Rauhaa ja ystävyyttäkö rajan takana olevat asevoimat osoittavat? Ja vihamielinen toiminta? Kaikilla somen palstoilla T-kadun mutantit syytävät propagandaa ja vihaa Suomea vastaan. Kyllä se pelottaa.
1941 piti Suomen valita kahdesta pahasta pienempi. Eikö nyt ole sama tilanne?
Koska Venäjä vastustaa raivoisasti Suomen liittymistä Natoon, se tarkoittaa vain sitä, että on aikomus valloittaa Suomi.
Venäjä ei aiokaan selvittää talvisodan rikosta. Putin suunnittelee jatkoa!
1941 piti Suomen valita kahdesta pahasta pienempi. Eikö nyt ole sama tilanne?
Koska Venäjä vastustaa raivoisasti Suomen liittymistä Natoon, se tarkoittaa vain sitä, että on aikomus valloittaa Suomi.
Venäjä ei aiokaan selvittää talvisodan rikosta. Putin suunnittelee jatkoa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juu, sama on tilanne.
Ja silloinkaan ei Neuvostoliitto ollut uhka.
Mutta Suomen valtiojohto päätti alkaa Saksan kaveriksi, kun se oli iso ja mahtava ja vakuuttava.
Eikä tullut mietittyä, että onkohan se Hitlerin kansa ihan sekopää ja sotahullu, ja ettei sillä ole mitään muuta intressiä Suomea kohtaan, kuin että tästä pääsee kätevästi itäänpäin.
Ja nyt on optiona NATO, jonka sotahulluus menee jo kaiken historian yli moninkertaisesti!!! Sama kuvio, samat intressimotiivit, ja sama tulos. Taas suomalaiset sotii maailmanvaltiutta tavoittelevien puolesta..
Ja taas ne puupäät menee samaan vipuun, ja kohta rytisee!
Miksi Venäjän piti hyökätä 1939 Suomeen?Talvisodan rikosta ei ole vieläkään käsitelty, se aiheuttaa pysyvää vihaa Venäjää vastaan. Asia olisi mahdollista hoitaa, katsokaa mallia Saksasta. Venäjän pitäisi lopettaa vihan lietsonta ja aloittaa rauhan rakentaminen. Aluksi vaikkapa hyökkäysjoukot kauemmaksi rajasta. Sitten palautusneuvotteluja jne.
Toivottavasti Suomi ja suomen päättäjät pystyvät ottamaan oppia menneestä. Vuonna 1941 tehtiin paha virhe! Itsenäisyyden menetys oli todella hilkulla 1944. Tehdäänkö sama virhe uudelleen?
Se että Venäjän nykyjohto ei halua Naton sotaliittoa rajalle on täysin ymmärrettävä asia. Sama tilanne oli vuonna 1939, kun suomi kuherteli saksan kanssa 30- luvulla ja alkoi näkyä että saksa saa suomesta sillanpääaseman silloista Neuvostoliittoa vastaan suunnitelussa Saksan hyökkäyksessä. Näin sitten vuonna 1941 tapahtuikin.
"Toivottavasti Suomi ja suomen päättäjät pystyvät ottamaan oppia menneestä. Vuonna 1941 tehtiin paha virhe! "
Mitren niin? Olimme tilanteessa, jossa NL mieli meidät Välirauhan aikana miehittää!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".