Otetaan alkuun ympäristöministerin tekstiä:
http://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/5-huomiota-ukrainan-kriisin-vaikutuksista
"Venäjä käyttää energiaa ulkopolitiikkansa ja vaikutusvaltansa välineenä. EU:n energiaomavaraisuus sekä Suomen energiaomavaraisuus ja kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. LNG-kaasuterminaalien rakentaminen tarjoaa vaihtoehdon venäläiselle kaasulle. Rosatomin vetämään ydinvoiman riskihankkeeseen ei kannata mennä..."
Mikä mielestäni on tärkeää, niin se, ettemme ole yksipuolisen riippuvia Venäjän energiatuotteista. Ministeri Niinistö on tuossa ihan oikeassa, että nesteytetyn maakaasun (=liuskekaasun) tuontisatama antaa turvaa energiakiristystä vastaan. Kivihiilen ja öljyn osaltahan Venäjällä ei samanlaista kiristysmahdollisuutta olekaan, koska nämä tuotteet ovat laivoilla tuotavissa Suomeen. Vasta sotatilanne tekisi olomme tässä mielessä vaikeaksi.
Mitä sitten omaan tuotantoomme tulee, niin turvehan on meidän ainoa kivihiiltä edes jotenkin muistuttava kotimainen energiatuotteemme. Ihmeelliset EU-säännöt vain ovat tehneet siitä huonommin kannattavan ja kaiken lisäksi turpeeseen sidottu risuenergian (ilmeisestikin kotimainen) tuki on sitten estänyt risujenkin (=hakkeen yms.) suurimittaisen käytön.
http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet-2014/sll-puun-energiatuki-sidottava-halvimman-fossiilisen-polttoaineen-hintaan
Ongelmamme näyttäisi siis olevan se, että kivihiili on liian halpaa, joten kotimaiset polttoaineet eivät ilman tukea pärjää. Asutuksen keskittyminen ja tulisijojen puute tekee risujen pienimittaisen polton asuntokohtaisesti todellakin pienimittaiseksi.
Mitä pitäisi tehdä? Ihanteellista toki olisi myydä risummekin kivihiiltä parempaan hintaan jonnekin ulkomaille. Tällöin ei kivihiilen polttaminen olisi ainakaan talousongelma. Toinen vaihtoehto ehkä olisi polkea risut suohon ja periä tästä joku hiilipäästökauppahyvitys. Myöhemmin se olisi kaikki tarvittaessa hyödynnettävissä, jos hiilipäästökauppa lopetetaankin. Melko huono vaihtoehto on se, että risut vain mätänevät metsiimme poltellessamme kivihiiltä.
En sanoisi, että Venäjä on tässä meidän energiapolitiikkaamme isommin sotkenut, kyllä se on enempi ollut EU-intoilijoiden ansiota. Venäjä toki muodostaa omanlaisensa riskin, ettei energiaomavaraisuuden lisäämisessä ole mitään väärää, jos se tehdään kansantaloudellisesti kannattavalla tavalla.
http://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/5-huomiota-ukrainan-kriisin-vaikutuksista
"Venäjä käyttää energiaa ulkopolitiikkansa ja vaikutusvaltansa välineenä. EU:n energiaomavaraisuus sekä Suomen energiaomavaraisuus ja kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. LNG-kaasuterminaalien rakentaminen tarjoaa vaihtoehdon venäläiselle kaasulle. Rosatomin vetämään ydinvoiman riskihankkeeseen ei kannata mennä..."
Mikä mielestäni on tärkeää, niin se, ettemme ole yksipuolisen riippuvia Venäjän energiatuotteista. Ministeri Niinistö on tuossa ihan oikeassa, että nesteytetyn maakaasun (=liuskekaasun) tuontisatama antaa turvaa energiakiristystä vastaan. Kivihiilen ja öljyn osaltahan Venäjällä ei samanlaista kiristysmahdollisuutta olekaan, koska nämä tuotteet ovat laivoilla tuotavissa Suomeen. Vasta sotatilanne tekisi olomme tässä mielessä vaikeaksi.
Mitä sitten omaan tuotantoomme tulee, niin turvehan on meidän ainoa kivihiiltä edes jotenkin muistuttava kotimainen energiatuotteemme. Ihmeelliset EU-säännöt vain ovat tehneet siitä huonommin kannattavan ja kaiken lisäksi turpeeseen sidottu risuenergian (ilmeisestikin kotimainen) tuki on sitten estänyt risujenkin (=hakkeen yms.) suurimittaisen käytön.
http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet-2014/sll-puun-energiatuki-sidottava-halvimman-fossiilisen-polttoaineen-hintaan
Ongelmamme näyttäisi siis olevan se, että kivihiili on liian halpaa, joten kotimaiset polttoaineet eivät ilman tukea pärjää. Asutuksen keskittyminen ja tulisijojen puute tekee risujen pienimittaisen polton asuntokohtaisesti todellakin pienimittaiseksi.
Mitä pitäisi tehdä? Ihanteellista toki olisi myydä risummekin kivihiiltä parempaan hintaan jonnekin ulkomaille. Tällöin ei kivihiilen polttaminen olisi ainakaan talousongelma. Toinen vaihtoehto ehkä olisi polkea risut suohon ja periä tästä joku hiilipäästökauppahyvitys. Myöhemmin se olisi kaikki tarvittaessa hyödynnettävissä, jos hiilipäästökauppa lopetetaankin. Melko huono vaihtoehto on se, että risut vain mätänevät metsiimme poltellessamme kivihiiltä.
En sanoisi, että Venäjä on tässä meidän energiapolitiikkaamme isommin sotkenut, kyllä se on enempi ollut EU-intoilijoiden ansiota. Venäjä toki muodostaa omanlaisensa riskin, ettei energiaomavaraisuuden lisäämisessä ole mitään väärää, jos se tehdään kansantaloudellisesti kannattavalla tavalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuota ei oikeasti kannata stressata. Sähköä venäjältä tuodaan nykyään melko vähän.
Öljyä on varmuusvarastoissa joksikin kuukaudeksi, kaasua ainakin viikoiksi. Tuossa ajassa pystytään laitteistot muuttamaan vaihtoehtoisella energialla toimiviksi, jos energiaa muualta ei saada. Puuhan suomesta ei ihan heti lopu.
Sota-aikana jopa autot muutettiin puukaasukäyttöisiksi hyvinkin nopesti.
Että ei meillä vilu tule, vaikka venäjältä ei energiaa saisikaan.
Pahimmillaankin energiaa joutuisi vain säännöstelemään.
"kbfkfkcjffnnfnfbxbfk" ...Kirjoituksesi osoittaa, että et ymmärrä lainkaan mitä tapahtuu, jos tulee ankara talvi ja Venäjä katkaisee energiatoimitukset marraskuussa. Ainoa looginen kommentti on tuo, että energiaa joutuisi säännöstelemään. Mutta silloin säännöstely tulisi olemaan todella rajua, eikä mitään "vain".