Katsokaa kaikki uutista
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154155237
Uutiseen liittyy pikkukuva tekstillä "Nosturi nostaa lastin, jossa on oletettavasti 140 kiloa plutoniumia Cherbourgissa Ranskassa". Klikatkaa pikkukuvaa pari kertaa niin kuva aukenee suureksi.
Hämmästy ja koeta ymmärtää miksi tarvitaan suuri kontti ja etenkin laiva 140kilon plutoniuminlastin kuljettamiseksi. Plutonium painaa noin 20kg/litra, joten sitä on vain noin 7 litraa!
Koska kuva ei kauaa oo näkyvissä, kopioi se koneellesi (oikea klikki, Save Picture As.../Tallenna nimellä....) ystäviesi hämmästeltäväksi. Kerrottakoon tässä, että plutoniumin kuljetuspakkaus näyttää noin junanvaunun kokoiselta (asiantuntijat saa täsmentää tiedon).
----
Laitoin jutun jo kerran uutisointia-keskustelun alle, mutta vasta nyt itsekin tajusin kuinka pieni määrä plutoniumia on ja kuinka valtavat turvatoimet senkin takia tarvitaan.
Tuota hirvittävää myrkkyä tuottavat suomenkin ydinvoimalat.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154155237
Uutiseen liittyy pikkukuva tekstillä "Nosturi nostaa lastin, jossa on oletettavasti 140 kiloa plutoniumia Cherbourgissa Ranskassa". Klikatkaa pikkukuvaa pari kertaa niin kuva aukenee suureksi.
Hämmästy ja koeta ymmärtää miksi tarvitaan suuri kontti ja etenkin laiva 140kilon plutoniuminlastin kuljettamiseksi. Plutonium painaa noin 20kg/litra, joten sitä on vain noin 7 litraa!
Koska kuva ei kauaa oo näkyvissä, kopioi se koneellesi (oikea klikki, Save Picture As.../Tallenna nimellä....) ystäviesi hämmästeltäväksi. Kerrottakoon tässä, että plutoniumin kuljetuspakkaus näyttää noin junanvaunun kokoiselta (asiantuntijat saa täsmentää tiedon).
----
Laitoin jutun jo kerran uutisointia-keskustelun alle, mutta vasta nyt itsekin tajusin kuinka pieni määrä plutoniumia on ja kuinka valtavat turvatoimet senkin takia tarvitaan.
Tuota hirvittävää myrkkyä tuottavat suomenkin ydinvoimalat.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Olisi pitänyt odottaa niin kauan, että olisi saatu kontillinen täyteen?
Mitä siinä uutisen kuvassa sitten on: Turvallisuusseikat on otettu huomioon.
"Olisi pitänyt odottaa niin kauan, että olisi saatu kontillinen täyteen?"
Ei olisi koskaan pitänyt alkaa tekemäänkään moista myrkkyä.
Miksi ei jatkokäsitellä jenkeissä? Nehän sen idean ydinaseplutoniumin hyödyntämisestä keksivätkin. Eli saivat tappomyrkyt pois omalta maaltaan (ydinkärkiä taitaa silti olla vielä 10000kpl, joten ydinaseriisuntakin on vain vertauskuvallinen).
"Mitä siinä uutisen kuvassa sitten on: Turvallisuusseikat on otettu huomioon."
7 litraa ihmisen valmistamaa supermyrkkyä. Pysyy myrkyllisenä miljoonia vuosia.
Turvallisuusseikat on aina otettu aina huomioon, eikö niin?
se siitä taivastelemalla miksikään muutu.
AINOA seikka johon tulee NYT ja tulevaisuudessa - ne muutamat miljoonat vuodet - kiinnittää huomiota on AUKOTON TURVALLISUUS NIITÄ KÄSITELTÄESSÄ.
Siksi suosittelen tuulivoimarakentamista poliittisesti arveluttaviin maihin - ironista kylläkin - ydinosaamista on jo arveluttavissa maissa?
Länsimaista tuulimyllyosaamista kehitysapuna.
Todella omituista vauhkoamista taas tämän palstan superjulkulta ystävältämme vastaajalta. Ja hän kun välillä arvostelee toisia....
Asiaan liitty pari piirrettä. Turvallisuustoimet ovat varmaankin ylikorostetut, jotta kaikien mielenrauha säilyisi maailmassa. Suurin uhka lienee GP:n kaltaiset hörhöt. Kunnon terroristeja asia tuskin kiinnostaa. Kuitenkin taas hyvä esimerkki siitä, kuinka vastuutuntoiset ihmiset toimivat.
Toinen asia, plutonium tuodaan Ranskaan, jotta se voidaan jatkojalostaa energian tuotannon jatkokäyttöön. Eli tosi hyvä juttu.
Ilmeisesti kuitenkin laajemmin päädytään hautamaan ydinjäte kallioon, niinkuin Suomi suunnittelee. Eikä siitä mahdollisesti odoteta jatkohyötyä, sitten kun kaikki järkevästi käytettävissä oleva energia on loppu.Olisiko vastuuntuntoista Suomen tarjota varastointipalvelua turvalliseen kallioperäämme esimerkiksi niille EU-maille, joilla siihen ei ole mahdollisuutta. Suomihan on myös tämän asian johtavia asiantuntijoita maailmassa. Muutamia kymmeniä tuhansia kiloja mahtuisi helposti. Kuvittele mitä hienoja valokuvia saisi Olkiluodon satamasta....
Olin muuten havaitsevinani vastaajan alkavan hyväksyä ydinvoimalaitoksen rakentamisen vastuuntuntoisiin maihin, huomasitteko hänen kommentin ? Tuulivoimaa niihin maihin, missä ei osata hallita ydinvoimaa. Hieno juttu vastaaja.
Ilmeisesti aika perusteellisen harkitsemisen tulos. Jotain tuohonkin voi kuitenkin sanoa :)
"AINOA seikka johon tulee NYT ja tulevaisuudessa - ne muutamat miljoonat vuodet - kiinnittää huomiota on AUKOTON TURVALLISUUS NIITÄ KÄSITELTÄESSÄ."
Sen jälkeen ku myrkyt on pysyväksi tarkoitetulla tavalla piilotettu, niitä ei käsitellä - ellei nyt sitten palautus ole joskus välttämätön tai tarpeellinen. Ongelma on luonto: emme tiedä, miten se rupeaa sitä piilopaikkaa ja sen myrkkyjä käsittelemään.
Jopa TVO:n kustantamassa dokumentissa mainitaan, että on mahdollista, että siitä piilopaikasta pääsee radioaktiivista ainetta elolliseen ympäristöön 10 000 vuoden kuluessa. Tämmönen tavallinen rahvas rupeaa vain heti miettimään, että mikä tapahtuma(sarja) voi olla sellainen, joka voi toteutua 10 000 vuoden kuluessa, mutta ei 100 vuoden kuluessa?
"
Siksi suosittelen tuulivoimarakentamista poliittisesti arveluttaviin maihin - ironista kylläkin - ydinosaamista on jo arveluttavissa maissa?
Länsimaista tuulimyllyosaamista kehitysapuna.
"
Tätä mieltä minäkin olen. Mutta kun on olemassa semmoinen järjestö kuin IAEA, jonka tehtävänä on paitsi edistää ydinenergian rauhanomaista käyttöä myös valvoa että se on rauhanomaista. Pukki kaalimaan vartijana siis. Helkutin skitsofreenistä touhuu.
Ydinenergia-ala on kuin mikä tahansa bisnes. Kuten monet muutkin alat, se näyttää raadollisuutensa siinä, että kun jokin tuote ei länsimaille enää kelpaa, tuotetta viedään vähemmän kehittyneisiin maihin. Seurauksia saamme lukea lehdistä.
Kehitysmaihin pitäisi viedä uusiutuvia, joihin meilläkään ei muka ole varaa. Nyt sinne viedään fossiilisia energioita. Sikamaista.
"Jopa TVO:n kustantamassa dokumentissa mainitaan, että on mahdollista, että siitä piilopaikasta pääsee radioaktiivista ainetta elolliseen ympäristöön 10 000 vuoden kuluessa. Tämmönen tavallinen rahvas rupeaa vain heti miettimään, että mikä tapahtuma(sarja) voi olla sellainen, joka voi toteutua 10 000 vuoden kuluessa, mutta ei 100 vuoden kuluessa?"
Jääkausi!
Niinpä tietenki! Taitaa olla parasta pamauttaa sormi: PAM!
Joo. 10 000 vuotta on niin pitkä aika, että kaikki ne, jotka tänä päivänä ovat vastuussa siitä, mitä ydinmyrkyille tulevaisuudessa tapahtuu, ovat onnelisesti kuolleet aina lapsenlapsenlapsen...lasta myöten, joten henkilökohtaista häpeää ei jää kenellekkään. Historian sivut kertovat vain pimeästä toisen vuosituhannen vaihteesta, jolloin Homo Sapiens lajina oli valmis myrkyttämään koko luonnon vain ahneutensa tähden.
Mutta mutta...
Ihminen tekee virheitä, luonto ei. Luonto järjestää yllätyksiä. Aina silloin tällöin.
"Joo. 10 000 vuotta on niin pitkä aika, että kaikki ne, jotka tänä päivänä ovat vastuussa siitä, mitä ydinmyrkyille tulevaisuudessa tapahtuu, ovat onnelisesti kuolleet aina lapsenlapsenlapsen...lasta myöten, joten henkilökohtaista häpeää ei jää kenellekkään. Historian sivut kertovat vain pimeästä toisen vuosituhannen vaihteesta, jolloin Homo Sapiens lajina oli valmis myrkyttämään koko luonnon vain ahneutensa tähden. "
Tästä olenkin kanssasi samaa mieltä. Mutta en siitä että muutama litra plutoniumia on se myrkky jota taivastellaan 10000 vuoden päästä. Sillä ei kuitenkaan ole globaalia vaikutusta. Paljon pahempi myrkky on hiilidioksidi ja fossiilisten (ja myös uusiutuvien) poltosta aiheutuvat pienhiukkaset. Pieni kippo vaarallistakaan myrkkyä ei kuitenkaan aiheuta ilmastonmuutosta eikä sitä tarvitse miljardien ihmisten hengittää päivittäin.
Ei kyse ole muutamasta kilosta ydinjätettä niinkuin ei kysymys ole yksittäisestä tupruttelijastakaan.
Nämä saasteet, joita nyt päästämme ilmaan, luonto kykenee hoitamaan viimeistään 1000 vuoden sisällä, joidenkin arvioiden mukaan jo 300 vuodessa.
Ydinjätteille on tyypillistä, että ne ovat myrkyllisiä lähes ikuisesti. Meille on helppo ratkaisu piilottaa ne maan alle. Ei ne siellä ikuisesti kuitenkaan pysy.
Tän pallon ei tarvitse enää paljon lämmitä että ilmasto kiepsahtaa mullinmallin. Pikkusen vielä niin merten metaanihydraattijäät alkavat pulpahtelemaan pinnalle ja vielä vähän niin ikirouta alkaa sulamaan ja lisää metaania pääsee ilmaan. Sitten kasvihuoneilmiön voimistumista ei voi enää estää.
Golfvirtalin voi muuttaa suuntaansa pohjoisten jäätiköiden alkaessa sulaa. Saapa nähä, saapa nähä..
Se ydinjäte on tuon toteutumiseen nähden todella pientä.
Osuit oikeastaan asian ytimeen. Senkin jälkeen, kun ihmiskunta on ilmastoa saastuttamalla tehnyt elämäsinsä muuttuneessa ilmastossa mahdottomaksi, ydinjätteet ovat ja pysyvät myrkyllisinä, eikä niitä kaikkia ole ehkä ehditty edes piilottaa. Ydinjätemyrkyt jäävät kaiken elävän riskiksi.
Ilman saastuminen ei suinkaan johdu energian tuotannosta, vaan kuluttamisesta. Se on havainnollisesti nähtävissä osoitteessa
http://www.insc.anl.gov/pwrmaps/map/world_map.php
Tiedot ei ole ihan ajan tasalla, mutta yleistäen: mitä suurempi punaisten pisteiden rypäs, sitä enemmän saastuttava alue.
Ihmetellään muinaisten ihmisten typeryyttä ja hulluutta, kun piti ehdottomasti järjestää maapallon ilmakehän myrkyttäminen CO2:lla muka luonnonsuojelun nimissä. Ja siten järjestää viimeisin massasukupuuttoon kuolemisen aalto. Varsinkin kun silloisella tekniikalla olisi ollut mahdollista käyttää luontoystävällistä ja turvallista ydinvoimaa.
Samalla ihmetellään miten silloisesta ihmiskunnasta säilyi edes joitakin yksilöitä ekokuolemaa seuranneista sodista joukkonälänhädästä ja maailmanlaajuisesta yhteiskuntien romahtamisesta huolimatta.
Karttasi osoittaa edelleenkin ydinreaktoreiden paikat maailmassa. Ei ko. kartalla ole edellenkään mitään tekemistä saatuttamisen kanssa.
Suosittelen, mene jollekin englannin kurssille, kun tuo engannin osaamisen tasosi ei näytä olevan riittävä.
Jos Georgiasta tai Libyasta löytyy sankko 50 kiloa ydinase-Plutoniumia, niin eikö kuljetus Ranskaan ole turvallisempi vaihtoehto, kuin jättää istien tarjolle tai ylipäänsä asekelpoiseen muotoon ? Jälleenkäsittely saastuttamalla se ydinasesopimattomaan muotoon (isotooppien sekoitus tms) on ihmiskunnalle turvallisempi vaihtoehto.
sana % _ _ _ _ _ _I_S_T_I_E_N" oli muuttunut muotoon "ISTIEN"
Joka tapauksessa engl. kauhua merkitsevä sana alkaa t-kirjaimella on listättävä -istien eteen.
Tarkottaa niitä (nyt usein islamilaisia) pomminnakkaajia.
"Jos Georgiasta tai Libyasta löytyy sankko 50 kiloa ydinase-Plutoniumia,"
Tuossa on aivan erinomainen syy lopettaa seikkalu ydinenergian kanssa.
hyvä ku kerroit. jossain vaiheessa menen vaikka huuhaaosastolle kokeileen erilaisia tekstinmuokkausmerkkejä,
"Jos Georgiasta tai Libyasta löytyy sankko 50 kiloa ydinase-Plutoniumia,"
Et voi olla tosissasi, tuo määrä räjähtäisi nanosekunneissa itsestään fissioräjähdyksenä.
Käynnistyykö ketjureaktio ihan siitä, että riittävä määrä plutoniumia on yhessä kasassa?
Anteeksi maalaisuuteni :)
siinä tapahtuu JOTAIN muuta ennenkuin se ehtii räjähtää - vai mitä?
Älä tule pahakakku - tule hyvä kakku ...
Kyllä, jos on ydinasekelpoista plutoniumia. Yksinkertaisimmassa putkimallin ydinpommissakin 2 alikriittistä palasta törmäytetään toisiinsa jolloin muodostuu ylikriittinen massa.
Radioaktiivisen aineen atomit hajoavat kokoajan spontaanisti. Puoliintumisaikahan on se aika missä ajassa noin puolet aineen atomeista hajoavat itsestään. Kuitenkin, ytimen hajotessa siitä vapautuu myös säteilyä ja neutroneja.
Jos tuollainen neutroni törmää toiseen epävakaaseen ytimeen se voi aiheuttaa sen ytimen hajoamisen myös. Aine on kuitenkin sen verran harvaa että yleensä nämä neutronit lentävät ulos aineesta törmäämättä mihinkään ja aiheuttamatta reaktiota.
Kun ainetta on tarpeeksi paljon tiiviissä kasassa, tulee törmääminen todennäköisemmäksi. Kriittinen massa on sellainen massa, jossa yhdestä ytimen hajoamisesta vapautuva neutroni aiheuttaa keskimäärin yhden toisen hajoamisen. Tämä on tilanne hallitussa fissioreaktiossa eli ydinreaktorissa.
Kun tämä massa ylitetään alkaa hajoamisia tapahtumaan kiihtyvässä määrin. Jokainen hajoaminen aiheuttaa enemmän kuin 1 toisen ytimen hajoamisen.. KAPUMM!
Vaika puhuin tuossa yksittäisistä neutroneistä niitä voi olla todellisuudessa enemmän. Samatenkin muutkin hajoamistuotteet ehkä voivat laukaista ytimien hajoamisia(en tiedä tätä).
Eikös selityksesi mukaan kriittinen massa muodosteta nimenomaan räjäyttämällä se kaakku riittävän tiiviiksi. Pitäisikin kai puhua kriittisestä tiheydestä. (No, en nyt mene vannomaan. En tunne aihetta riittävästi) Jokatapauksessa mainitut 50 kiloa plutoniumia ei välttämättä ole yhdessä klöntissä. Voihan se olla vaikka 50:nä kilon kappaleena.
Eikös selityksesi mukaan kriittinen massa muodosteta nimenomaan räjäyttämällä se kaakku riittävän tiiviiksi. Pitäisikin kai puhua kriittisestä tiheydestä. (No, en nyt mene vannomaan. En tunne aihetta riittävästi) Jokatapauksessa mainitut 50 kiloa plutoniumia ei välttämättä ole yhdessä klöntissä. Voihan se olla vaikka 50:nä kilon kappaleena.
En sanonut että räjäytetään vaan törmäytetään ;). Vaikka käytännössä ne singotaan räjähdyksen voimalla toisiaan kohti. Tällä saavutetaan myös se etu, että fissioräjähdyksen alkaessa ydinmateria saadaan pidettyä hieman pidempään kasassa reaktiokykyisenä. Lopputuloksena suurempi osa ydinmateriasta osallistuu fissioreaktioon ja vapautuu enemmän energiaa.
Taitaa imploosiomenetelmällä toimiva pommi olla tämän takia tehokkaampi. Siinä materia räjäytetään jokapuolilta keskustaa kohti. Räjähdyksen paine puristaa dinmaterian keskelle ja vastustaa hetken ajan fissiosta johtuvaa aineeen räjähdysmäistä purkautumista, josta johtuen reaktio ehtii tapahtua hieman pidempään. Pienikin viivytys auttaa koska atomien halkeamisia tapahtuu kokoajan kiihtyvästi.
Ne alikriittiset massat tulee yhdistää rittävän suurella nopeudella, muuten ne yksinkertaisesti lmpenevät liikaa - sulavat ja osin höyrystyvät - jos ei nyt taivaan tuuliin niin ainakin Kiinaan.
Plutoniumin vaarallisuutta on kuvattu näin:
"Toisin sanoen muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä."
www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc
(Dokumentissa käsitellään laajasti Euroopan ydinainekuljetuksia, joten se kannattaa tallettaa koneelle tarkemmin luettavaksi.)
Suomentajalla on sattunut tuossa kömmähdys: 2km² on alue, se ei voi olla säde. On mahdollista, että alkuperäinen teksti olisi kuulunut "Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km:n säteellä.", jolloin alue olisi moniverroin suurempi (12.5²km).
Jos tekstin pitäisi kuulua '2 km²:n alueella', 1.2kg jauhetun uraanin radioaktiivisuuden tapposäde olisi 800m. 140kg, 7 litraa, tappaisi ihmiset noin 6km:n säteellä. Antanee jonkinlaisen mielikuvan siitä, millaisesta aineesta on kysymys.
Hirvittävää myrkkyä sitä tehdäänkin pelkän ahneuden vuoksi.
Jospa jaettaisiin se 1200g sille annetulle kahden neliökilometrin alueelle tasaisesti ja koska on kysymys hengittämisestä - joka tapahtuu muuten kuin kontallaan - niin otetaan siihen vielä se kolmaskin ulottuvuus mukaan parilla metrillä niin saadaan 4 miljoonaa kuutiometriä tekee se 0.0003 grammaa kuutiossa ilmaa.
Tämän tyyppiset laskelmat ovat aina enemmän tai vähemmän teoreettisia. Lähtökohtana on etukäteen määritellyn yksilöön kohdistuvan annoksen tasainen jakautuminen koko alueella.
140 kiloa plutoniumia ei voida kuljettaa yhdessä pakkauksessa, koska Pu-239 kriittinen massa on 10-17 kg metallurgisesta rakenteesta riippuen. Joten tuo plutonium kuljetaan vähintään n. 20:ssä eri pakkauksessa.
Kuten totesin toisaalla - EI OLE MAHDOLLISTA LAPIOIDA 'SANKOON' PLUTONIUMIA! NYT JOUKOLLA ARVAILEMAAN MITÄ SIINÄ TAPAHTUU - VÄITÄN, EI RÄJÄJÄHDÄ?
Kiitos useillekkin kirjoittajille, jotka ovat osoittaneet, että plutoniumlastin ainoa vaara ei ole sen säteilyssä. Jonkinlainen teoreettinen mahdollisuus on myös ketjureaktion käynnistymiseen.
140kg, 7 litraa, plutoniumia, on siis sijoitettu pienempiin kasoihin ympäri kollia. Jos syystä tai toisesta useampi kasa pääsee toistensa läheisyyteen, ketjureaktio voi käynnistyä. Mitä se tarkoittaa? Ydinreaktio, joka säteilee vähän p####sti?
Tässä välissä muistutan, että ydinjätteiden loppusijoituksessakin on olemassa teoreettinen riski ketjureaktion käynnistymiseen (VTT). Joten ei takerruta tilanteen mahdottomuuteen vaan siihen, minkä vuoksi tilanne on pyritty tekemään mahdottomaksi.
Onko tuo plutonium vielä tuossa säiliössä lämpöä tuottavassa tilassa? Jos on, niin kai se vielä on kiinteänä aineena? Tietääkö joku vähän tarkemmin, miten se plutonium on sijoitettu noihin säiliöihin?
Maallikolle, ainakin mulle, on ollut ihan hyvä saada uudet näkökulmat tähänkin asiaan. Ei niin, etteikö noista olisi joskus kerrottukin, vaan niin, ettei niitä ole osannut automaattisesti yhdistää asiaan. Energiantuotantomenetelmien vertailussa ei toteutustekniikan nippelitiedoilla ole oikeastaan merkitystä, mutta vaikutukset ympäristöön on syytä tiedostaa kaikkine riskeineen.
Vieläköhän tämä on maailmanennätys?
Marraskuu 2002:
"
Kaikkien aikojen suurin ydinjätekuljetus
Vastustajat protestoivat voimakkaasti sekä Ranskassa että Saksassa
Kaikkien aikojen suurin ydinjätekuljetus, 1320 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä, on kuljetettu kuluneen viikon aikana rautateitse Ranskan La Hague´n jälleenkäsittelylaitoksesta Saksan Gorlebeniin väliaikaiseen ydinjätevarastoon.
Ydinvoimanvastaisen liikkeen aktivistit eri puolilta Saksaa sekä tuhansia paikallisia maanviljelijöitä ja muita asukkaita on ollut protestoimassa tukkien teitä ja viivyttäen junan kulkua ja pääsyä perille Gorlebeniin. Vastustajien päämääränä on nopeuttaa ydinvoimasta luopumista.
Jätekuljetukset käynnissä
Gorlebenissä kokoontui jo lauantaina 9.11. noin 3000 henkeä ensimmäiseen mielenosoitukseen. Alasaksilaisessa Lüchow-Dannenbergin piirikunnassa protestitapahtumia ja mielenosoituksia järjestettiin sunnuntaista 10.11. alkaen. Traktorit sulkivat Dannenbergin ja Gorlebenin välisen tien.
Kaikkien aikojen suurin ydinjätekuljetus, 630 metriä pitkä juna, jonka 12 säiliötä sisältää 1320 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä, lähti Valognes´sta läheltä La Hague’ia maanantaina 11.11. klo 7.25.
Ydinvoiman vastustajat viivästyttivät ydinjätteen kuljetusta eri paikkakunnilla sekä Ranskan puolella että rajan ylityksen jälkeen Saksassa pakottaen junan pysähtymään useita kertoja. Bremenin eteläpuolella kaksi miestä oli kahlinnut itsensä raiteisiin, mikä aiheutti kahden tunnin pysähdyksen.
Wendlandin maakunnassa Hitzackerissa tuhannet ihmiset olivat liikkeellä. Wendlandilaisten tuntemuksia tulkittiin muun muassa näillä sanoilla: ”Me lähdemme liikkeelle koko sydämestämme. Menemme piikkilankoja, vesitykkejä ja kuoleman junaa vastaan, koska meidän on otettava vastuu elämästä. Taistelemme naapuriemme puolesta, lastemme lasten puolesta ja poliisienkin lasten puolesta. Johtajien on otettava meidät huomioon – strategien on pohdittava asiaa.”
Dannenbergissä säiliöiden uudelleen lastaaminen erityiskuljetukseen soveltuviin ajoneuvoihin kesti läpi yön. Se oli tehtävä varoen, koska säiliöiden törmäyksen vaimennuskykyä ei ole koskaan testattu. Asiasta lähti tutkintapyyntö viranomaisille ennen kuljetusta, mutta se ei estänyt kuljetusta. 20 kilometrin matkalla Dannenbergista Gorlebeniin viranomaiset olivat kieltäneet mielenosoitukset 50 metrin leveydeltä reitin molemmin puolin. Silti yli tuhat mielenosoittajaa sulki tien yli viideksi tunniksi istuen keskellä tietä. ”Ei ole kuitenkaan tärkeätä, kuinka monta minuuttia kuljetus tarvitsee tai hidastuu, vaan kuinka monet ihmiset osoittavat kansalaisrohkeutta vastuutonta ydinvoimapolitiikkaa kohtaan”, selitti Sören Janssen X-tausendmal quer –järjestöstä.
Gorlebenin ongelmallinen loppusijoituspaikka
Kansalaisliike pelkää, että jokainen uusi kuljetus tekee loppusijoituspaikan perustamisen Gorlebeniin todennäköisemmäksi. Saksan puna-vihreä hallitus on lykkäyspäätöksellä keskeyttänyt kaikki Gorlebenin suolakaivoksen soveltuvuustutkimukset loppusijoituspaikaksi. Jo tehtyjen tutkimusten perusteella pelätään erityisesti loppusijoituksen vaikutuksia alueen pohjaveteen. Luvattua vaihtoehtoisten paikkojen etsintää ei ole kuitenkaan vielä aloitettu. Ydinvoimateollisuus toivoo, että Gorleben saa luvan loppusijoitukseen, eikä ole halukas etsimään vaihtoehtoja.
Jätekuljetukset alkoivat uudelleen viime vuoden maaliskuussa kolmen vuoden tauon jälkeen. Edellinen hallitus oli keskeyttänyt kuljetukset, kun joissain säiliöissä oli todettu radioaktiivisia vuotoja. Nyt suunnitelmissa on jatkaa vuosittaisia kuljetuksia kymmenen vuoden ajan. Saksan 19 ydinvoimalasta käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan vuoteen 2005 asti La Hague’iin ja Sellafieldiin jälleenkäsiteltäväksi. Sopimukset velvoittavat Saksaa ottamaan jätteen takaisin.
Viime vuonna hallitus ja voimayhtiöt allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan ydinvoimasta luovutaan noin 20 vuoden kuluessa. Aktivistit toivovat, että jätekuljetusten protestoiminen pakottaa nopeampaan aikatauluun ydinvoimaloiden sulkemisessa.
...
"
http://www.ydinvoima.net/uutiset/kaikkien_aikojen.html
"630 metriä pitkä juna, jonka 12 säiliötä sisältää 1320 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä,"
Tuon mukaan yhdessä säiliössä on 110 tonnia ydinjätettä. Kuutiometri ydinjätettä painaa noin 20 tonnia, joten säiliössä on suunnilleen 6 kuutiometriä ydinjätettä.
Lienee pytyn paino sisältöineen. Muuten itse pytty painaisi niin hirmuisesti, että sitä on vaikea siirrellä.
Tekstissä kyllä pariinkin otteeseen mainitaan 1320 tonnia nimenomaan korkea-aktiivisten jätteiden painoksi, mutta sinullahan on jotain ihan käytännön kokemustakin noista maitojunista. Minkä verran silloin aikoinaan yksi säiliö painoi?
Melkoinen murikka, ja sisällä ei ollut ydinmateriaalia kuin 3,5 tonnia.
Kattelin vähän netistä tavaravaunujen sallittuja painoja. Näkyi jotain 40-80tonnisii. Vaikuttaa sallittuun nopeuteen.
Joten jos tuon mukaan nuo luvut muutetaan ainakin lähemmäksi oikeaa, ydinjätettä/säiliö olisi vain 10 tonnia ja säiliö painaisi 100 tonnia.
Ydinjätejunan vauhti taisi kuulua sarjaan 'kävellen olisit jo perillä'?
Siinäkin tulee seinä vastaan, jos kasvatetaan vaunun painoa.
Eihän sen junan vauhti päätä huimannut. Sen verran, että pääsi mäet ylös ja ettei kukaan hypännyt vauhdissa kyytiin. Kaikenlaiseen mahdolliseen edessä olevaankin piti varautua.
Tuo 10/100 tonnia tuntuu epätodennäköiseltä. Nippujen välissä pitäisi olla absorbaattorirakenteita, ja ne eivät kovaa tälliä kestä.
"Tuo 10/100 tonnia tuntuu epätodennäköiseltä. Nippujen välissä pitäisi olla absorbaattorirakenteita, ja ne eivät kovaa tälliä kestä."
Annasku maallikko arvailee: tarkoitat, että spontaanin ketjureaktion välttämiseksi 10 tonnia ydinjätettä yhdessä säiliössä on liian paljon. Suomen kuljetuksissa sanoit olleen jotain 3.5 tonnia ydinjätettä.
Kerrataan se alkuperäinen, ydinvoima.netin maininta: "630 metriä pitkä juna, jonka 12 säiliötä sisältää 1320 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä,"
Säiliön kokonaispainona 110 tonnia voisi pitää paikkansa. Pitäisi tarkistaa muista lähteistä.
Enpä taida viitsiä. Kyllä sun tiedot ihan riittävän tarkkoja ovat.
Käsittelemätön asia on mahdollisesti erilainen jätteiden koostumus. Vaikka ominaispainoissa ei isoa eroa olisikaan, alttius ketjureaktiolle voi vaihdella. Mutta eipä taida vaikuttaa lopputulokseen.
"Kaikenlaiseen mahdolliseen edessä olevaankin piti varautua."
Soihtusaattueesta puhuit joskus.
Meillä kulki 28 tonnia 250 metrisessä junassa.
Kovin paljon ei voi yhteen pyttyyn tavaraa laittaa ilman absorbaattoreita, jotta alikriittisyys varmasti säilyy joka tilanteessa. Pytyn yms. pitää kestää pudotus kovalle alustalle muistaakseni 10 metristä ym.
Sellaiseenkin varauduttiin, mitä ei tapahtunut. Onhan telkkarissakin näkynyt kaikenlaista.
"
Kuljetus törmäyksenkestävissä erikoissäiliöissä
Radioaktiivisia aineita kuljetettaessa noudatetaan vaarallisten aineiden kuljettamisesta annetun lain ja sen soveltamisohjeiden määräyksiä. Määräykset koskevat kuljetussäiliön rakennetta, säteilytasoa ja kestävyyttä. Säiliön on kestettävä vuotamatta mm. putoaminen 9 m:n korkeudelta kovalle alustalle, 800°C:n kuumuus 30 minuuttia, upotus 200 metrin syvyiseen veteen 60 minuuttia jne.
Säiliöiden kestävyyttä on testattu mm. englantilaisen voimayhtiön CEGB:n v. 1984 järjestämässä kokeessa, jossa junan annettiin törmätä täydellä vauhdilla kiskoilla makaavaan säiliöön. Säiliö sai törmäyksessä vain vähäisiä pintavaurioita.
Myös Suomessa välivarastoon siirrettävät polttoaineniput pakataan siirron ajaksi törmäyksenkestävään kuljetussäiliöön. Säiliö estää polttoainenippujen vaurioitumisen siirron aikana ja toimii myös säteilysuojana. Samantyyppisiä säiliöitä käytetään myös silloin, kun käytettyä polttoainetta kuljetetaan laitosalueiden välivarastoista loppusijoituspaikalle.
Säiliöiden koko määräytyy kuljetettavien polttoainesauvanippujen koon ja määrän mukaan. Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten polttoaineniput ovat erikokoiset, ja siksi ne tarvitsevat erilaiset kuljetussäiliöt.
Olkiluodon jätekuljetusten suunnittelussa on lähtökohtana voimalaitosalueen sisäisissä kuljetuksissa käytetty Castor-TVO-säiliö, jonka seinät ovat 36 cm:n vahvuista valettua pallografiittirautaa. Säiliö painaa tyhjänä 77 tn ja kuljetuksessa n. 100 tn. Sillä voidaan kuljettaa 41 polttoainenippua kerrallaan.
Loviisan jätekuljetusten suunnittelussa on lähtökohtana Castor-VVER-säiliö, johon mahtuu 84 polttoainenippua. Säiliön kuljetuspaino on noin 140 tn.
"
http://www.posiva.fi/loppusijoitus/kuljetus.html
Sivu kannattaa käydä lukemassa ainakin kerran kokonaan.
Pureksin vielä tuota tekstiä.