Jehovan todistaja -vanhempien ei tarvitse karttaa kotona asuvaa alaikäistä lastaan. Asiasta on selkeät Vartiotorni-seuran ohjeet, tässä jotain aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://johanneksenpoika.fi/dokumentit/karttaminen.htm
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001723
Eräs asia kuitenkin herättää kysymyksen: Vartiotorni puhuu tämä asian suhteen aina johdonmukaisesti ALAIKÄISESTÄ erotetusta/eronneesta lapsesta, joka asuu vanhempiensa luona.
Sisältyykö tähän ajatus, että jälkeläinen TÄYSI-IKÄISEKSI tultuaan tulisi heittää kotoa ulos?
http://johanneksenpoika.fi/dokumentit/karttaminen.htm
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001723
Eräs asia kuitenkin herättää kysymyksen: Vartiotorni puhuu tämä asian suhteen aina johdonmukaisesti ALAIKÄISESTÄ erotetusta/eronneesta lapsesta, joka asuu vanhempiensa luona.
Sisältyykö tähän ajatus, että jälkeläinen TÄYSI-IKÄISEKSI tultuaan tulisi heittää kotoa ulos?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niinpä eli
a) kotona asuvaa
b) alaikäistä
eli jos jompi kumpi ei täyty pitääkö siis karttaa?
Monethan juuri karttavat jopa alaikäisiäkin lapsiaan , jos nämä eivät enää esim ammattikouluopintojen vuoksi asu kotona vaan toisella paikkakunnalla omassa asunnossaan.
Julmaa on!
Usein on myöskin niin, että kotoaan pois muuttanut aikuinen nuori tai aikuisuutta lähestyttäessä, kun on jo otettu oma kanta vanhempien tunnustamaan uskoon, vaikuttaa paljolti siihen miten kotoaan pois muuttanut suhtautuu vanhempiinsa. Mikäli hän ei ole omaksunut vanhempiensa tunnustamaa uskoa, alkaa hän voida pahoin, ja paljolti omaksuman elämätapansa vuoksi, vanhempiensa tuputtaessa hänelle uskoaan ja sen edellyttämää elämäntapaa. Tämä saa nuoren vetäytymään erilleen omista vanhemmistaan ja lopulta karttamaan heitä
Samalla tavalla menettelee moni Jt-seurakunnasta eronnut, omaksuttuaan ajan kanssa erilaisen elämäntavan, mitä Jehovan todistajille Vartiotorni-lehden sivuilla Kristukselle kuuluvan elämäntavan omaksumiseksi opastetaan. Eronnut alkaa itse karttamaan entisiä Jt-ystäviään, haluten elää omanlaistaan elämääsä, ilman arvosteluja tai ohjailua.
Tuolla linkin takaa löytyvällä Johanneksenpojan sivulla on annettu jonkinlaista ohjeistusta tähän asiaan:
>>10 Vartiotornissa kiinnitetään huomio vielä erääseen mahdolliseen tilanteeseen: ”Entä jos lähiomainen, esimerkiksi poika tai isä tai äiti, joka ei asu samassa kodissa, erotetaan ja hän sitten haluaa muuttaa takaisin sinne? Perhe voisi ratkaista, mitä se tekee, olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi erotettu isä tai äiti saattaa olla sairas eikä enää kykene huolehtimaan itsestään taloudellisesti tai ruumiillisesti. Kristityillä lapsilla on raamatullinen ja moraalinen velvoitus auttaa. (1. Tim. 5:8) – – Se mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, saattaa riippua eri seikoista, esimerkiksi isän tai äidin todellisista tarpeista, hänen asenteestaan ja siitä, miten huolestunut perheenpää on huonekuntansa hengellisestä hyvinvoinnista.” (Vartiotorni 15.11.1981 s. 28, 29.)
11 Lapsista samassa kirjoituksessa jatketaan: ”Joskus kristityt vanhemmat ovat ottaneet joksikin aikaa takaisin kotiin erotetun lapsen, joka on tullut fyysisesti tai tunne-elämältään sairaaksi. Mutta vanhemmat voivat kussakin tapauksessa punnita vallitsevia olosuhteita. Onko erotettu poika tullut omillaan toimeen eikä kykene nyt tulemaan? Vai haluaako hän muuttaa takaisin pääasiassa siksi, että elämä olisi helpompaa? Miten on hänen moraalinsa ja asenteensa laita? Tuoko hän ’hapatusta’ kotiin? – Gal. 5:9.”
>> ”Joskus kristityt vanhemmat ovat ottaneet joksikin aikaa takaisin kotiin erotetun lapsen - - Onko erotettu poika tullut omillaan toimeen eikä kykene nyt tulemaan? Vai haluaako hän muuttaa takaisin pääasiassa siksi, että elämä olisi helpompaa? Miten on hänen moraalinsa ja asenteensa laita? _-
Ymmärtääkseni tuossa halutaan ilmaista sitä, että taloudellisesti toimeen tulematon voitaisiin ottaa takaisin kotiin, ellei häntä voida auttaa taloudellisesti hänen asuntoonsa päin, esim. avustamalla vuokran, sähkön tms. maksuissa. Mutta mikäli hänen rahankäyttönsä oli hulvatonta, juhlimisien, heräteostosten tms. johdosta, on syytä harkita, auttaisiko hänen kotiinsa ottaminen häntä ottamaan vastuuta elämästään, vai olisiko hänen ottaminen kotiin "karhunpalvelus" hänelle, ja kannustaisi häntä laiskuuteen ja ns. mukavaan elämään.
On monia koteja, jotka eivät ole Jehovan todistaja perheitä, jotka toimivat mainitsemallasi tavalla: hankkiutuvat mahdollisimman nopeasti eroon lapsestaan, kun laillinen elatusvelvollisuus (Suomessa 18 v) tulee täyteen. Panevat lapsensa omilleen,ottamaan vastuun omasta elämästään. On taas sellaisia perheitä, jotka elättävät aikuisia lapsiaan ns. "peräkammarin pojiksi", uusavuttomiksi, joilta katoaa elämän todellisuuden kuva. Kumpiko on parempi vaihtoehto?
>>On monia koteja, jotka eivät ole Jehovan todistaja perheitä, jotka toimivat mainitsemallasi tavalla: hankkiutuvat mahdollisimman nopeasti eroon lapsestaan, kun laillinen elatusvelvollisuus (Suomessa 18 v) tulee täyteen.
Jokainen voi itse päätellä ....he kertovat mm:rakkaus asuu heidän keskuudessaan.
Näkemykseni mukaan erittäin nopeasti vaihtuu kohdekkin.