Olisi syytä lähteä selvittämään miksi Ahvenanmaa saa aina mannersuomea paremmat PISA-tulokset. Onko opetus parempaa? Oppilaat älykkäämpiä tai motivoituneempia? Luokkakoko suurempi tai pienempi?
Olisi hyödyllistä tietää.
Olisi hyödyllistä tietää.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Olisi syytä lähteä selvittämään miksi Ahvenanmaa saa aina mannersuomea paremmat PISA-tulokset."
Tuo oli minulle uutinen. Jos tuo on totta niin se on kyllä erittäin yllättävä ja kiinnostava tulos.
Kinnostava se on siinä mielessä että Ahvenanmaa on niin pieni ja homogeeni että tulosten paremmuuden tutkiminen saattaisi antaa todella arvokasta tietoa hyvästä kolutuksesta. Varsinkin jos heti kättelyssä ymmärretään että lapset siellä ovat tasan samankaltaisia kuin muuallakin - niin hyvässä kuin pahassakin.
Voi kuitenkin olla että vastaus on luonnollinen ja helppo: siellä yhdistyy pienen ja suuren kolun edut. Eli vaikka koulut ovat pienet ne on asiallisesti resursoidut. Mannermaalla vain suuret koulut ovat kattavasti resursoidut, mutta ryhmäkoot ovat niissä suuria.
Vuodet 2006, 2007 ja 2008 kiinnostaisi.
En tiedä millaiset koulut siellä on, mutta syynä voisi vaikka olla koulu- tai luokkakoot.
Isot yksiköt ovat oppimisen kannalta huonompia.
Motivaation lähde Ahvenanmaalla on normaali tervehenkinen elämä. Siellä ei ole henkisesti hurahtaneita sairaita nettifennoja. Nettifennojen sairaus on lapsiin tarttuvaa, jolloin heidän lapsensa menettävät motivaationsa lähes kaikkeen.
"En tiedä millaiset koulut siellä on, mutta syynä voisi vaikka olla koulu- tai luokkakoot.
Isot yksiköt ovat oppimisen kannalta huonompia. "
Isot yksiköt EIVÄT ole huonompia, koska isoilla yksiköillä on varaa kaikkeen siihen oheistoimintaan (kuraattorit, apuopettajat, kolukiusaamisasiamiehet, jne) jotka tiedämme olevan hyvinkin ratkaisevia sekä apua tarvitsevien oppimistuloksille että luokkarauhan kannalta. Isoilla yksiköillä myös valinnaisuus toimii kohtalaisesti.
MUTTA jos pieneillä yksiköillä on kaikki yllämainitut resurssit JA pienemmät ryhmäkoot niin tämä on ideaalitilanne.
Ahvenenmaalla ehkä tässä on onnistuttu, koska Ahevenanmaan kunnat ovat paremmassa kunnossa ja pienempi osa budjetiusta menee työttömyyden hoitoon ja sosiaalitoimintoon. Jos työttömyys ja esim. alkoholiongelmat Ahevanamaalla nousee mannermaan tasolle niin heilläkin alkaa koluista karsiminen.
Näyttäkää minulle ensin se uutinen jossa kerrotaan että Ahvenanmaan oppilaat saavat paremmat pisteet Pisassa.
Ålands preliminära resultatnivå
På basen av Undervisningsministeriets och Skolverkets preliminära rapporter av den 3 december 2013 har utbildningsbyrån vid Ålands landskapsregering försökt få en bild av hur den åländska skolan placerat sig i jämförelse med Finland, Svenskfinland och OECD-länderna. Byråns tolkning måste ses som preliminär och den har i detta skede inte granskats och bekräftats av t.ex. Jyväskylä universitet:
Läsförståelse 2012
Åland 526 p (plats 3) Finland 524 p (4) Svenskfinland 508 p (14)
Matematik 2012
Åland 530 p (plats 4) Svenskfinland 520 p (6) Finland 519 p (7)
Naturvetenskap 2012 Finland 545 (2 plats) Åland 534 (5) Svenskfinland 519 (11)
Motsvarande placeringar i PISA 2009 var för Ålands del femte i läsning, sjunde i matematik och femte i naturkunskap.
Detta skulle innebära att Åland behåller sin tidigare position i naturkunskap men har stigit något i läsförståelse och matematik.
Att notera är att länderna rapporterar sina placeringar på olika sätt. En del väljer att, så som t.ex. Sverige, endast jämföra OECD länderna medan exempelvis Finland även tagit med högpresterande, icke-OECD områden så som Shanghai, Hongkong och Singapore. När det gäller läsförståelsen väger en del länder även in delskalor så som informationssökning, tolkning och reflektion.
Ruotsinkieliset ovat aina menestyneet suomenkielisiä huonommin Pisa-testeissä. Itse Ruotsi on tätä nykyä kehitysmaan tasolla. Jopa rikas Norja pyörii rupuporukoissa. Onko ruotsin kieli syy siihen että ymmärrys ei riitä?
Ahvenanmaa on aina huonontanut koko Suomen pisa menestystä.
Avaus on provo.
Pakkosuomea ei siellä ole, joka huonontaa tulosta
Svekoprovoilijamme yrittää kehua affenoilla, kun surut itse alisuorittavat PISA-testeissä. Todella säälittävää ja naurettavaa.
Tosiasiassa vain mantereella olevia voi verrata toisiinsa, koska affenoilla on ihan omat systeeminsä.
Noihin testien tuloksiin vaikuttaa ratkaisevasti esim. mamujen määrä ja onko erityisluokat mukana.
Affenat ovat varmasti putsanneet kaikki huonot ainekset tutkimuksesta.