Suomeen kaikki tulee aina vähän myöhässä, mutta kuitenkin paljon nopeammin kuin ennen.
Jenkeissä on menossa jo kova laki köyhien kitkemiseksi näkökentästä, koska vanha ihmismielen totuus aika ajoin aina paljastuu: "Kärsivä ihminen ärsyttää."
Rajua, mutta totta tämä elämä. Kaikkia ei enää edes köyhyys naurata. Joitakin yhäkin:
http://www.youtube.com/watch?v=2KgeY84igzg
Jenkeissä on menossa jo kova laki köyhien kitkemiseksi näkökentästä, koska vanha ihmismielen totuus aika ajoin aina paljastuu: "Kärsivä ihminen ärsyttää."
Rajua, mutta totta tämä elämä. Kaikkia ei enää edes köyhyys naurata. Joitakin yhäkin:
http://www.youtube.com/watch?v=2KgeY84igzg
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kovenee? Nythän on niin että mennään takaisinpäin. Maailma ei kovene, ihminen vaan laskeutuu pilvilinnoistaan. Ainakin länsimaissa. Assian taloustilanne taas näyttää hyvältä.
Aloittajan kannattaisi ottaa selvää miten kehitysmaissa menee ja vasta sitten tulla ruikuttamaan elämän kovuudesta. Kehitysmaissa ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä nälkään ja tauteihin, on sotia ja luonnonmullistuksia. Jotain rajaa tuohon valittamiseen. Jos Suomi ei kelpaa voi maasta muuttaa pois. Antaa vetää, kukaan ei jää kaipaamaan.
Kannattaisi siellä kehitysmaissa lopettaa Se holtiton lisääntyminen ja toistensa tappaminen.
Sinä Asko voit muuten pitää tyhmän turpasi tukossa vaikka oletkin isäsi aivopesemä kaheli, muuta kehitysmaahan täältä ilmaa pilaamasta kenenkään ei varmasti tule ikävä.
Kannattaisi maailman rikkaimpien köyhien lopettaa ruikuttaminen. Jos Suomi ei kelpaa voi maasta muuttaa pois.
Ei vaan ihmiset ovat aina olleet julmia köyhiä kohtaan. Sama homma jo jeesuksen aikana ja muhamedin aikana.
Olihan tässä välillä sellainen ajatus kuin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Kai se EU harmonisointi harminosoi pois tämän idean. On paljon pieniä tai suurempia esimerkkejä siitä miten kitketään köyimmiltä sen minkä pystyy. esim Helsingissä vietiin just melkein kaikki tuetut matkat. Suurin rysäys tuleekin sitten kun suuret ikäluokat alkaa olla raihinnaisia, silloin varmaan hoitoa saa vain jos itse pystyy maksamaan.
Köyhien pahimmat haukkujat ovat yleensä alempaakeskiluokkaa, jotka itse tekevät pikku pikku palkalla niitä kaikkein huonoimpia töitä ja joiden elämä on hyvin rajoittunutta. Ainoa keino tuntea itsensä edes hieman paremmaksi on todistella omaa mahtavuuttaan itseäkin köyhimmille.
Itseä rikkaamillekaan ei voi kenkkuilla tai saa potkut, koska alempiarvoinen ei saa arvostella ylempiarvoisempaa tai seuraa vaikeuksia jatkuva nöyristely pienellä palkalla laskee itsetuntoa jota sitten pönkitetään keksimällä erilaisia tapoja alistaa itseäköyhempiä.
Sama asia se oli jo Jeesuksenkin aikoina mitään uutta siinä ei ole.
Häh mitkä vtn tuetut matkat? En oo kuullukkaan, siis saako muka jostain etelän matkaa varten jotain rahaa yhteiskunnalta...ei hemmetti mä ainakin oon maksanu ite kaikki lomamatkat...
Justiinsa noin ja kaikkein suvaitsevaisimmat ovat osaksi suvaitsevaisia sen vuoksi että he tuntevat näin ylemmyyttä vähemmän suvaitsevaisempia kohtaan vaikkeivät oikeassa elämässä olisikaan sen suvaitsevaisempia kuin vähemmän suvaitsevaiset.
Jee on tää suomenkieli hienoa taivuttaa ... höh.
no itte oon päässyt vankivaunussa vaasasta helsinkiin. sellainen ilmainen etelänmatka.
Näin on. Nyt menossa kaikissa länsimaissa keskiluokan köyhtyminen ja keskiluokan työpaikkojen katoaminen.
Rahat taskuihinsa käärivä eliitti haluaa tietysti kääntää köyhtyvien ja työpaikastaan epävarmojen ihmisjoukkojen huomion pois itsestään. Tähän tarkoitukseen sopivat hienosti köyhät ja työttömät, joihin keskiluokka voi purkaa vihansa.
Suomessa rikkaat köyhät jaksavat aina vaan valittaa vaikka heidän elintasonsa on todella korkea verrattuna mihin tahansa muuhun maahan.
Omaa sydäntäni lähellä ovat Afrikan nälkää näkevät ja Romanikerjäläiset joita avustan aina kuin mahdollista.
Suomalaisten valittajien kannattaisi tutkiskella asioita vähän laajemmalta kantilta sikäli kuin moni alkoholipöhnältä pystyy.
Niin kauan kuin suomalaisilla "köyhillä" on varaa ryypätä ja polttaa tupakkaa on aivan turha höpöttää mistään kovista oloista. Ainakin puolet köyhistä on ylipainoisia, söisivät vähemmän jos kerran rahasta on niin hirveä puute.
Otti ja kuoli perkele, kum viimmein oppi olematta juomatta ja syömästä, niin
Suomalaiset köyhät eivät ole edes köyhiä. Näitä romanien kerjäläisiä joita on alkanut näkemään katukuvassa he ovat oikeasti köyhiä. Näettekö eihän heillä ole mitään omaisuutta. Paskaset vaatteet ja näyttävät ihan onnettomilta. Olen alkanut kantamaan pikku rahaa taskuissani päivittäin ja tiputan aina kun tapaan heille muutaman. Euro tai pari ei ole paljon mutta heille se voi tarkoittaa elämää tai kuolemaa. Suomalaisilla sosiaalituillakin toimeentulijoilla olisi mielestäni syytä ryhdistäytyä ja auttaa näitä ihmisiä. Oikeasti euro päivässä vaikka kun käy lähikuppilassa ja siinä näkee romaanialaisen kerjäävän ja tiputtaa sen sille ei ole paljoa pyydetty. Tulee itsellekin hyvä mieli kun parantaa maailmaa.
Tuet siis alttiisti taustalla olevaa järjestäytynyttä rikollisuutta? No mikäs siinä, jos siitä tulee sinulle hyvä mieli.
"Mihin päätyy kerjäläiselle heitetty lantti?"
http://yle.fi/ohjelmat/kortit/poliisi-tv/poliisi-tv_2417.html
en muuten ole nähnyt montaa mustaa miestä leipäjonossa. viron miekkosia kylläkin.
on nääs hurstin herkkua ja valintaa välillä tullut kolkuteltua.
sopii tulla köyhien morkkaajat tänne työtöntä leimaamaan.
"Niin kauan kuin suomalaisilla "köyhillä" on varaa ryypätä ja polttaa tupakkaa on aivan turha höpöttää mistään kovista oloista. Ainakin puolet köyhistä on ylipainoisia, söisivät vähemmän jos kerran rahasta on niin hirveä puute. "
toivotavasti vaikka en tarkoita tosissaan niin sulta kanssa joskus elämä menee heitäen häränpyllyä. sen kyllä voin taata että ylipainoiseksi et näissä jonoissa muutu.
Olen noita ns. leipäjonoja nähnyt, hyvinsyöneen näköisiä, eivät nälkiintyneitä. Eikä ihme sillä saavat paljon muutakin kuin leipää. Eineksiä, lihaa, kalaa, leikkeleitä, juustoa, pullaa, munkkeja jne.
Ei ihme että voivat ryypätä sillä ruokaan ei mene montaa euroa kuussa.
ja sinä kans taas näitä shaissenjauhajia.
"Eikä ihme sillä saavat paljon muutakin kuin leipää. Eineksiä, lihaa, kalaa, leikkeleitä, juustoa, pullaa, munkkeja jne."
et ole kyllä koskaan käynytkään leipäjonossa joten painu sinä p..kanjauhaja .......
En ole mutta tuttu on ja kovasti kehui antimia. Ainakin pk-seudulla ruokaa jaetaan niin monessa paikkaa ja niin avokätisesti että ei itse tarvitse mitään ostaa.
Maalla tilanne on toinen mutta siellä voi sienestää, marjastaa, metsästää ja kalastaa. Työttömillähän on aikaa, ruokamenot ovat pienet.
Täältä saakin sitten hyviä vinkkejä! Jos et asu stadissa sinulla on siis automaattisesti hauliggo jolla ammut pupusia hirviä ja vaikka karhunkin. Vieressä on taikametsää josta löytyy joka vuoden aikaan sieniä ja marjuja tai vaikka käpyjä. Vielä lähempänä on joki tai järvi josta voi pyytää käsin kalaa mallia dingle mieluiten jotain sellaista mitä näkee kauppojen kalatiskeillä nam. Jos taas asut piäkaupunkisa voit naamioitua romanikerjäläiseksi ja tienata päivässä mojovan summan.
otat kuule katiskan ja ajat kaupungin mailla olevan järven viereen. kaadat ja veistelet siellä koivun tai pajun kasvanneesta karahkasta 6-10 metrisen pätkän. sidot toisen pään katiskan kahvaan ja toisen rannalla olevaan puuhun. mielellään kaislaalueelle. palaa paikalle päivän parin päästä ja korjaa potti kotiin. toista edellinen uudelleen.
Mistä mä teen sen katiskan rastapipostako? Millä ajan järvelle eihän köyhällä VOI olla autoa edes mopoa !?? Sitten täytyisi hankkia myös puukko siihe veistelyyn.
Sori nyt kauheesti mutta tarjouksesi ei mene jakeluun se on käytännössä toteuttamiskelvoton.
ei se ufokatiska honkkarissa "hong kong" hirveitä maksa ja kerran toimitettuasi katiskan apajapaikalle tuskin sinun tarttee sitä sieltä siirtää muualle mihinkään. ja mikälli olet niin laiska ja uusavuton että et löydä puukkoa tai lähiseudultasi jokea tai syvähköä puroa niin esi isäsi tuonpuoleisessa jo toivovat sinun kuolevan nälkään. :D jos olet niin nälästä heikko että et jo maastosta löydä 5 m pajunkasvua jonka hentoisin ranteinesi maasta katkot ilman puukkoa ja siitä tarvittaessa nirhit vaikka hampaillasi kuoren sidontatarpeeksi niin voi sinua. ota myös huomioon että on alkukesä ja suomessa toistaisesti on viellä jokamiehenoikeudet käyskennellä varsikin kaupungin ja kunnan mailla. Joten varusteet. teltta " 3*3 vihreä pressu", puukko " keittiöveitsi", katiska " halvin mitä löytyy, tarpeeksi tekevä valmistaa vaikka roskaverkosta" ja mikälli nurkista löytyy r- kioskin ryöstöä varten retki/pikkukirves niin suotavaa, matoongensiima nipun kanssa. kasvikset löytyy metsästä ja ansastus rautalankaa pienriistaa varten, suosittelen myös etsimään tai ostamaan stendarin koska nähtävimmin tulta tietotaidoillasi ei luonnossa tehdä edes suurennuslasilla keskipäivällä. :D
itsellä on jo soputelttä sun muut vehkeet ja mielessä olisi valloittaa oma pieni saari joltain keski-isä kuomen järven keskeltä kuten huovisen lampaansyöjät konsanaan. :D
http://www.youtube.com/watch?v=-LO4YhLR_So
shiis keski/itä suomen lääneistä järven minä pienen sieis en pieren saaren löydän. :D
otat kuule katiskan ja ajat kaupungin mailla olevan järven viereen. kaadat ja veistelet siellä koivun tai pajun kasvanneesta karahkasta 6-10 metrisen pätkän. sidot toisen pään katiskan kahvaan ja toisen rannalla olevaan puuhun. mielellään kaislaalueelle. palaa paikalle päivän parin päästä ja korjaa potti kotiin. toista edellinen uudelleen.
http://www.kela.fi/historia
Kelan tärkeät vuosiluvut
1937
Ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin, ja Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi joulukuun 16. päivä.
1939
Kansaneläkelaki tuli voimaan. Kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Kansaneläkevakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaiselle tilille Kelaan, jonne kertyvät maksut korkoineen kasvattivat eläkkeen määrää.
1942
Ensimmäiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnettiin.
1949
Kela alkoi myöntää vanhuuseläkettä.
1956
Kansaneläkeuudistus: eläke muuttui tuloharkinta- ja tasaeläkkeeksi, henkilökohtaiset tilit Kelasta lakkautettiin ja eläkevakuutusmaksuja alettiin periä veronluonteisesti.
1963
Kansalaiset saivat sosiaaliturvatunnuksen ja sairasvakuutuskortin. Enää ei tarvittu eläkehakemusten liitteeksi virkatodistusta henkilöllisyydestä.
1964
Kansaneläkevakuutuksen lisäksi Kelan hoidettavaksi tuli sairausvakuutus. Ennen Kelan asiakkaina olivat olleet työkyvyttömät ja eläkeläiset, nyt Kelan asiakaskuntaan saatettiin kaikki maassa asuvat. Myös kuntoutuksen ja sairauksien ehkäisyyn luotiin uusia lähtökohtia sekä perusta varhaiskuntoutukselle. Samalla maa jaettiin 204 sairausvakuutuspiiriin; yhteen piiriin kuului yksi tai useampia kuntia.
1967
Sairausvakuutuksen toinen vaihe astui voimaan ja toi korvauksen piiriin myös lääkärinpalkkiot ja lyhensi päivärahan omavastuun 14 päivästä 7 päivään.
1969–1970
Alettiin myöntää yleistä perhe-eläkettä ja lapsen hoitotukea sekä eläkkeensaajien asumistukea. Lääkeostojen suorakorvaus tuli voimaan apteekeissa vuonna 1970.
Jatkuu..
1975
Kelan organisaatiouudistus, jossa eläke- ja sairausvakuutuksen erilliset kenttäorganisaatiot yhdistettiin ja muodostettiin yhtenäinen alue- ja paikallishallinto. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelun tasoa, nopeuttaa päätöksiä ja lisätä kansanvaltaisuutta. Samalla toteutettiin lainsäännöksin ratkaisuoikeuden delegointimahdollisuus eläkeasioissa keskushallinnosta paikallistoimistoihin.
1980-luku
Vuoden 1980 kasaneläkeuudistuksessa kansaneläkkeestä tuli tarveharkinnasta riippumaton, jokaiselle maassa asuvalle kansalaiselle kuuluva vähimmäiseläke.
Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahajärjestelmä uusittiin v. 1982
Hoito- ja kuntoutusavustus v. 1983
Vuoden 1985 työttömyysturvauudistuksessa työttömyyden perusturva tuli Kelan hoidettavaksi
Vammaistuki v. 1989
1990-luku
Kelan tehtävät laajenivat koskemaan myös lapsiperheitä ja opiskelijoita. Tehtäviä siirrettiin Kelaan kunnilta ja valtiolta. Toiminta alkoi painottua entistä enemmän paikallistoimistoihin.
Lapsiperheiden toimeentuloturva: äitiysavustus Kelan hoidettavaksi v. 1994, lapsilisät ja lasten kotihoidontuki Kelan hoidettavaksi v. 1993
Opiskelijoiden sosiaaliturva: opintotuki ja asumislisä Kelan hoidettavaksi v. 1994
Sotilasavustus Kelan hoidettavaksi v. 1994
Yleinen asumistuki Kelan hoidettavaksi v. 1994
Työmarkkinatuki v. 1994
1.1.1996 kansaneläkejärjestelmä muuttui muista eläketuloista riippuvaksi vähimmäiseläkkeeksi, kun pohjaosia alettiin vähitellen poistaa. Kansaneläkemaksut poistettiin vakuutetuilta. Hautausavustus loppui.
Koulumatkatuki v. 1997
2000-luku
Kela on toteuttanut useita toiminnan uudistuksia, ja uusia asiakaspalvelukanavia on kehitetty aktiivisesti.
Uusi laki Kansaneläkelaitoksesta annettiin v. 2001. Tällä perusteella Kela sai ulkoisen hallituksen v. 2002.
Vuonna 2002 siirryttiin euroihin, mikä aiheutti valtavan työmäärän varsinkin etuusjärjestelmiin.
Sähköinen asiakirjahallinta muutti Kelan sisäistä toimintaa v. 2000–2004. Etuusratkaisuja alettiin tehdä koko maassa sähköisesti, jolloin ruuhkakunnista töitä voitiin siirtää muualle Suomeen.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti tuli käyttöön Suomessa 1.6.2004.
Kelassa aloitettiin v. 2006 puhelinpalvelun keskittäminen yhteyskeskukseen. Vuoden 2009 aikana puhelinpalvelusta tuli valtakunnallinen palvelukanava.
Kelan asiointipalvelussa voi hakea useita etuuksia sähköisesti. Tavoitteena on, että asiakas voi halutessaan hoitaa yleisimmät Kela-asiansa verkossa.
1.3.2003 tuli lääkekorvauksissa voimaan mahdollisuus vaihtaa lääke halvempaan apteekissa.
Vuonna 2006 uudistui sairausvakuutuksen rahoitus niin, että se jakaantui työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Samana vuonna uusittiin lääkekorvausjärjestelmä.
Vuonna 2007 tuli mahdollisuus osa-sairauspäivärahaan. Isäkuukausi lanseerattiin samana vuonna. Myös vanhempainpäivärahoihin tuli korotuksia työtätekeville. Suorakorvausta ilman valtakirjoja laajennettiin terveydenhuollon palveluntuottajiin.
Vuonna 2008 uudistettiin kansaneläkelaki, johon yhdistettiin myös Kelan perhe-eläkkeet. Samaan aikaan tuli voimaan erilliset lait vammaisetuuksista ja eläkkeensaajan asumistuesta.
1.4.2009 otettiin käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä. Elatustuen hoito siirtyi kunnilta Kelalle.
2010-luku
Vuonna 2010 ryhdyttiin valmistelemaan prosessijohtamiseen siirtymistä sekä uudistamaan etuuksien tietojärjestelmiä ja verkkoasiointia (ns. ARKKI-hanke). Verkkoasiointia kehitettiin.Tunnistettujen verkkoasiointien määrä kasvoi edellisvuoden 4,8 miljoonasta 6,5 miljoonaan.
1.1.2010 poistettiin työnantajien kansaneläkemaksu.
Taksimatkojen suorakorvaushanke käynnistyi toukokuussa 2010.
1.9.2010 vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelaan.
Kelan hallituksen päätöksillä on vakuutuspiirejä yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja korvattu harkiten toimistoja yhteispalvelulla. Asiakaspalvelussa siirrytään yhä enemmän verkkoasiointiin ja puhelinpalveluun. Vuoden 2011 alussa vakutuuspiirejä on 25, toimistoja 219 ja yhteispalvelusopimuksia 123.
1.3.2011 tuli voimaan takuueläke, joka nostaa Suomessa asuvien vähimmäiseläketasoa. Samalla lakkasi maahanmuuttajan erityistuki, jota oli maksettu 1.10.2003 lähtien.
Viimeksi muokattu 15.03.2013
Sivu päivitetty 19.10.2012
Kun lukee mitä täällä kirjoitellaan, onkin hyvä että mailma kovenee ja vastikeettoman rahan kylväminen turhille sossun loisijoille pienenee.
Muutamassa vuodessa täysin vastikkeettoman rahan jakaminen tulisi lopettaa kokonaan.
Täydellinen ketju maailmanmenoa-palstalle.