Onko Pyhän Hengen Täyteys ensisijaisesti tunnekokemus. Vaiko terveen järjen asia.
??
??
Vaiko sama asia ?
Kadun nainen
19590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kadunnainen, aikaisemman kommenttiesi perusteella olet vastustanut Raamatun opetusta, "viisasteluillasi" ja suorastaan halvksunut uskovaisten kannanottoja syntikysymyksissä, siispä olen sitä mieltä, että motiivejasi tähänkin kysymääsi asiaan voi epäillä, vastaukseni on:
Ei ole aiheellista avata keskustelua lainkaan, sillä se olisi "helmien heittämistä sikojen eteen", sillä kantasi tietäen halveksit ja pilkkaatkin esm. kielilläpuhumista, joka liittyy hyvin olennaisena osana Pyhään Henkeen.
on ensisijaisesti tiedon, viisauden ja totuuden tuntemisen asia, johon ei liity mitään hurmoksellisuutta - edes kielilläpuhumista ellei ole tulkitsijaa tai ellei puhu jonkun ymmärtämää kieltä.
Jos alat puhumaan vaikkapa kiinalaisile Kiinan kielellä itse ymmärtämättä sanakaan, tämä on todiste jostain Korkeammasta.
puhuisin enkelien kielillä, jos minulla ei olisi rakkautta, en minä mittään oisi."
helluntailaisten lähimmäisenrakkaus kun sitä ei elektronimikroskoopilla etsimälläkään mistään löydy?
saattaa olla vaikkapa yksinäisen ihmisen ja Pyhän Hengen välinen kokemus Kristuksessa Jeesuksessa, johon sisältyy kokijan "itsensä rakentamiseksi" Jumalalle kerrottua kielilläpuhumista. (1.Kor.14:2).
"Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä." (1.Kor.14:10). Ei siis sovi väheksyä tai halveksia niitäkään kieliä, joita yksikään ihminen ei ymmärrä, sillä Jumala ne kyllä ymmärtää!
Kuka muu kuin Jumala ymmärtää pikkulasten jokellusta, jota saattaa vauvojen suusta tulla ihan solkenaan? Yleensä sitä tapahtuu silloin, kun vauva on kuiva ja kylläinen sekä tuntee olonsa turvalliseksi isän, äidin tai isosiskon paikalla ollessa.
Ja kyllä maailman hengessäkin kielilläpuhumista ja sen matkimista tapahtuu. Mitäpä muuta ovat "rati-riti-rallaa" ja "la-la-lal-lala-lallala-laa" sekä "ruma-relluma-rilluma-rei"-rallattelut kuin kielilläpuhumista?
Tuon rati-ritin voisi tulkita lasten vilpittömäksi iloksi, kun pääsevät syysjäälle luistelemaan, mutta tuo "ruma-relluma-rilluma" viittaakin jo pikkutuhmaan huolettomuuteen.
Minulla on paljon helluntaiseurakunnassa ystäviä, joilla on lähimmäisenrakkautta paljon annettavanaan. Kun miehenikin kuoli, minä sain monille ihmisille purkaa suruani ja tunsin saavani heiltä lämpöä, mitä silloin tarvitsin.
Kun minä vertaan äitiäni niihin helluntailaisiin, joita tunnen, äidilläni ei ollut rakkautta edes lastaan kohtaan. Ehkä Jumala on johtanut minun luokseni sellaisia ihmisiä, joitten kanssa minun on hyvä olla. Olen kokenut monesti valtavaa rakkautta monilta, kun olen ollut surullinen. Olemme kokeneet myös usein iloa, kun olemme kokoontuneet yhteen.
Miten näen ihmisen, jonka kohtaan ? Näenkö hänessä rakkautta vai jotain muuta. Olenko itse niin rakkauden kerjäläinen, että näen kaikissa ihmisissä pienen pilkahduksen rakkautta, joka lääkitsee minun kylmää sydäntäni.
Siitä olen onnellinen, että minulla on paljon ihania ystäviä, kaikista uskonsuunnista, joiden kanssa on hyvä olla, koska meillä on keskinäinen rakkaus.
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin samoin heille. Tämä on laki ja profeetat."
rienaajalta.
minun mielestäni sekä että.
koska Pyhän Hengen vaikutus on yliluonnollista, asiaa ymmärtämättömän on vaikea pitää sitä järjellisenä tunnekokemuksena.
Jeesus lupasi uskovalle kasteen Pyhästä Hengestään, että tämä saisi olla Hänen todistajansa Hänen yliluonnollisessa voimassaan,
mutta silti tervejärkisenä.
terveisiä totuuden torvelle! :-))
Ei kannata vastata rienaajalle.
olla järkiasia, ja todellisen voiman , eli kyvyn saamista siihen tehtävään, jonka Jumala on varannut itse kullekin.
Tosin hellareissa se on saanut voimakkaan tunnekokemuksen leiman.
Tunnekokemuksien korostaminen on meillä muuten sellainen asia, josta olisi kiva keskustella.
Sanoo kirjassaan, että usko ja tunteet tulee käydä käsi-kädessä. Olen samaa mieltä !
Spurgeon oli Englannin suuri helluntailainen, ja apostoli aikanaan, kannattaa lukea hänen elämäkertansa.
Ei aina. Paavali sanoi, että on veisattava ymmärryksellä ja ....
pidän enemmän toisen engantilaisen C S Lewisin teoksista.
Minusta hän on johtava kristillinen ajattelija sillä saarella.
Tunnekomemukset johtavat yleensä harhaan ja ymmärtäminen pitää terveellä pohjalla.
Tunnekokemuksien korostaminen on vienyt meitä harhaan monissa asioissa ja siksi mielestäni tunnekokemuksien korostaminen ei ole hyvä asia.
Toiseksi uskon olemus vesittyy, jos sen vakuudeksi pitää kokea jotain. Se ei ole enää uskoa vaan kokemista, eli elämää.
Esim Tuomas halusi kokea, ennenkuin uskoi. Autuampaa on uskoa ilman kokemusta.
En nyt varsinaisesti tarkoita tunteilla, esm. erituntoisia väristyksiä kanalihoineen, vaan tunteita kokemuksen tasolla, ei tässä ihon pinnalla, eikä edes kuumia tai kylmiä väreitä tai aaltoja, vaan kokemusperäistä tunnetta, se "tuntuu" tuolla jossain sisimmässä, ja sitä tarkoitti Spurgeonkin tunteilla varsinaisesti, onhan se uskokin tässä ruumiissa, vaan ei se sen kummemmin värähtele.
Sitä vois ehkä kuvailla näin, että usko tuntuu sydämen sopukoissa.
Eikä sillä nyt mitään tekemistä ole Sanan ymmärtämisen kanssa, päin vastoin, se lisää "ruokahalua". ja Sanakin maistuu ja jaksaa lukea, se olis varmaan oikea sana tälle tunteelle, VOITELU !
Tarkoitat jotain sellaista tunnetta, jota emmaustien matkaajat kokivat kun Herra selitti heille kirjoituksia. Sitä myöten kun he ymmärsivät kirjoituksia, heidän sydämensä muuttui "palavammiksi". tuntui hyvältä ymmärtää mitä tapahtui Golgatalla, ja ymmärtää mitä ja mihin uskui.
Mikä on pyhä henki?
Kadun naiselta kysyt niin ei hän tiedä, koska ei ole uskossa vaan uskovien kiusaaja. Pahimmasta päästä.
Juhani.