Aina puhutaan sielunkumppanuudesta, mutta mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan? Onko se sinun kopiosi kaikella tasolla , vai mikä yleensä tekee sielunkumppanuuden..? Koskaan EI voi toista täysin tuntea..kuitenkaan...Ensin kaikki vaikuttaa hyvälle ja toimivalle...ajatukset natsaa ja olo on ok.. mutta sitten huomaa---
Luulin löytäneeni sellaisen .. ja nyt olen kuitenkin petetty..kun sormus sormeeni pujahti, niin kaveri ns. "kaikkosi"..luulee, että nyt voi vaan olla, eikä tartte enää "yrittää".., mutta minun mielestänihän nyt vasta pitäisikin YRITTÄÄ, jotta kaikki toimisi!!!! Tunteeni ovat vaakalaudalla..en tiedä mitä tästä tulee(?)..ja kuitenkin kaikki olettavat minun olevan nyt onnellinen...sou..??! Toisaalta "ruoho" on edelleenkin vihreää aidan toisellakin puolella, joten pitäisikö vaan pätkästä ja jatkaa mietintää ja etsiskelyä(?!), kun kuitenkin ei enää sitä nuoruuttakaan takaisin saa...ulkonäkö tosin vielä paremman puolella;)
Luulin löytäneeni sellaisen .. ja nyt olen kuitenkin petetty..kun sormus sormeeni pujahti, niin kaveri ns. "kaikkosi"..luulee, että nyt voi vaan olla, eikä tartte enää "yrittää".., mutta minun mielestänihän nyt vasta pitäisikin YRITTÄÄ, jotta kaikki toimisi!!!! Tunteeni ovat vaakalaudalla..en tiedä mitä tästä tulee(?)..ja kuitenkin kaikki olettavat minun olevan nyt onnellinen...sou..??! Toisaalta "ruoho" on edelleenkin vihreää aidan toisellakin puolella, joten pitäisikö vaan pätkästä ja jatkaa mietintää ja etsiskelyä(?!), kun kuitenkin ei enää sitä nuoruuttakaan takaisin saa...ulkonäkö tosin vielä paremman puolella;)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voihan se sormus poiskin pujahtaa
aidon kiintymyksen huomaa lopulta pienistä teoista ja eleistä ,. suuret teot ovat yleensä pelkkää teatteria ,.
Jos tuollainen mietityttää, niin eikös se ole jo peli selvä? Oletko itse yrittänyt? Jostain syystä jotkut olettavat aina toisen toimivan, eivätkä itse tee mitään suhteen eteen. Kyllä toisen huomioimisen täytyy olla molemminpuolista että suhde kestää.
Itse sain tarpeekseni vuosien jälkeen kun otin aina puolison huomioon, jopa oman hyvinvointini kustannuksella, saamatta mitään takaisin.
pitää ainakin yks kihlattu olla, ja lauma ns. hännänkannattajia ympärillä.
Jaa sielunkumppani... noh, kyllähän minä jotain käyttöä sellaiselle löytäisin, kun oikein tarkkaan mietin.
Olisihan se mukavaa, kun joku huomioi ja hemmottelee.
Kait sitä voisi aina välillä tyytyväisenä silitellä ja rapsutella. Mielelläni minä sen kainaloon menisin kehräämään.
Jos sillä on hyvä olla, ei se lähde kuleksimaan.