Su 3.10.04 Mikkelinpäivän teksti: Matt.18:1-6,10
MIKKELINPÄIVÄ
Mikkelinpäivä on vanha, jo 400-luvulta periytyvä ylienkeli Mikaelille omistettu päivä.
Tänään kutsutaan useissa seurakunnissamme erityisesti lapsia kirkkoon. Mikkelinpäivän evankeliumiteksti (Matt. 18:1-6,10) puhuukin lapsista ja enkeleistä.
Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa. JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä. JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.
-"Sinähän vedit minut äitini kohdussa, sinä autoit minua luottamaan, kun olin äitini rinnoilla (Ps. 22:10, amerikkal. NASB-käännöksen mukaan). Tässä puhutaan luottamuksesta imeväisen ominaisuutena. Hyvin harvoilla on kuitenkaan mitään muistikuvaa elämästään ennen kahta elinvuotta. Muutenkin suurimman osan elämästämme elämme ilman, että tietoisuutemme sanoo: nyt minä elän. Tarvitsee mainita vain se tosiasia, että nukumme kolmasosan lyhyestä maanpäällisestä elämästämme. Elämme tosin nukkuessammekin, mutta se on tiedostamatonta elämää.
Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on (vrt. Matt. 18:10). Lapsi saa jo varhain oikkuja ja päähänpistoja. Näin hänessä tulee esiin synnin turmelema luonne. Tämän tähden lapsen on saatava kuritusta, jossa hän kohtaa muuttumattoman tahdon. Silloin hänen on helpompi taipua koko elämänsä ajan ja hänen on myös helpompi kääntyä Jumalan puoleen.
"Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan.
Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia". "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen. Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan". Itse olen huomannut samaa työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Voi kuinka avoimia ja vilpittömiä he ovatkaan muita ihmisiä kohtaan. Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.
Aikuisina meidän tulisi auttaa lasta taistelemaan niitä pieni ja suuria kiusauksia vastaan, joita hän kohtaa. Lapsella ei ole kykyä nähdä selvästi todellista syntiä, sydämen sisäistä syntiä. Meidän tulisikin aloittaa selvimmistä ulkonaisista asioista, kuten toisen ihmisen lyöminen kiivastuksissa. Meidän on osoitettava, että tämä on väärin. Lapsen kasvaessa meidän tulisi koettaa kääntää hänen katseensa sisäisiin synteihin kuten viha, kiivaus, pahansuopaisuus ym.
Meidän on autettava lasta rukoilemaan Jumalalta anteeksiantamusta, kun hän tuntee tehneensä väärin ja että myös Jeesus murehtii siitä. Katumus ja synnin tunnustaminen on ainut tie rauhaan ja onneen!
--------
Olin Tammelan kirkossa kuuntelemassa Kamerunissa työskentelevän lähetystyöntekijä past. JUHANI ROUTASALON Mikkelinpäivän saarnaa.
Hän puhui siitä, kuinka pieni lapsi ei tavoittele valtaa ja asemaa eikä laskelmoi. Hän on täysin riippuvainen vanhemmistaan ja muista aikuisista.
Päivän tekstimme kertoo, kuinka opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” (Matt. 18:1) Jeesus asettaa esikuvaksi lapsen (j. 3) ja kuinka meidän tulisi nöyrtyä lapsen kaltaiseksi. Nöyrä ihminen on riippuvainen Jumalasta. Hän ottaa todesta Jumalan sanan ja käskyt, eikä jätä siitä mitään pois. Jeesus sanoo: ”Joka tahtoo olla suurin, se olkoon kaikkien palvelija” (Matt. 23:11). Löytyykö meidän sydämistämme pieni lapsi?
Jeesus varoittaa meitä viettelemästä lapsia pois uskosta (j.6). Vietteleminen tarkoittaa esim. rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä. Tänään puhutaan myös paljon siitä, kuinka lapsia hyväksikäytetään ja pahoinpidellään.----------
Juhani Routasalo toi terveiset Kamerunista. Sen väestöstä puolet on lapsia (7,5 milj.) Se on valtava haaste pienelle kirkolle. Se pitää yllä mm. 41 ala-asteen koulua. Näin se omalta osaltaan tahtoo toteuttaa lähetyskäskyä (Matt. 28:19-19). Otammeko me todesta palvelus- ja lähetystehtävämme?
(Tämän päivän 03.10. Helsingin Sanomissa on sunnuntaisivuilla juttua Kamerunin norsunluumetsästyksestä
MIKKELINPÄIVÄ
Mikkelinpäivä on vanha, jo 400-luvulta periytyvä ylienkeli Mikaelille omistettu päivä.
Tänään kutsutaan useissa seurakunnissamme erityisesti lapsia kirkkoon. Mikkelinpäivän evankeliumiteksti (Matt. 18:1-6,10) puhuukin lapsista ja enkeleistä.
Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa. JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä. JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.
-"Sinähän vedit minut äitini kohdussa, sinä autoit minua luottamaan, kun olin äitini rinnoilla (Ps. 22:10, amerikkal. NASB-käännöksen mukaan). Tässä puhutaan luottamuksesta imeväisen ominaisuutena. Hyvin harvoilla on kuitenkaan mitään muistikuvaa elämästään ennen kahta elinvuotta. Muutenkin suurimman osan elämästämme elämme ilman, että tietoisuutemme sanoo: nyt minä elän. Tarvitsee mainita vain se tosiasia, että nukumme kolmasosan lyhyestä maanpäällisestä elämästämme. Elämme tosin nukkuessammekin, mutta se on tiedostamatonta elämää.
Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on (vrt. Matt. 18:10). Lapsi saa jo varhain oikkuja ja päähänpistoja. Näin hänessä tulee esiin synnin turmelema luonne. Tämän tähden lapsen on saatava kuritusta, jossa hän kohtaa muuttumattoman tahdon. Silloin hänen on helpompi taipua koko elämänsä ajan ja hänen on myös helpompi kääntyä Jumalan puoleen.
"Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan.
Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia". "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen. Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan". Itse olen huomannut samaa työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Voi kuinka avoimia ja vilpittömiä he ovatkaan muita ihmisiä kohtaan. Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.
Aikuisina meidän tulisi auttaa lasta taistelemaan niitä pieni ja suuria kiusauksia vastaan, joita hän kohtaa. Lapsella ei ole kykyä nähdä selvästi todellista syntiä, sydämen sisäistä syntiä. Meidän tulisikin aloittaa selvimmistä ulkonaisista asioista, kuten toisen ihmisen lyöminen kiivastuksissa. Meidän on osoitettava, että tämä on väärin. Lapsen kasvaessa meidän tulisi koettaa kääntää hänen katseensa sisäisiin synteihin kuten viha, kiivaus, pahansuopaisuus ym.
Meidän on autettava lasta rukoilemaan Jumalalta anteeksiantamusta, kun hän tuntee tehneensä väärin ja että myös Jeesus murehtii siitä. Katumus ja synnin tunnustaminen on ainut tie rauhaan ja onneen!
--------
Olin Tammelan kirkossa kuuntelemassa Kamerunissa työskentelevän lähetystyöntekijä past. JUHANI ROUTASALON Mikkelinpäivän saarnaa.
Hän puhui siitä, kuinka pieni lapsi ei tavoittele valtaa ja asemaa eikä laskelmoi. Hän on täysin riippuvainen vanhemmistaan ja muista aikuisista.
Päivän tekstimme kertoo, kuinka opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” (Matt. 18:1) Jeesus asettaa esikuvaksi lapsen (j. 3) ja kuinka meidän tulisi nöyrtyä lapsen kaltaiseksi. Nöyrä ihminen on riippuvainen Jumalasta. Hän ottaa todesta Jumalan sanan ja käskyt, eikä jätä siitä mitään pois. Jeesus sanoo: ”Joka tahtoo olla suurin, se olkoon kaikkien palvelija” (Matt. 23:11). Löytyykö meidän sydämistämme pieni lapsi?
Jeesus varoittaa meitä viettelemästä lapsia pois uskosta (j.6). Vietteleminen tarkoittaa esim. rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä. Tänään puhutaan myös paljon siitä, kuinka lapsia hyväksikäytetään ja pahoinpidellään.----------
Juhani Routasalo toi terveiset Kamerunista. Sen väestöstä puolet on lapsia (7,5 milj.) Se on valtava haaste pienelle kirkolle. Se pitää yllä mm. 41 ala-asteen koulua. Näin se omalta osaltaan tahtoo toteuttaa lähetyskäskyä (Matt. 28:19-19). Otammeko me todesta palvelus- ja lähetystehtävämme?
(Tämän päivän 03.10. Helsingin Sanomissa on sunnuntaisivuilla juttua Kamerunin norsunluumetsästyksestä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kamerunissa tehtävästä lähetystyöstä enemmän seuraavassa linkissä:
http://www.sley.fi/lahetys/kamerun.htm
Kamerunin ev. lut. kirkkoon kuuluu n. 172.000 jäsentä.