HS:n toimituspäällikkö ojentaa ratakiskoa hihhuleille

Enpä ole Sanoma Oy:n pa5kalehtiä tilannut vuosiin. Kirjoittakoot mitä tahtoo kunhan mun ei tartte maksaa siitä mitään.

Jatkakaa vaan Hesarissa samaan tapaan kun levikki ei ole vieläkään tarpeeksi alhaalla.

Kopsaanpa tähän kokonaan, koska hesari lähtenyt tuolle linjalle että voi lukea vain viisi maksutonta uutista viikossa.

"Mistä suvivirsikiistassa oikeasti oli kyse?

Tämän kevään kiivaan suvivirsikeskustelun kummallisin piirre on tämä: virren kaikkein kiivaimmat puolestapuhujat argumentoivat, että virsi ei oikeastaan ole uskonnollinen vaan kuuluu suomalaiseen juhlaperintöön ja on siksi säilytettävä koulujen kevätjuhlien ohjelmassa.

Uskonnoton voisi tässä kohtaa kysyä, miksi Jo joutui armas aika sitten enää on virsikirjassa, jos se on niin maallistunut hymni.

Suvivirsi siis veisataan tänäänkin Suomen kouluissa – monien mielestä kiitos eduskunnan perustuslakivaliokunnan. Se "jyräsi" apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen, joka maaliskuussa "yritti kieltää" koko virren koulujuhlista.

Eipä tule viime ajoilta mieleen toista viranomaispäätöstä, jota olisi käsitelty julkisuudessa yhtä huonon lukemisen pohjalta kuin Puumalaisen ratkaisua virastoon tehtyyn kanteluun.

Puumalaisen ratkaisussa ei kielletä mitään, koska se ei kuulu laillisuusvalvojan tehtäviin. Kymmensivuinen asiakirja päätyy toteamukseen, että "saatan edellä lausumani käsityksen Opetushallituksen tietoon".

Ratkaisun uutisointi kuitenkin hermostutti kansanedustajia, jotka ottivat ratkaisun poikkeukselliseen, ylimääräiseen perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen luonnehti tilaisuutta näytösoikeudenkäynniksi.

Suvivirsi siis pelastui, mutta se ei ollutkaan Puumalaisen ratkaisun päähuoli.

Kouluissa pidetään edelleen tunnustuksellisia aamunavauksia ja rukoushetkiä, joiden järjestelyt eivät kaikilta osiltaan ole sopusoinnussa uskonnonvapauden tai Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Puumalaisen näkemys onkin, ettei tällaisia tilaisuuksia pitäisi enää järjestää.

Puumalaisen sanoin: "Vaikka perinteiden noudattaminen sinänsä voi olla arvokasta, laillisuusvalvonnassa lähtökohdaksi on otettava se, mikä on perinteen sisältö muun muassa perusoikeuksien näkökulmasta."

Entä mitä lausui perustuslakivaliokunta? Se katsoi niin ikään mietinnössään, että uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset ovat uskonnolliseksi toiminnaksi katsottavia tilaisuuksia ja piti niitä "ongelmallisina". Eli juridisessa tarkastelussa isommassa asiassa ei ole ristiriitaa oikeuskanslerin ja eduskunnan välillä.

En usko, että Puumalainen jaksaa tänään olla kovin allapäin siitä, että suvivirsi yhä soi lukuvuoden päättäjäisissä."

- Joten siis, arvostelijat kohdistivat tarkoituksella metelinsä ja kiukkunsa suvivirren laulukieltoon päätösjuhlissa ja "unohtivat" tykkänään sen, mistä tässä kaikessa oli kyse.

Olin osuvasti juuri silloin koneen ääressä ja toisen lööppilehden sivuilla, kun siellä oli se "save the Suvivirsi" -tapahtuman suora nettilähetys Töölöntorilta. Oli siinä vähän osaaottava ja myötähäpeilevä tunne, kun katsoi niitä vanhuksia torilla kokoontuneena "pelastamaan suvivirttä" ja Lilli Paasikiveä iloisen uhmakkaana kertomassa parvekkeelta, että he ovat siellä traditioden puolesta, vaikka aiempi päätös ei edes millään tavalla uhannut Suvivirttä.

Tämä Pietisen kirjoitus on mukava poikkeus aiheen tiimoilta käytyyn kohkaamiseen. Vielä kun Ulla Appelsinilta saisi samanlaisen... tosin se täytyisi pukea anteeksipyynnön muotoon, koska niin yli hän sen mielikuvahihhuloinnin klikkikiimassaan veti.