiä vaikkapa siitä meteorista joka putosi? Entäpä linkitätkö mulle kuvan äitisi neitsyyden menosta? Voit myös laitaa kuvat siitä pääskysestaä joka lensi eilen turun saaristossa. - Huvittunut
Se moottorimies kirjoitti:
Vaikutat melkein Männäntappipojalta, kuitenkin vastaan vielä.
Tuo 35 perämoottori riittää hyvin trimmillä noin puolentonnin painavaan upporunkoon. Luulen, että Valmetin nelipyttyinen 361 (joita on venemoottoreina) painaa takapäästä vaihteineen, akseleineen ja peräsimineen noin 450 - 550 kg (Valmet 500-sarja lienee vieläkin painavampi). Se paino normaalissa uppomallissa on jakautunut noin kolmannekselle ahterinostosta.
Perämoottorina 35 hv painanee noin 65 - 75 kg, joten sitä nostetta on jo lähes neljäsataa kiloa perämoottorin eduksi. Lisäetuna siinä on juuri ahtaiden paikkojen ohjausliikkeet potkurivirralla, eikä peräsinlevyllä.
Tuon trimmin tuoma nostetyöntö voidaan tietysti kulmastaan laskeakin, mutta muutamia kymmeniä kiloja sentään runkonopeudella (7- 9 m)
Jos olet Männäntappipoika, niin ei tarvitse vastata. Viime kerrallakaan sulla ei löytynyt munaa eikä sitä yhtäkään toimivaan moottoria, jossa männäntapit olisi ollut kiinni kiertokangissa ja ilman laakeria männässä.
Onko sulla laittaa linkkiä vaikkapa siitä meteorista joka putosi? Entäpä linkitätkö mulle kuvan äitisi neitsyyden menosta? Voit myös laitaa kuvat siitä pääskysestaä joka lensi eilen turun saaristossa.Älä ny perunaa nenuun vedä, kyllä me muutenkin tajutaan nuo älyttömät selitykset.
Olen jopa nähnyt sekä vielä kyytissä ollut moisella viritelmällä, joka oli vielä oikein tehdas valmisteinen. Vaikka konetta kuinka rimmas kallelleen ei tehnyt muuta kuin isompaa monttua persuuksiin.
Pikkuisen asento parani kun meni pari ukkoa keulaan, mutta sitten löi propelli tyhjää.
Susi on susi vaikka voissa paistais , sanon minä.
Sulle ei vain jysähtänyt mieleen että propelli siellä persauksen alla tekee sitä mitä sanotaan "alta auttamiseksi". - ha ahaa ja hiiii hii
Huvittunut kirjoitti:
Älä ny perunaa nenuun vedä, kyllä me muutenkin tajutaan nuo älyttömät selitykset.
Olen jopa nähnyt sekä vielä kyytissä ollut moisella viritelmällä, joka oli vielä oikein tehdas valmisteinen. Vaikka konetta kuinka rimmas kallelleen ei tehnyt muuta kuin isompaa monttua persuuksiin.
Pikkuisen asento parani kun meni pari ukkoa keulaan, mutta sitten löi propelli tyhjää.
Susi on susi vaikka voissa paistais , sanon minä.
Sulle ei vain jysähtänyt mieleen että propelli siellä persauksen alla tekee sitä mitä sanotaan "alta auttamiseksi".Oliko se "tehdasvalmisteinen keskimoottorivene, josta otettiin moottori, vaihteet, akselit, tuennat, potkurit, peräisimet, vaijeristot ja muut pois ja laitettiin tehtaalla perämoottori"? Olet Männäntappipoika! Oliko männäntapit hitsattu sylintereihin kiinni?
- 8899
Se moottorimies kirjoitti:
Vaikutat melkein Männäntappipojalta, kuitenkin vastaan vielä.
Tuo 35 perämoottori riittää hyvin trimmillä noin puolentonnin painavaan upporunkoon. Luulen, että Valmetin nelipyttyinen 361 (joita on venemoottoreina) painaa takapäästä vaihteineen, akseleineen ja peräsimineen noin 450 - 550 kg (Valmet 500-sarja lienee vieläkin painavampi). Se paino normaalissa uppomallissa on jakautunut noin kolmannekselle ahterinostosta.
Perämoottorina 35 hv painanee noin 65 - 75 kg, joten sitä nostetta on jo lähes neljäsataa kiloa perämoottorin eduksi. Lisäetuna siinä on juuri ahtaiden paikkojen ohjausliikkeet potkurivirralla, eikä peräsinlevyllä.
Tuon trimmin tuoma nostetyöntö voidaan tietysti kulmastaan laskeakin, mutta muutamia kymmeniä kiloja sentään runkonopeudella (7- 9 m)
Jos olet Männäntappipoika, niin ei tarvitse vastata. Viime kerrallakaan sulla ei löytynyt munaa eikä sitä yhtäkään toimivaan moottoria, jossa männäntapit olisi ollut kiinni kiertokangissa ja ilman laakeria männässä.
Onko sulla laittaa linkkiä vaikkapa siitä meteorista joka putosi? Entäpä linkitätkö mulle kuvan äitisi neitsyyden menosta? Voit myös laitaa kuvat siitä pääskysestaä joka lensi eilen turun saaristossa."Jos olet Männäntappipoika, niin ei tarvitse vastata. Viime kerrallakaan sulla ..."
Olet äijä! Sait Männäntappipojan hiljaiseksi,pelkällä komennolla. - Anonyymi
Se moottorimies kirjoitti:
Vaikutat melkein Männäntappipojalta, kuitenkin vastaan vielä.
Tuo 35 perämoottori riittää hyvin trimmillä noin puolentonnin painavaan upporunkoon. Luulen, että Valmetin nelipyttyinen 361 (joita on venemoottoreina) painaa takapäästä vaihteineen, akseleineen ja peräsimineen noin 450 - 550 kg (Valmet 500-sarja lienee vieläkin painavampi). Se paino normaalissa uppomallissa on jakautunut noin kolmannekselle ahterinostosta.
Perämoottorina 35 hv painanee noin 65 - 75 kg, joten sitä nostetta on jo lähes neljäsataa kiloa perämoottorin eduksi. Lisäetuna siinä on juuri ahtaiden paikkojen ohjausliikkeet potkurivirralla, eikä peräsinlevyllä.
Tuon trimmin tuoma nostetyöntö voidaan tietysti kulmastaan laskeakin, mutta muutamia kymmeniä kiloja sentään runkonopeudella (7- 9 m)
Jos olet Männäntappipoika, niin ei tarvitse vastata. Viime kerrallakaan sulla ei löytynyt munaa eikä sitä yhtäkään toimivaan moottoria, jossa männäntapit olisi ollut kiinni kiertokangissa ja ilman laakeria männässä.
Onko sulla laittaa linkkiä vaikkapa siitä meteorista joka putosi? Entäpä linkitätkö mulle kuvan äitisi neitsyyden menosta? Voit myös laitaa kuvat siitä pääskysestaä joka lensi eilen turun saaristossa.Vitun idiootti
- Anonyymi
Se moottorimies kirjoitti:
Jos Kimo heittää pois 230 kiloisen Valmetin akselistoineen ja vielä muutakin härpäkettä, niin eikö teille tullut mieleen, että uppis nousee perästään nimen ollen 10 senttiä? Eikö tullut? Se paino on siellä ahterissa sisäkoneellakin.
Toiseksi perämoottorissa saa trimmin, kuten Kimo tietää. Sillä matka-ajossa saa työnnön kulman optimaaliseksi. Vene kulkee jopa paremmassa asennossa, kuin akselivedossa.
Hyvin tehty rosteriteline voi olla katseenvangitsijakin, jos se suunnitellaan ahteriin oikein muotoilluksi. Lisäksi siihen voi suunnitella joitakin lisätoimintoja.... uistelutelineen, köysivaraston ja askelmat rapuksi.
Olen nähnyt perämoottoreita laitettuna uppiksiin. Jotkut hirveitä kakkosnelosviritelmiä ja jotkut kauniita rostetisuunnitelmia, jota sivelee silmiä. Ainakin kaksi näytti vielä kulkevan hyvässä asennossa ja äänettömämmin, kuin vesimölinän pärskeellä laitareiästä.Perämoottorin trimmi kulma ei muuta köli veneen kulku asentoa mihinkään suuntaan. Sitä paitsi vene on paljon kiikkerämpi ilman moottorin tuomaa painoa.
- tietoa projektiin
Perämoottori suippoperäiseen meriläiseen on realistista ja mahdolista. Sinne täytyy aluksi takaosaan rakentaa sellainen kaukalo rungon sisäpuolelle. Itse toteuttaisin sen siten, että hitsaisin kaukalon reunojen mukaisen metallikehikon heftaamalla metallilattaraudat paikoillaan, sitten hitsamalla saumat kunnolla irti rungosta, ja sitten pulttaamalla sen kiinni runkoon. Vasta sen jälkeen aukon sahaus, jolloin lautojen keskinäinen yhdessäpysyminen ja päiden jänitys on siirretty metallikehikkoon. Seuraavaksi sitten perälaudan asennus, melko paksusta vesivanerista, sanotaanko ainakin 50 mm paksusta, ja ehkä alumiinilevyvahvikkeet molemmille puolille vielä moottorin kiinnityskohtiin. Sitten vesitiiviyden varmistus lasikuitutöillä, ja tai sikaflex technique tyyppisellä massalle. Hallintalaitteiden asennus lienee ei vaadi erillisiä opastuksia.
Polttoainetankkia ei tarvitse nykyisestä vaihtaa, mutta vedenerotin pois, säiliön hyvä puhdistus asetonila tai valopetrolilla riittää.
Viimeinen mutta moottorin kierroslukujen kannalta välttämätön vaihe on potkurin vaihto sopiva nousuiseen. En tiedä aluksesi pituutta, mutta jos 35 hv on hankkeessa, niin maksiimi vauhti kannattaa miettiä 7 - 8 solmuun. Siten potkurin nousu voisi olla 7 ". Halkaisija lienee moottorivalmistajasta kiinni mutta lienee 7-11 ".
Olet aivan oikeassa siinä, että perämoottorin kaltainen kääntyvä potkurivoima lisää hallittavuutta. Miksi muuten kaikissa uusissa suurissa risteilijöissä olisi nykyään kääntyvät potkurit...- Kimo Räikkönen
Vene on 9 x 2,4 m ja mäntyä. Keskimoottorin koju vien hemmetillisen tilan, kun edellinen omistaja halusi siitä "hiljaisen ja on eristänyt sen 10 sm villalla. Sen yli kun on nyt kolme kesä hyppinyt, niin aluan siihen lattian!
Moottorimies on oikeassa, että Valmet on sitä 361 mallia jo 1970- luvulta. Se toisaan painaa paljon ja on vaihteineen massiivinen.
En tarvitsekaan yhdeksää solmua suurempaa nopeutta. Meillä pyritään tarkkailemaan saaristoaja luonota rauhassa.
Luulen, että annan telakkamiehille komennon rakentaa taakse rosterista telineen ja perämoottori siihen. Eilen ovat kaivaneet Valmetin ja akseliston jo pois. Koneremonttia ei saisi juhannukseksikaan valmiiksi, mutta tämän jo helluntaiksi. Dieselin ja bensan hintakaan ei ole enää mykään syy moottorivalinnalle. Kohtuukaasulla 35 hv perämoottori kuluttanee rahassa saman, kuin Valmetkin. - köyhän "Mosse"
Kimo Räikkönen kirjoitti:
Vene on 9 x 2,4 m ja mäntyä. Keskimoottorin koju vien hemmetillisen tilan, kun edellinen omistaja halusi siitä "hiljaisen ja on eristänyt sen 10 sm villalla. Sen yli kun on nyt kolme kesä hyppinyt, niin aluan siihen lattian!
Moottorimies on oikeassa, että Valmet on sitä 361 mallia jo 1970- luvulta. Se toisaan painaa paljon ja on vaihteineen massiivinen.
En tarvitsekaan yhdeksää solmua suurempaa nopeutta. Meillä pyritään tarkkailemaan saaristoaja luonota rauhassa.
Luulen, että annan telakkamiehille komennon rakentaa taakse rosterista telineen ja perämoottori siihen. Eilen ovat kaivaneet Valmetin ja akseliston jo pois. Koneremonttia ei saisi juhannukseksikaan valmiiksi, mutta tämän jo helluntaiksi. Dieselin ja bensan hintakaan ei ole enää mykään syy moottorivalinnalle. Kohtuukaasulla 35 hv perämoottori kuluttanee rahassa saman, kuin Valmetkin.Eli olit jo valmiiksi päättänyt, että peräprutku tulee paattisi perään.
Joten kyselysi oli turhaa, sekä meiltä meni vain mukavaa aikaa hukkaan joutavan asian tiimoilla.
Kun nyt kukaan ei vain olisi saanut "slaakia" pyhäinhäväistyksen vuoksi. - hii hii hiii
köyhän "Mosse" kirjoitti:
Eli olit jo valmiiksi päättänyt, että peräprutku tulee paattisi perään.
Joten kyselysi oli turhaa, sekä meiltä meni vain mukavaa aikaa hukkaan joutavan asian tiimoilla.
Kun nyt kukaan ei vain olisi saanut "slaakia" pyhäinhäväistyksen vuoksi.Oliko se "tehdasvalmisteinen keskimoottorivene, josta otettiin moottori, vaihteet, akselit, tuennat, potkurit, peräisimet, vaijeristot ja muut pois ja laitettiin tehtaalla perämoottori"? Olet Männäntappipoika! Oliko männäntapit hitsattu sylintereihin kiinni?
- fiskarimies
Mites nyt kun jos olympia vaihetaan vaikka tohatsun koneeseen niin
siinähän pitää olla pitkä letku ja pensanännit sun muut liittimet ja lemmarit.
Mites mahtuuko veneeseesi tankki, biltemasta saa muovisia laadukkaita mittarilla varustettuna. Setback telineen saat tehtyä rosterista ja siihen vielä hissi paikalleen niin jo toimii paremmin ku keskimoottori. Muista asentaa niin että kuskin paikalta näkyy juoruvesi.- Oletko erikoistunut
Oletko erikoistunut lääkäri? Etkö? Miksi sitten esiinnyt kuin voisit yhdestä kirjoituksesta diagnosoida jonkun mielenterveyden? Miksi tämä niin sinuun koskee? Oletko homo?
- ikiooo
Kas vain männäntappipoika on rakastunut nänni- sanaan!
- paljon nähnyt
ikiooo kirjoitti:
Kas vain männäntappipoika on rakastunut nänni- sanaan!
Siinähän hihittelet vaan tuppikul.i
En nyt satu muistamaan sitä veneen tyyppiä mikä oli perämoottorilla (25 suzuki) varustettu "Suippoperä". Se oli pienellä keulakopperolla sekä avo-ohjaamolla varustettu lujitemuovinen viritelmä. Virosta kaveri oli sen kärryineen uutena tilannut.
Muistaakseni maksoi 13 0000 €.
Kun sitä kärryillä katselin, oli alla normaalioloinen köli josta vain puuttui potkuri akseleineen. Ehkä perään oli pieni "peili" konetta varten sitten muokattu muotinteko vaiheessa.
Joka tapauksessa muotti oli alkujaan tehty varmaan jonkun vanhan rungon päälle, jota oli sitten lopuksi muokattu perämoottorille sopivaksi.
Hirveä yhdistelmä joka tapauksessa.
Suosittelen vastaavia suunnittelijoita harkitsemaan hihna tai ketju-vetoista siipiratas viritelmää.
- höyrydiesel4-tahti
On kokemusta liki 9 metrisestä, jossa on alun pitäen ollut Wikke 17 hv. keskimoottori 60-luvun lopulla ja 70-luvulla, kunnes moottoriksi on vaihdettu 63 hv Volvo diesel. 90-luvun alussa siirsin moottorin takahyttään keskelle ja asensin volvon sisäperämoottoriratkaisun. Toki painoja keulapäähän pilsiin n. 200 kg. Tilaa tuli ohjaamoon, melu väheni ja hajut.
Reilut 5-vuotta sitten tein isomman huoltoremontin veneeseen lämpimässsä hallissa ja irroitin kaiken tekniikan, jotta pääsin käsiksi kaikkialle puhdistaakseni ja öljytäkseni veneen, kuten pitää. Samalla hioin sisäpuolen mahongit puhtaalle puulle ja lakkasin. Toki ulkopuolenkin kävin kokonaan läpi.
Veneestä tuli niin siisti,, etten raskinut nostaa enää diesel ryskää veneen sisälle.
Poistin vetolaitteen ja tulppasin läpiviennin reiän. Vene on tasaperäinen, uppoumarunkoinen. Siihen oli helppo toteuttaa moottorikaivo. Ohjauskaapelikin kävi entisestä ratkaisusta. Irtotankki on kiinnitettynä takakannelle. Moottorina 4-tahtinen 25 hevosvoimainen. Potkurina pro pulsen säädettävä ja alkuperäinen varapotkurina. Runkonopeudella kierrokset n. 2200. kulutus hieman litran päälle tunnissa. Uimatasot ja takakaiteet hämää niin, ettei perämoottori näy yleisilmeessä, toki voisi verhota enempikin piiloon jos olis tarvetta. Kaikki tekniikka ja nesteet ulkona. Ei hajuja, palovaaraa.EIKÄ ääntä, vrt. kierrokset. puhumattakaan tärinöistä. Ja vähän huollettavaa/perämoottori. Ja tilaa on!!!!! Tuttavalla on ollut n. 7.n metrin suippoperässä 4-tahti 15 hp Honda jo kymmnenkunta vuotta. Joo on rosteri putkista moottoriteline ja osin soinnutettu veneen valkoiseen.Mielestäni onnistunut ulkonäöllisesti sekin. Vaatii tekomiestä ja tyylitajua kieltämättä. Painopiste asia on uppoumarunkoisessa järjestelykysymys, terästä, lyijyä.En keksi yhtään huonoa puolta ko. ratkaisussa, tai no ajonaikainen moottorista ottava lämppäri toki, mutta onha mulla Wallas.- Kimo Räikkönen
Olemme nyt kuukauden ajaneet ja kokeilleet perämoottorista, entistä keskimoottorivenettämme. En tiedä sanoa mitään hankaluutta, vaivaa tai huononnusta asiassa. Hyviä puolia ovat:
- Tilaa tuli lisää 1½ neliötä, joka on veneessä paljon.
- Äänet ja käry jäi ulos
- Polttoainekulut putosi kai kolmanneksen, jos ajan noin 7-8 solmua.
- Samalla nyt tuli uimaraput, vapatelineet ja kaksi noin 40 litraista lukollista terässäiliötä
- Ankkurille löytyi hieno sijoitus ja nyt kesää pitää kunnolla köydessä
- Tavattoman helppo lähteä ja tulla naapurien viereen laituriin
- Veneeni arvo nousi 35 hv moottorilla, uutta vastaavan prutkun ansiosta 7000 - 8000 rahaa
Se tässä paljon povattu ahterin painauma oli pelkkää tietämättömien puhetta. Vähemmänhän minä nyt pidän metallia painona, kuin ennen. Sitä vastoin polttoainetta on nyt mukana 55 litraa enemmän keulassa.
Huomiseksi lastataan talvesta piittaamatta tavaraa kolmeksi viikoksi mukaan. Wickströmin jutusta oppineena vedän perässäni pientä lasikuituvenettä, jossa käyttövettä, vara-akku, kaasugrilli/hella, 20 litraa bensaa kylmälaukut ja 295 euron postimyynti Kama-agge. Vaimo teki halvasta Korea-pressusta hyvin vesitiiviin peiton.
Niille, joita harmittaa äänekäs, haiseva diesel, jonka laatikko valtaa veneen, neuvon perämoottoria vaihtoon. Yhdeksän metriseen näyttäisi riittävän 25 heppaa. Mulla on 10 kopukkaa varalla ja huristan puolikaasulla.
Kustannukset, kun itse tein osan noin 1 300 plus (ohjaus/vaihde/kaasu, polttoainepuoli, pilssin pesu, puhdistus ja lakkaus) moottori 2 000€ ja korjauspaikan tutulle omistajalle 600 euroa. Veneen runko ja varustus pitää tietysti olla sellainen, että muutos kannattaa tehdä 10 vuoden käyttöön. - tosi on
Kimo Räikkönen kirjoitti:
Olemme nyt kuukauden ajaneet ja kokeilleet perämoottorista, entistä keskimoottorivenettämme. En tiedä sanoa mitään hankaluutta, vaivaa tai huononnusta asiassa. Hyviä puolia ovat:
- Tilaa tuli lisää 1½ neliötä, joka on veneessä paljon.
- Äänet ja käry jäi ulos
- Polttoainekulut putosi kai kolmanneksen, jos ajan noin 7-8 solmua.
- Samalla nyt tuli uimaraput, vapatelineet ja kaksi noin 40 litraista lukollista terässäiliötä
- Ankkurille löytyi hieno sijoitus ja nyt kesää pitää kunnolla köydessä
- Tavattoman helppo lähteä ja tulla naapurien viereen laituriin
- Veneeni arvo nousi 35 hv moottorilla, uutta vastaavan prutkun ansiosta 7000 - 8000 rahaa
Se tässä paljon povattu ahterin painauma oli pelkkää tietämättömien puhetta. Vähemmänhän minä nyt pidän metallia painona, kuin ennen. Sitä vastoin polttoainetta on nyt mukana 55 litraa enemmän keulassa.
Huomiseksi lastataan talvesta piittaamatta tavaraa kolmeksi viikoksi mukaan. Wickströmin jutusta oppineena vedän perässäni pientä lasikuituvenettä, jossa käyttövettä, vara-akku, kaasugrilli/hella, 20 litraa bensaa kylmälaukut ja 295 euron postimyynti Kama-agge. Vaimo teki halvasta Korea-pressusta hyvin vesitiiviin peiton.
Niille, joita harmittaa äänekäs, haiseva diesel, jonka laatikko valtaa veneen, neuvon perämoottoria vaihtoon. Yhdeksän metriseen näyttäisi riittävän 25 heppaa. Mulla on 10 kopukkaa varalla ja huristan puolikaasulla.
Kustannukset, kun itse tein osan noin 1 300 plus (ohjaus/vaihde/kaasu, polttoainepuoli, pilssin pesu, puhdistus ja lakkaus) moottori 2 000€ ja korjauspaikan tutulle omistajalle 600 euroa. Veneen runko ja varustus pitää tietysti olla sellainen, että muutos kannattaa tehdä 10 vuoden käyttöön.Ei kateellisen mielestä kuulosta juuri miltään.
- Joakim1
Kimo Räikkönen kirjoitti:
Olemme nyt kuukauden ajaneet ja kokeilleet perämoottorista, entistä keskimoottorivenettämme. En tiedä sanoa mitään hankaluutta, vaivaa tai huononnusta asiassa. Hyviä puolia ovat:
- Tilaa tuli lisää 1½ neliötä, joka on veneessä paljon.
- Äänet ja käry jäi ulos
- Polttoainekulut putosi kai kolmanneksen, jos ajan noin 7-8 solmua.
- Samalla nyt tuli uimaraput, vapatelineet ja kaksi noin 40 litraista lukollista terässäiliötä
- Ankkurille löytyi hieno sijoitus ja nyt kesää pitää kunnolla köydessä
- Tavattoman helppo lähteä ja tulla naapurien viereen laituriin
- Veneeni arvo nousi 35 hv moottorilla, uutta vastaavan prutkun ansiosta 7000 - 8000 rahaa
Se tässä paljon povattu ahterin painauma oli pelkkää tietämättömien puhetta. Vähemmänhän minä nyt pidän metallia painona, kuin ennen. Sitä vastoin polttoainetta on nyt mukana 55 litraa enemmän keulassa.
Huomiseksi lastataan talvesta piittaamatta tavaraa kolmeksi viikoksi mukaan. Wickströmin jutusta oppineena vedän perässäni pientä lasikuituvenettä, jossa käyttövettä, vara-akku, kaasugrilli/hella, 20 litraa bensaa kylmälaukut ja 295 euron postimyynti Kama-agge. Vaimo teki halvasta Korea-pressusta hyvin vesitiiviin peiton.
Niille, joita harmittaa äänekäs, haiseva diesel, jonka laatikko valtaa veneen, neuvon perämoottoria vaihtoon. Yhdeksän metriseen näyttäisi riittävän 25 heppaa. Mulla on 10 kopukkaa varalla ja huristan puolikaasulla.
Kustannukset, kun itse tein osan noin 1 300 plus (ohjaus/vaihde/kaasu, polttoainepuoli, pilssin pesu, puhdistus ja lakkaus) moottori 2 000€ ja korjauspaikan tutulle omistajalle 600 euroa. Veneen runko ja varustus pitää tietysti olla sellainen, että muutos kannattaa tehdä 10 vuoden käyttöön.Oletko kokeillut ajaa aallokossa? Se on yleensä perämoottoripurjeveneissä ongelmallista.
Epäilen vahvasti polttoainekulutusväitettäsi. Vanha kone kai kuitenkin oli diesel? 35 hv perämoottori lienee 2T OMC, joka vie puolikaasullakin n. 10 l/h. Tai sitten Honda, joka vie puolet tuosta. 9 m uppuomarunkoiseen riittää 10-20 hv diesel, joka vie matkavauhdilla 1-3 l/h. Suuremman potkurin ansiosta 20 hv sisämoottorilla saa vähintään saman huippunopeuden kuin 35 hv perämoottorilla. - konkareita ei hämätä
Joakim1 kirjoitti:
Oletko kokeillut ajaa aallokossa? Se on yleensä perämoottoripurjeveneissä ongelmallista.
Epäilen vahvasti polttoainekulutusväitettäsi. Vanha kone kai kuitenkin oli diesel? 35 hv perämoottori lienee 2T OMC, joka vie puolikaasullakin n. 10 l/h. Tai sitten Honda, joka vie puolet tuosta. 9 m uppuomarunkoiseen riittää 10-20 hv diesel, joka vie matkavauhdilla 1-3 l/h. Suuremman potkurin ansiosta 20 hv sisämoottorilla saa vähintään saman huippunopeuden kuin 35 hv perämoottorilla.Joo samaa mieltä tosta kulutuksesta. Jos se on 2-tahtikone niin kulutus pyörinee 8-10 litrassa tunti puolella kaasulla ja edellyttäen että potkurin nousu on vaihdettu hidaskulkuun sopivaksi
nelitahtisella kulutus lienee jossain 5-6 litran korvilla tuollaisella paketilla - dieselhöyry4-tahti
konkareita ei hämätä kirjoitti:
Joo samaa mieltä tosta kulutuksesta. Jos se on 2-tahtikone niin kulutus pyörinee 8-10 litrassa tunti puolella kaasulla ja edellyttäen että potkurin nousu on vaihdettu hidaskulkuun sopivaksi
nelitahtisella kulutus lienee jossain 5-6 litran korvilla tuollaisella paketillaOlen ajanut edellä' mainitulla liki 9 metrisellä veneelläni noin 13 kilometrin tuntinopeudella nonstoppina tasan sata kilometriä ja bensaa meni tasan 13 litraa. Aikaa meni noin 7,5 tuntia. Kone 4-tahti V2 Suzuki 25 hp. Moottorin kierrokset hieman päälle 2000. Jollain ääridieselillä voisi kulua vähemmänkin, mutta se vanhan ajan monimutkainen tekniikka ja vielä kankea peräsin erikseen!! Nämä veneiden moottoroinnit alkoivat höyryllä, sitten tuli kai kuulamoottoreita, Wickströmiä, akselikeskimoottoreita, jne. Nyt on erinomaisia, taloudellisia perämoottoreita. Kyllä ne vanhatkin uppoumarunkoiset veneet, alle 10 m.olisi varustettu em.typpisellä perämoottorilla aikoinaan, jos olisi ollut mistä ottaa. Runkonopeuden saavuttamiseen ei tarvitse paljon tehoja, se on ollut tiedossa toki jo keskimoottoreistakin. Em, Suzukin max teho 25 hp saavutetaan n. 4500 kierroksella ja tarvitaan vain hieman yli 2000, jotta 9 mterin paatti kulkee hyvin. Ihan kaikkiiin keskimoottorikaunottariin en istuttaisi perämoottoria, tunne ja estetiikasyistä. Niin ja sitten laivat on erikseen.
- Joakim1
dieselhöyry4-tahti kirjoitti:
Olen ajanut edellä' mainitulla liki 9 metrisellä veneelläni noin 13 kilometrin tuntinopeudella nonstoppina tasan sata kilometriä ja bensaa meni tasan 13 litraa. Aikaa meni noin 7,5 tuntia. Kone 4-tahti V2 Suzuki 25 hp. Moottorin kierrokset hieman päälle 2000. Jollain ääridieselillä voisi kulua vähemmänkin, mutta se vanhan ajan monimutkainen tekniikka ja vielä kankea peräsin erikseen!! Nämä veneiden moottoroinnit alkoivat höyryllä, sitten tuli kai kuulamoottoreita, Wickströmiä, akselikeskimoottoreita, jne. Nyt on erinomaisia, taloudellisia perämoottoreita. Kyllä ne vanhatkin uppoumarunkoiset veneet, alle 10 m.olisi varustettu em.typpisellä perämoottorilla aikoinaan, jos olisi ollut mistä ottaa. Runkonopeuden saavuttamiseen ei tarvitse paljon tehoja, se on ollut tiedossa toki jo keskimoottoreistakin. Em, Suzukin max teho 25 hp saavutetaan n. 4500 kierroksella ja tarvitaan vain hieman yli 2000, jotta 9 mterin paatti kulkee hyvin. Ihan kaikkiiin keskimoottorikaunottariin en istuttaisi perämoottoria, tunne ja estetiikasyistä. Niin ja sitten laivat on erikseen.
Veneesi lienee sitten hyvin kevyt ja kapea? Kulutus on tietojesi perusteella vain 1,7 l/h, joka tarkoittaa, että tehoa on käytössä n. 5 hv. Mikä 9 m vene kulkee 7 solmua 5 hv teholla? Yleensä purjeveneet kulkevat pienemmillä tehoilla. Edellinen purjeveneeni oli 8,2 m pitkä ja siinä oli 9 hv diesel. Huippunopeus oli 6,4 solmua (kulutus 2,2 l/h) ja matkanopeus 5,7 solmua (kulutus 1 l/h).
Tuo kaupallinen perämoottoriuppoumavene Simppu 620 on testattu Kippari 8/08 Hondan 8 hv 4T-koneella. Sen huippunopeus oli 6,5 solmua (kulutus 2,8 l/h) ja 5,7 solmussa kulutus oli 1,4 l/h. Tuo painoi vain 400 kg (vrt mainitsemani purjevene 3000 kg). - höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Veneesi lienee sitten hyvin kevyt ja kapea? Kulutus on tietojesi perusteella vain 1,7 l/h, joka tarkoittaa, että tehoa on käytössä n. 5 hv. Mikä 9 m vene kulkee 7 solmua 5 hv teholla? Yleensä purjeveneet kulkevat pienemmillä tehoilla. Edellinen purjeveneeni oli 8,2 m pitkä ja siinä oli 9 hv diesel. Huippunopeus oli 6,4 solmua (kulutus 2,2 l/h) ja matkanopeus 5,7 solmua (kulutus 1 l/h).
Tuo kaupallinen perämoottoriuppoumavene Simppu 620 on testattu Kippari 8/08 Hondan 8 hv 4T-koneella. Sen huippunopeus oli 6,5 solmua (kulutus 2,8 l/h) ja 5,7 solmussa kulutus oli 1,4 l/h. Tuo painoi vain 400 kg (vrt mainitsemani purjevene 3000 kg).Jos vertaa purjeveneeseesi niin veneeni on siihen verrattuna varmaankin kapea ja kevytkin. Pittuuta 8,6 m ja leveys 2,3 m. Tasaperäinen, teräväkeulainen. Keulassa on niukahkot makuupaikat kahdelle, vrt terävä keulan muoto, josta on taas hyöty myrskyssä. Halkaisee aallon. Em. vuoksi perähytti onkin isännän ja emännän kamarina. Siellä tilaa antaa tasaperämuoto. Kokeilin keskimoottoriaikoihin 20 vuotta sitten vaihde vapaalla ja 5 hp:n yamaha uimatasolla täysillä ja hyvin kulki. En tosin mitannut silloin nopeutta tai kulutusta. Vesilinjan pituus, sulava muoto ja pieni uppouma mahdollistavat noinkin pienen tehon tarpeen. Uskon kylläkin että 2200 kierrosta 25 hp Suzukissani antaa enemmän tehoa kuin 5 hv. Potkuri on tosiaan säädetty kokeilemalla ideaaliksi, hieman yliottavaksi, kun ei yritetä liukuun. Vene on lähes 50 vuotta vanha, ilm. Ruotsissa valmistettu 3-hyttinen mänty/mahonki ja tosi tilava kun ei ole konekalustoa haittana. On vain tullut mieleen, etteikö moiselle viritelmälle olisi kysyntää; poltoainetalous, tilavuus,helppohoitoisuus jne... jne... jne...Kyselin jo aikoinaan Yanmarin diesel perämoottoria, mutta se hinta ja nyt taitaa olla saatavuus Suomessa huono. Esim. 36 heppainen dieselperämoottori kyllä työntäisi edullisesti isompaakin venettä. Jään muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle ja ellei kukaan ole em. ratkaisua rakentanut siihen mennessä niin minä rakennan hieman nykyistä venettä suuremman uppoumarunkoisen ,tasaperäisen, johon laitan 36 heppaisen dieselperämoottorin perään.
- Joakim1
höyrydiesel4-tahti kirjoitti:
Jos vertaa purjeveneeseesi niin veneeni on siihen verrattuna varmaankin kapea ja kevytkin. Pittuuta 8,6 m ja leveys 2,3 m. Tasaperäinen, teräväkeulainen. Keulassa on niukahkot makuupaikat kahdelle, vrt terävä keulan muoto, josta on taas hyöty myrskyssä. Halkaisee aallon. Em. vuoksi perähytti onkin isännän ja emännän kamarina. Siellä tilaa antaa tasaperämuoto. Kokeilin keskimoottoriaikoihin 20 vuotta sitten vaihde vapaalla ja 5 hp:n yamaha uimatasolla täysillä ja hyvin kulki. En tosin mitannut silloin nopeutta tai kulutusta. Vesilinjan pituus, sulava muoto ja pieni uppouma mahdollistavat noinkin pienen tehon tarpeen. Uskon kylläkin että 2200 kierrosta 25 hp Suzukissani antaa enemmän tehoa kuin 5 hv. Potkuri on tosiaan säädetty kokeilemalla ideaaliksi, hieman yliottavaksi, kun ei yritetä liukuun. Vene on lähes 50 vuotta vanha, ilm. Ruotsissa valmistettu 3-hyttinen mänty/mahonki ja tosi tilava kun ei ole konekalustoa haittana. On vain tullut mieleen, etteikö moiselle viritelmälle olisi kysyntää; poltoainetalous, tilavuus,helppohoitoisuus jne... jne... jne...Kyselin jo aikoinaan Yanmarin diesel perämoottoria, mutta se hinta ja nyt taitaa olla saatavuus Suomessa huono. Esim. 36 heppainen dieselperämoottori kyllä työntäisi edullisesti isompaakin venettä. Jään muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle ja ellei kukaan ole em. ratkaisua rakentanut siihen mennessä niin minä rakennan hieman nykyistä venettä suuremman uppoumarunkoisen ,tasaperäisen, johon laitan 36 heppaisen dieselperämoottorin perään.
Tuotettu teho riippuu potkurin ottamasta ei kierrosluvusta. Sen saa laskettua kulutuksesta. 4T-kone kuluttaa 0,3-0,35 l/hv/h eli 1,7 l/h kulutuksella teho on n. 5 hv riippumatta kierrosluvusta.
Onhan 2,3 m varsin kapea. Tietysti Pettersson-veneet ovat vielä kapeampi. Vaikkpa Kippari 1/94:ssä testattu kevytkulkuisuudestaan tunnettu Pellinkiläinen oli 9,4 m pitkä ja 2,7 m leveä. Sen diesel kulutti 1,6 l/h 6,7 solmun vauhdissa. 7,4 solmun vauhdissa kulutus oli jo 3 l/h.
Dieselit kuluttavat tyypillisesti n. 0,25 l/hv/h eli 6,7 solmun vauhdissa tehoa oli jo n. 6 hv ja 7,4 hv vauhdissa n. 12 hv. Ko. vene painaa vain 1300 kg ja siinä oli 14" potkuri, joka on huomattavasti parempi kuin perämoottorin 10". - höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Tuotettu teho riippuu potkurin ottamasta ei kierrosluvusta. Sen saa laskettua kulutuksesta. 4T-kone kuluttaa 0,3-0,35 l/hv/h eli 1,7 l/h kulutuksella teho on n. 5 hv riippumatta kierrosluvusta.
Onhan 2,3 m varsin kapea. Tietysti Pettersson-veneet ovat vielä kapeampi. Vaikkpa Kippari 1/94:ssä testattu kevytkulkuisuudestaan tunnettu Pellinkiläinen oli 9,4 m pitkä ja 2,7 m leveä. Sen diesel kulutti 1,6 l/h 6,7 solmun vauhdissa. 7,4 solmun vauhdissa kulutus oli jo 3 l/h.
Dieselit kuluttavat tyypillisesti n. 0,25 l/hv/h eli 6,7 solmun vauhdissa tehoa oli jo n. 6 hv ja 7,4 hv vauhdissa n. 12 hv. Ko. vene painaa vain 1300 kg ja siinä oli 14" potkuri, joka on huomattavasti parempi kuin perämoottorin 10".Vene on lähes pystylaitainen, vinolla olisi laveyttä helposti vaikka 2,7 m. Oleelista on veneen vesirajan alapuoliset muodot ja mitat, ja uppouma. Pinnat ovat abs. Sileät,kiiltävät, vastusta siis siitäkin vähän. Suzukissani on teho suoraan riipuvainen kierroksista moottorissa. Työntövoima riippuu potkurin noususta ja mm. Jonkin verran lapapinnasta.näistä koostuu kulutus tehtyä matkaa kohden, joka minulla on 13 litraa satasella. Se on oleellista.
- höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Tuotettu teho riippuu potkurin ottamasta ei kierrosluvusta. Sen saa laskettua kulutuksesta. 4T-kone kuluttaa 0,3-0,35 l/hv/h eli 1,7 l/h kulutuksella teho on n. 5 hv riippumatta kierrosluvusta.
Onhan 2,3 m varsin kapea. Tietysti Pettersson-veneet ovat vielä kapeampi. Vaikkpa Kippari 1/94:ssä testattu kevytkulkuisuudestaan tunnettu Pellinkiläinen oli 9,4 m pitkä ja 2,7 m leveä. Sen diesel kulutti 1,6 l/h 6,7 solmun vauhdissa. 7,4 solmun vauhdissa kulutus oli jo 3 l/h.
Dieselit kuluttavat tyypillisesti n. 0,25 l/hv/h eli 6,7 solmun vauhdissa tehoa oli jo n. 6 hv ja 7,4 hv vauhdissa n. 12 hv. Ko. vene painaa vain 1300 kg ja siinä oli 14" potkuri, joka on huomattavasti parempi kuin perämoottorin 10".Vene on lähes pystylaitainen, vinolla olisi laveyttä helposti vaikka 2,7 m. Oleelista on veneen vesirajan alapuoliset muodot ja mitat, ja uppouma. Pinnat ovat abs. Sileät,kiiltävät, vastusta siis siitäkin vähän. Suzukissani on teho suoraan riipuvainen kierroksista moottorissa. Työntövoima riippuu potkurin noususta ja mm. Jonkin verran lapapinnasta.näistä koostuu kulutus tehtyä matkaa kohden, joka minulla on 13 litraa satasella. Se on oleellista.
- Joakim1
höyrydiesel4-tahti kirjoitti:
Vene on lähes pystylaitainen, vinolla olisi laveyttä helposti vaikka 2,7 m. Oleelista on veneen vesirajan alapuoliset muodot ja mitat, ja uppouma. Pinnat ovat abs. Sileät,kiiltävät, vastusta siis siitäkin vähän. Suzukissani on teho suoraan riipuvainen kierroksista moottorissa. Työntövoima riippuu potkurin noususta ja mm. Jonkin verran lapapinnasta.näistä koostuu kulutus tehtyä matkaa kohden, joka minulla on 13 litraa satasella. Se on oleellista.
Moottorin eri kierrosluvulla antama maksimiteho voi olla suunnilleen suoraan riippuvainen kierrosluvusta. Potkurin ottama teho sensijaan riippuu kierrosluvun potenssista 2-3 veneestä ja potkurin mitoituksesta riippuen. Moottori ei tietenkään anna ko. kierrosluvun täyttä tehoaan, muutehan kierrosluku ei kasvaisi kaasua lisättäessä.
Tuo kulutuksesta laskemani on siis arvio moottorin ko. kuormitustilanteessa antamasta tehosta. 2200 rpm kierroksilla 25 hv kone pystyisi kyllä antamaan yli 10 hv.
Noin hiljaisessa vauhdissa perämoottorin pienihalkaisijainen potkuri on hyötysuhteeltaan merkittävästi huonompi kuin sisämoottorin isompi. Esimerkiksi tuon pellinkiläisen 16x14 potkurin laskennallinen hyötysuhde 5 hv 7 kn tapauksessa on 62% kun perämoottorin 13x10 potkurilla se olisi 51%. Lisäksi perämoottorin potkuri kavitoi huomattavasti, josta sen hyötysuhde laskee vielä alemmaksi. Jos perämoottori antaa 5 hv, sama työntövoima tulee ko. tapauksessa jo 4 hv antavalla sisämoottorilla.
Jos siis veneessäsi olisi pieni diesel sisämoottori, kulutus olisi n. litra tunnissa tai 8 litraa satasella samalla vauhdilla. - höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Moottorin eri kierrosluvulla antama maksimiteho voi olla suunnilleen suoraan riippuvainen kierrosluvusta. Potkurin ottama teho sensijaan riippuu kierrosluvun potenssista 2-3 veneestä ja potkurin mitoituksesta riippuen. Moottori ei tietenkään anna ko. kierrosluvun täyttä tehoaan, muutehan kierrosluku ei kasvaisi kaasua lisättäessä.
Tuo kulutuksesta laskemani on siis arvio moottorin ko. kuormitustilanteessa antamasta tehosta. 2200 rpm kierroksilla 25 hv kone pystyisi kyllä antamaan yli 10 hv.
Noin hiljaisessa vauhdissa perämoottorin pienihalkaisijainen potkuri on hyötysuhteeltaan merkittävästi huonompi kuin sisämoottorin isompi. Esimerkiksi tuon pellinkiläisen 16x14 potkurin laskennallinen hyötysuhde 5 hv 7 kn tapauksessa on 62% kun perämoottorin 13x10 potkurilla se olisi 51%. Lisäksi perämoottorin potkuri kavitoi huomattavasti, josta sen hyötysuhde laskee vielä alemmaksi. Jos perämoottori antaa 5 hv, sama työntövoima tulee ko. tapauksessa jo 4 hv antavalla sisämoottorilla.
Jos siis veneessäsi olisi pieni diesel sisämoottori, kulutus olisi n. litra tunnissa tai 8 litraa satasella samalla vauhdilla.Totta. Mainitsinkin jo aikaisemmin 'ääridieselistä', jolla pääsisi ehkäpä noihin mainitsemiisi lukuihin. Nelilapainen propulse sopivalla lapakulmalla antaa riittävän pidon/hyötysuhteen ainakin minun tapauksessa. Nyt minulla menee tuhannela kilometrillä 50 litraa enemmän kuin tiedossa olevalla edullisimalla ratkaisulla. Siis yhden kesän ajot alle satasen ero. Mutta kun veneessä on hyväksi havaittu, riittävän taloudellinen perämoottori, niin ei tule akseleita ja peräsimiä ikävä.
- höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Moottorin eri kierrosluvulla antama maksimiteho voi olla suunnilleen suoraan riippuvainen kierrosluvusta. Potkurin ottama teho sensijaan riippuu kierrosluvun potenssista 2-3 veneestä ja potkurin mitoituksesta riippuen. Moottori ei tietenkään anna ko. kierrosluvun täyttä tehoaan, muutehan kierrosluku ei kasvaisi kaasua lisättäessä.
Tuo kulutuksesta laskemani on siis arvio moottorin ko. kuormitustilanteessa antamasta tehosta. 2200 rpm kierroksilla 25 hv kone pystyisi kyllä antamaan yli 10 hv.
Noin hiljaisessa vauhdissa perämoottorin pienihalkaisijainen potkuri on hyötysuhteeltaan merkittävästi huonompi kuin sisämoottorin isompi. Esimerkiksi tuon pellinkiläisen 16x14 potkurin laskennallinen hyötysuhde 5 hv 7 kn tapauksessa on 62% kun perämoottorin 13x10 potkurilla se olisi 51%. Lisäksi perämoottorin potkuri kavitoi huomattavasti, josta sen hyötysuhde laskee vielä alemmaksi. Jos perämoottori antaa 5 hv, sama työntövoima tulee ko. tapauksessa jo 4 hv antavalla sisämoottorilla.
Jos siis veneessäsi olisi pieni diesel sisämoottori, kulutus olisi n. litra tunnissa tai 8 litraa satasella samalla vauhdilla.Totta. Mainitsinkin jo aikaisemmin 'ääridieselistä', jolla pääsisi ehkäpä noihin mainitsemiisi lukuihin. Nelilapainen propulse sopivalla lapakulmalla antaa riittävän pidon/hyötysuhteen ainakin minun tapauksessa. Nyt minulla menee tuhannela kilometrillä 50 litraa enemmän kuin tiedossa olevalla edullisimalla ratkaisulla. Siis yhden kesän ajot alle satasen ero. Mutta kun veneessä on hyväksi havaittu, riittävän taloudellinen perämoottori, niin ei tule akseleita ja peräsimiä ikävä.
- Joakim1
höyrydiesel4-tahti kirjoitti:
Totta. Mainitsinkin jo aikaisemmin 'ääridieselistä', jolla pääsisi ehkäpä noihin mainitsemiisi lukuihin. Nelilapainen propulse sopivalla lapakulmalla antaa riittävän pidon/hyötysuhteen ainakin minun tapauksessa. Nyt minulla menee tuhannela kilometrillä 50 litraa enemmän kuin tiedossa olevalla edullisimalla ratkaisulla. Siis yhden kesän ajot alle satasen ero. Mutta kun veneessä on hyväksi havaittu, riittävän taloudellinen perämoottori, niin ei tule akseleita ja peräsimiä ikävä.
Toinen merkittävä ero on latausteho. Jos veneessä on kylmäboksi, lämmitin tai muita virtasyöppöjä, perämoottorin onneton laturi ei pitkälle riitä. Tyypillisesti pienehköt perämoottorit lataavat vain muutaman ampeerin noin alhaisilla kierroksilla kun dieselin laturista saa vähintään 35 A jo melkein tyhjäkäynnistä alkaen.
Itsekin olen ihmetellyt, että veneesi kaltaisia ei ole nykyään markkinoilla. Ihmisillä on ilmeisesti niin kova kiire (elleivät purjehdi), ettei alle 10 solmun nopeus riitä. Yli 10 solmun nopeudella tuon kokoluokan veneessä kulutus on jo moninkertainen. Aiemmin mainitsemani pellinkiläinen oli kyllä uskomattoman taloudellinen silloinkin. 12 solmun nopeudella kulutus 7,3 l/h eli 0,61 l/mpk eli 33 l/100 km. Tuollaisiakaan ei kuitenkaaan juuri vesillä liiku tai uutena ole tarjolla, vaan erilaisia puoliliukuvia tai liukuvia veneitä, jotka kuluttavat 2-4 kertaisesti pellinkiläisen verran matkaa kohti tuossa kokoluokassa.
Omalla 35 jalan ja 6 tn purjeveneellä kulutus matkavauhdilla (6-6,5 kn) on 2-2,5 l/h, 0,4 l/mpk 20 l/100 km, - höyrydiesel4-tahti
Joakim1 kirjoitti:
Toinen merkittävä ero on latausteho. Jos veneessä on kylmäboksi, lämmitin tai muita virtasyöppöjä, perämoottorin onneton laturi ei pitkälle riitä. Tyypillisesti pienehköt perämoottorit lataavat vain muutaman ampeerin noin alhaisilla kierroksilla kun dieselin laturista saa vähintään 35 A jo melkein tyhjäkäynnistä alkaen.
Itsekin olen ihmetellyt, että veneesi kaltaisia ei ole nykyään markkinoilla. Ihmisillä on ilmeisesti niin kova kiire (elleivät purjehdi), ettei alle 10 solmun nopeus riitä. Yli 10 solmun nopeudella tuon kokoluokan veneessä kulutus on jo moninkertainen. Aiemmin mainitsemani pellinkiläinen oli kyllä uskomattoman taloudellinen silloinkin. 12 solmun nopeudella kulutus 7,3 l/h eli 0,61 l/mpk eli 33 l/100 km. Tuollaisiakaan ei kuitenkaaan juuri vesillä liiku tai uutena ole tarjolla, vaan erilaisia puoliliukuvia tai liukuvia veneitä, jotka kuluttavat 2-4 kertaisesti pellinkiläisen verran matkaa kohti tuossa kokoluokassa.
Omalla 35 jalan ja 6 tn purjeveneellä kulutus matkavauhdilla (6-6,5 kn) on 2-2,5 l/h, 0,4 l/mpk 20 l/100 km,Minulla virta riittää hyvin, kun asensin aurinkokennopaneelin heti perämoottoriasennuksen aikoihin.160 amp akku kun on täynnä ja wallas,kylmälaukku kulttavat vain kyseistä akkua. Muut virtatoiminnot ovat perämoottorin laturin ja akun takana. Siis virta riittää. Kyllä minunkin veneessä on kultuksessa jyrkkä raja ns. Runkonopeuden jälkeen, joka taas on eniten vesilinjapiituudesta riippuvainen. Olihan bella 660 aikoinaan varustettu 9 hv dieslillä ja nyt vastaava bella 700 sarjan uusimmat taitavat yli 40 hv koneella. Kiire siis tuntuu ihmisillä olevan.
- Anonyymi
höyrydiesel4-tahti kirjoitti:
Vene on lähes pystylaitainen, vinolla olisi laveyttä helposti vaikka 2,7 m. Oleelista on veneen vesirajan alapuoliset muodot ja mitat, ja uppouma. Pinnat ovat abs. Sileät,kiiltävät, vastusta siis siitäkin vähän. Suzukissani on teho suoraan riipuvainen kierroksista moottorissa. Työntövoima riippuu potkurin noususta ja mm. Jonkin verran lapapinnasta.näistä koostuu kulutus tehtyä matkaa kohden, joka minulla on 13 litraa satasella. Se on oleellista.
Varmaan pysähtyy kuin seinään, kun lyö pakin päälle. Oletko ajatellut asentaa toisen moottorin peruttamista varten? Joku 5hv. Riittäisi hyvin. Olisi kätevä myös satamamanöveereissä.
- Anonyymi
Jos tyylikkään haluaa, niin jättää tekemättä.
- Kimo Räikkönen
En ole kirjoittanut missään litrakulutusta, joten se on teille oman mielikuvituksenne tuotetta. Valmetilla ei päässyt alle 12 dieseliä tunnissa 9 mailia. Tällä minä ajan sinne 7-9 litraa. Eikö se ole väittämäni 33% tä?
Totta kai olen ajanut aallokossa kuukauden aikaan. Mitä siitä sitten? Samoin nousee ja laskee suoraan ajettuna ja keikuttaa vinossa ajossa.
Vielä kateellisille, että saan vaihdelaatikosta 200, akselista, potkurista, vannasputkesta ja peräsinlaitteista rattaineen toisen 200, korjausmies irrottaa vielä ruiskupumpun ja muut dieselosat ja maksanee niistä jotakin. Loppu Valmet menee sulatukseen. Siinäpä saattaa 500 eeroa eli kolmisen sataa litraa bensaa kesäksi kertyäkin.
Sitten tässä on aivan kohta lähtö merelle, joten vilkuttakaa rannalta! Viipyilen heinäkuun puoleen.
Kimo Räikkönen - ojooitrgr
Mistä johtuu, että kaikki epäilevät ja kielteiset kirjoitukset vaikuttivat tulleen ihmisiltä, jotka eivät veneile?
- lisäapu
Ainahan voi hankkia pienen agrekaatin, jos enemmän virtaa haluaa, eivät maksa paljoa.
- Anonyymi
Varmasti toimii hyvin, jos keli ei ole paha. Kovemmassa aallokossa potkuri alkaa haukkaamaan happea. Silloin ohjattavuus, joka perustuu potkurin työntöön kärsii ja tilanne käy ikäväksi. Kovassa vasta aallokossa voi potkurin pito olla ongelmallinen.
- Anonyymi
Järvellä saattaa toimia, mutta merellä henki voi lähteä kovemmassa kelissä.
- Anonyymi
Purjeveneessä joissa on perämoottori käytetään veneen peräsintä ohjaamiseen. Kokeilkaa ohjata venettä perämoottorilla kovemmassa kelissä. Ei taida oikeen onnistua. Jos uppikseen laittaa peräprutkut, niin kannattaa jättää peräsin käyttöön, tai liikkua ainoastaan suht. Tyynellä.
- Anonyymi
Jos liikut merellä niin kannattaa tuommoiset viritykset unohtaa kokonaan. Kovassa myötäsessä veneen ohjattavuus katoaa ja vene kääntyy kyljittäin aaltoon. Nii kuin ylempänä sanottiin, niin kannattaa jättää peräsin käyttöön, jos nyt on pakko tuollaisia virityksiä tehdä. Järkevintä olisi tietysti hankkia perämoottorille suunniteltu vene, jos haluaa perämoottoria käyttää.
- Anonyymi
Olen harkinnut 9m. Uppikseen muuttamista polkuveneeksi. Varmaan kulkisi ihan mukavasti, jos olisi kahden poljettava. Turhat moottorit kokonaan pois ja polkimet tilalle.
- Anonyymi
Loistava ajatus. Tosi eko boat ja äänetön. Ja useampi poljinpari antaa tehoa kuorman mukaan. Nerokasta. Toivottavasti saat prototyypin pian esittelyyn
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota3282816Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?1002114En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1201610Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin731154- 711022
- 61983
Voi nainen...
Kun luovutit meistä liian aikaisin, just kun aloin oppimaan sinua. Jos oisin alussa jo lukenut aiheesta oisin voinut toi41950Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa
Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.146908Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle
Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj290842- 40744