Mikä olisi paras malli uskonnolle ja et:lle
1) Kaikille pakollinen yhteinen "uskontotieto ja etiikka"
2) Nykyinen malli
3) Nykyinen malli mutta lutkuille mahdollisuus valita ET
4) Lutkuilla pakollinen uskonto kuten nytkin mutta ateisteilla ja muilla vapautus
5) Ei uskontoa eikä elämänkatsomusta (ainakaan pakollisena oppiaineena)
Antakaa äänenne tai ehdottakaa vielä parempaa vaihtoehtoa
Oma järjestykseni (paras-huonoin) 5-4-1-3-2
1) Kaikille pakollinen yhteinen "uskontotieto ja etiikka"
2) Nykyinen malli
3) Nykyinen malli mutta lutkuille mahdollisuus valita ET
4) Lutkuilla pakollinen uskonto kuten nytkin mutta ateisteilla ja muilla vapautus
5) Ei uskontoa eikä elämänkatsomusta (ainakaan pakollisena oppiaineena)
Antakaa äänenne tai ehdottakaa vielä parempaa vaihtoehtoa
Oma järjestykseni (paras-huonoin) 5-4-1-3-2
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olet varmaankin jo armotta ja vaivattomasti murskannut ja nöyryyttänyt valmiiksi kaikki jotka suunnatonta tyhmyyttään ja valeateismiaan tajuamatta ovat päätyneet omastasi poikkeavaan mielipiteeseen.
Sinua sösse on sen verran helppo nöyryyttää että en näe siihen erikseen tarvetta.
4,5,3. Kaikki ok vaihtoehtoja.
Hyvä kysymys, realistisin vaihtoehto on jos muutoksia tulee 3 tai sitten 1. Valitettavasti 5 ja 4 vaihtoehdot eivät tule kysymykseen nykyisessä parlamentarismissa. Suomesta pitäisi tulla demokratia ensin.
Huonoin vaihtoehto 4) pakko uskonto luterilaisille, muille vapautus, koska oppilaissa edelleen on kuitenkin paljon tavan ja perinteiden vuoksi kastettuja, muttta joita ja joiden vanhempia ei oikeasti uskonto paljoa kiinnosta. Turhaa ja haitallista pakottaa tällaiset lapset uskontotunnille vain sen vuoksi, että ovat ajattelemattomuuden vuoksi kirkon nimellisiä jäseniä.
Vaihtoehto 2 on paras.
Kannatan vaihtoehtoa 1 tietyin edellytyksin. Aineen nimellä ei sinänsä ole suurta merkitystä, elämänkatsomustieto ET on minusta ihan hyvä nimi. Edellytykset ovat:
- Tässä oppiaineessa oppilaille kerrotaan erilaisista uskonnoista mahdollisimman neutraalisti ilman tunnustuksellisuutta ja korostamatta mitään uskontoa erityisesti, tai asettamatta niitä mihinkään paremmuusjärjestykseen.
- Oppilaille kerrotaan myös uskonnottomista maailmankatsomuksista ja filosofioista samalla tavoin, asettamatta niitäkään mihinkään arvovertailuun uskontojen suhteen, tai keskenään.
- Näistä kaikista kerrotaan pääpiirteittäin oppirakennelmat, sikäli kuin niitä on, mihin ne perustuvat, eli pyhät kirjat, filosofiat ja vastaavat.
- Korostetaan erityisesti jokaisen ihmisen vapautta ja oikeutta päättää itse uskomuksistaan ja katsomuksistaan. Myöskin vapautta olla sitoutumatta mihinkään katsomukseen.
- Opetuksen arvoihin sitoutumattomuutta tulisi valvoa.
Pakollisuutta perustelen sillä, että on mielestäni tärkeää tietää niin uskonnoista, kuin muistakin ajattelutavoista ja saada nimenomaan mahdollisimman arvovapaata tietoa, jotta olisi edellytyksiä omille valinnoilleen. Uskonnot ja erilaiset katsomukset ovat kuitenkin olemassa olevia ja yhteiskuntiin vaikuttavia ilmiöitä. Siksi niistä on syytä myös kertoa koulussa ja antaa mahdollisuutta ymmärtää niitä. Tällaisen oppiaineen ei luulisi loukkaavan kenenkään uskonnollisia tai uskonnonvastaisia tunteita.
Vaihtoehto 1.
Koska eri tavoin uskovia on niin paljon sekä uskonnottomia, tulee nykyinen malli, jossa pitää järjestää jokaiselle oman uskonnon opetusta, ja vaihtoehtoisesti ET, liian kalliiksi ja hankalaksi.
Nykymalli on myös avannut fundamentalistiagitaattoreille ovia uskonnonopetukseen.
1.
Koska kaikki olisivat tasaveroisesti mukana. Ei rakennettaisi raja-aitoja, vaan asioita käsiteltäisiin objektiivisesti (olisi pakko käsitellä, jos ryhmässä usean uskontokunnan ja uskottomien edustajia). Perhe voi hyvin halutessaan panostaa vapaa-ajalla millaiseen lapsen uskonnolliseen kasvatukseen tahansa. Jos se on perheelle riittävän tärkeä asia, sen opetukseen kyllä varmasti löytyy aikaa.
Ai, tai jos saa ehdottaa omaa vaihtoehtoa:
6) Kaikille yhteinen ET, ja uskonto liitettynä historiaan.
Näinhän se olisi kaikkien kannalta selkeintä. Ja varmistuisi tunnustuksettoman opetuksen antaminen.
"Ei rakennettaisi raja-aitoja"
Tuo raja-aita näkökohta onkin tärkeä ja se jäi itseltäni mainitsematta. Nykyinen systeemi rakentaa jossain määrin raja-aitoja ja erilaisuutta, saattaapa aiheuttaa kiusaamistakin. Meillä aikoinaan kansakoulussa oli ortodokseilla eri uskonnonopetus, kuin meillä luterilaisilla ja kyllä se jotain kuittailuja aiheutti. ET:tä siihen aikaan ei ollutkaan.
Joo, tämä on mielestäni tärkeä pointti. Nykyisenlainen uskontokasvatus turhaa kannustaa lapsia erottelemaan toisiaan "meihin" ja "muihin". Minun aikanani ET jo oli, mutta käytännössä kukaan ei sitä vielä tuolloin valinnut, valitettavasti.
5. Moos. 23:1 "Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan."
Oliko se tämä sama jumala, joka oli sairaalloisen kiinnostunut paimentolaismiehen palleista? millainen jumala mietiskelee palleja? millainen jumala vaatii pallit?
5. Moos. 23:1 "Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan."
Oliko se tämä sama jumala, joka oli sairaalloisen kiinnostunut paimentolaismiehen palleista? millainen jumala mietiskelee palleja? millainen jumala vaatii pallit?
Vaihtoehto 1 on saanut eniten kannatusta. Saisiko perusteluja miksi näette tarpeelliseksi sen että koulun tulee opettaa maailmankatsomusta oppilaille, itse koen sen ainoastaan kotien tehtäväksi, asenteiden muokkaus ei voi kuulua koulun tehtäviin, sellaista kutsutaan nimellä aivopesu (niin hyvässä kuin pahassa).
Toki realistisin vaihtoehto nro.1 on jos uskonnosta oppiaineena päästäisiin eroon.
"Saisiko perusteluja miksi näette tarpeelliseksi sen että koulun tulee opettaa maailmankatsomusta oppilaille, itse koen sen ainoastaan kotien tehtäväksi, asenteiden muokkaus ei voi kuulua koulun tehtäviin, sellaista kutsutaan nimellä aivopesu (niin hyvässä kuin pahassa)."
Ei koulun tulekaan opettaa maailmankatsomusta, vaan kertoa eri maailmankatsomuksista, mitä ihmisillä on ja on ollut. Kotona voi jäädä tällaiset asiat hyvinkin suppeiksi, varsinkin, jos vanhemmat ovat vakuuttuneita vain tietystä näkemyksestä.
"Kotona voi jäädä tällaiset asiat hyvinkin suppeiksi, varsinkin, jos vanhemmat ovat vakuuttuneita vain tietystä näkemyksestä."
Samaa mieltä. ET:ssä ei opeteta mitään yhtä tiettyä "hyvää tai pahaa", vaan pohditaan elämänarvoja yleisesti. Minusta on erittäin hyvä, että oppilailla on aine, jossa asioita pohditaan yhdessä. Sillä jollakin voi todella olla koti jossa näitä ei pohdita. Lisäksi mikä sen hedelmällisempää kun pohtia asioita muiden samanikäisten kanssa. Sen sijaan moraalikysymysten pohtimista yhden uskonnon läpi en kannata monestakaan syystä (jos jotakuta kiinnostaa enemmän niin saapi kysyä ;) ).
"Saisiko perusteluja miksi näette tarpeelliseksi sen että koulun tulee opettaa maailmankatsomusta oppilaille"
Vaikka kannatin vaihtoehtoa 1 tietyin varauksin, en ole missään nimessä esittänyt, että koulun tulisi opettaa mitään maailmankatsomusta oppilaille. Sen sijaan esitin, että koulun tulee jakaa tietoa eri maailmankatsomuksista, koska ne ovat yhteiskunnassa vaikuttava ilmiö ja olemassaolevista vaikuttavista ilmiöistä on hyvä saada tietoa voidakseen ymmärtää niitä.
Ei mikään mainituista.
Paras mahdollinen ratkaisu olisi vaihtoehto 6, jonka nyt esitän.
6. Uskonto ja ET opetus korvataan kaikille yhteisellä etiikan ja filosofian kurssilla.
Toisin sanoen kouluilla ei pitäisi olla minkäänlaista velvoitetta opettaa uskontoa, mutta kouluilla on mielestäni velvollisuus opettaa uskonnoista.
Ja sellainen oppiaine joka soveltuu opettamaan uskonnoista on historia.
Lisäys: Olisi ilmeisesti ollut syytä lukea aloitukseen tulleet vastaukset ennen kommentoimista sillä näyttää sitlä että "kerettityttö" onnistui jo esittämään lähes täysin saman laisen vaihtoehdon.
Esitän sitten vielä paremman vaihtoehdon mitä en laittanut aloituskokoonpanoon
Vaihtoehto
7) Uskonto ja ET oppiaineena lakkautetaan ja tilalle ei mitään. Uskonnoista opetetaan muiden oppiaineiden yhteydessä (historiassa ja yhteiskuntaopissa, äidinkielessä muiden tarinoiden ohessa uskontojen sisältöjä) etiikka opetettaisiin oppilaanohjauksen tunneilla joita voisi lisätä vapautuneiden resurssien vallitessa.
""kerettityttö" onnistui jo esittämään lähes täysin saman laisen vaihtoehdon."
Huomasin saman ;) Filosofia oli tosin hyvä lisä, jota itse en tullut ajatelleeksi.
Niin, no tämähän menee nyt kurssien nimien pyörittelyksi. Eli olet kuitenkin sitä mieltä, että etiikkaa on tarpeen opettaa joka tapauksessa? Kyllähän se voisi olla omakin oppiaineensa (esim. juuri ET), sillä ainakin minä miellän oppilaanohjauksen yksilöllisemmäksi ohjaukseksi ja oman elämän suunnitteluksi. Mutta kuten sanottu, tämä on jo pilkunviilausta.
Ei etiikasta kokonaista kurssia saa kasaan, mutta voi olla joillakin opon tunneilla.
Naurettavaa käyttää uskoihin ja eettisiin kysymyksiin 9 vuosiviikkotuntia tai enemmän.
Se mitä tahdon sanoa on siis se, että erillistä oppiainetta ei tarvita vaan etiikalle voidaan varata koulusta vaikkapa toimintapäivä, jolloin koko päivän aiheena olisi eettiset kysymykset, ei ole tarvetta erilliseen oppiaineeseen.
"erillistä oppiainetta ei tarvita vaan etiikalle voidaan varata koulusta vaikkapa toimintapäivä, jolloin koko päivän aiheena olisi eettiset kysymykset"
Hmm, kuulostaa vähän keinotekoiselta. Tuollainen toiminta saattaisi antaa oppilaille vaikutelman, että eettisten asioiden pohdinta ei ole tärkeää, kun ne voidaan rajata yhteen päivään vuodesta... Vähän sama kuin nykyisin siivouspäivä (siivotaan koulun pihat) tai energiansäästöpäivä. Elämä ja ajankohtaiset asiat muuttuvat, kyllä niistä löytyy materiaalia pohdittavaksi useammallekin oppitunnille. Eli olen sitä mieltä, että tarvetta oppiaineelle (mikä hyvänsä sen nimi sitten olisikin) on enemmän kuin yhden päivän verran. En tietenkään pysty todistamaan tämän tärkeyttä, kuten et sinäkään etiikan opetuksen hyödyttömyyttä...
"Ja sellainen oppiaine joka soveltuu opettamaan uskonnoista on historia."
Osittain kyllä, ovathan uskonnot ja maailmankatsomukset ihmiskunnan historiaan suuresti vaikuttaneita ilmiöitä. Ne kuitenkin vaikuttavat voimakkaasti niin tähän hetkeen kuin tulevaisuuteenkin. Oppilaan näkökulmasta ne ovat juuri hänen tulevaisuuteensa vaikuttavia asioita, joten olisi hieman keinotekoista opettaa niistä historiantunnilla.
1 paras malli. Kuuluu hyvään yleissivistykseen tuntea uskontoja ja sitä, miten ne ovat kehittyneet ihmiskunnan historian aikana ja miten ne ovat vaikuttaneet yhteiskuntiin. Samassa oppikokonaisuudessa pitäisi opettaa myös filosofiaa.
Nykyinen uskonnonopetus on huono, koska muut maailmanuskot käsitellään ainoastaan pintapuolisesti ja keskitytään liikaa kristinuskoon. Se ei ole tarpeeksi yleissivistävä malli.
Koska uskonto on niin mukava oppiaine niin sallittakoon se kaikille jotka siihen haluavat osallistua ja muille päivä Linnanmäellä.