Hanski nousee ylös vuoteestaan. Hän on aivan uninen vielä, mutta pakko on vain punnertaa ylös ja aloittaa pitkä päivä työmaalla. Vaimo ei vielä ole herännyt ja oikeastaan sillä ei ole niin väliäkään, koska aamu olisi paljon helpompi ilman hänen läsnäoloaan. Hanski keittää kahvia ja paahtaa pari ruisleivän palaa. Ne maistuvat hyviltä kunnon voinokareen kanssa ja paahtamisen tuoksu on vielä pitkään ilmassa..Aah! "
Mikä täällä haisee palaneelta..Taasko sinä Hanski olet polttanut jotakin pohjaan täällä. Etkö sinä voi syödä leipääsi ilman lämmittämistä? Mitä? Keititkö kahvia tarpeeksi..Tämä on ihan liian laimeaa..Etkö sinä hyvä lapsi osaa vieläkään kahvia keittää, vaikka olet jo 50 vuotias?? Mitä?" Vaimo on herännyt omasta makuuhuoneestaan ja aloittaa tavallisen naputuksensa. Hanski kuulee sen, mutta tavallaan ei kuule mitään..Hän oikeastaan on turtunut tähän avioliittonsa arkeen..
Ei Hanski mikään huono aviomies ollut. Aina palkkarahat olivat tilillä perhettä varten ja eipä hän kauheasti enää itselleenkään tarvinnut. Aina hän tuli kotiin pitkän päivän jälkeen ja laittoi mahdolliset ruokaostokset kaappiin. Hän myös siivosi ja tiskasi ja pesi pyykitkin todella usein.
Lapset olivat lentäneet pois pesästä ja he olivat nyt kahden. Hanski oli lukenut lehdistä, että nyt elämä alkaisi tosi teolla uudelleen, mutta ainakaan vielä ei mitään merkkejä ollut näkyvissä. Hän oli noudattanut lehdissä kerrottuja vinkkejä yhteisten lomamatkojen suunnittelusta, mutta ne kaikuivat kuuroille korville.. Tilillä olevia rahoja ei mihinkään lomamatkoihin tuhlattaisi. Ei Hanski periksi ollut antanut heti, vaan käynyt hääpäiväksi varaamassa kylpyläloman heille..Mutta sekin oli päättynyt sellaiseen riitaan ja astioiden paiskomiseen, että Hanski oli katsonut parhaimmaksi vain peruuttaa varauksen.
Niin, Hanskin elämä olisi ollut aika tylsää, jos paria vuotta aiemmin heille ei olisi hankittu tietokonetta ja internettiä. Kone oli ostettu vaimon työn takia. Hän oli töissä tietokoneita ja sovellutuksia myyvässä firmassa. Joskus hän teki töitä myös kotona. Hanskilla ei ollut mitään työjuttuja kotiin vietäväksi, vaan hänen työnsä suuren tavaratalon varastovastaavana oli siinä mielessä helppo homma, että asiat ja ongelmat jäivät työmaalle. Hän saattoi siis tehdä tuttavuutta internettiin vain mielenkiinnosta sitä kohtaan. Työmaalla oli paljon ollutkin puhetta kaikesta chat-jutuista ja tietty hänkin halusi kokeilla tuota uutta aluetta elämässään. Oikeastaan se olikin hauskaa keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa vaikka aihe olisi ollut aivan joutavanpäiväinen.
Hanski sulkee ulko-oven ja astuu kirpeään syysaamuun. Hän puhdistaa polkupyörän satulöan aamukasteesta ja aloittaa työmatkansa. Se 15 km kulkee ripeästi vain todella huonolla säällä hän hyppää bussiin. Vaimo ottaakin sitten auton, kuten tavallista ja ajaa 3 km matkan työpaikalleen. Pyöräily sujuu hienosti ja jos on onnea... Kyllä, siellä tuleekin Anne kevyenliikenteen väylää pitkin alas. Iloinen hymy naamallaan Anne tervehtii Hanskia. He ovat tuttuja kouluajoilta ja nyt 5 vuoden ajan he ovat hyvin usein samaan aikaan tuossa risteyksessä polkupyörineen. Keskustelu on reipasta ja matka menee aina yhtä nopeasti. Hieno kaveri tuo Anne, miettii Hanski kääntyessään tavaratalon lastauslaiturin suuntaan..
Tavarakuormia selvitellään rahtiluetteloiden avulla. Rikkoutuneita tavaroita laitetaan palautukseen ja päivä on Hanskille vain rutiinia täynnä. Toisaalta kokemus tästä mylläkästä vuosien varrelta tuovat hänelle tietyt raamit tehdä tätä välillä kaoottiseltakin vaikuttavaa työtä. Kaikki eivät ole tätä työtä pitkään kestäneet, vaan he ovat lopettaneet kokonaan tai siirtyneet muihin hommiin.
Vihdoin päivä on lopussa ja pieni ostoskassi tarakalla, Hanski suuntaan kotiin päin. Yleensä kotimatkan hän joutuu ajelemaan yksin, koska Annen päivä on lyhyempi. Hanski valmistaa pyttipannua, johon hän laittaa paljon sipulia ja voita paistamiseen. Jääkaapista hän ottaa kylmän oluen ja nautiskelee siitä samalla, kun ruoka valmistuu. Ovi kolahtaa ja vaimokin on kotona. Oikeastaan sen vain vaistoaa ennenkuin kuulee mitään. Se vain on niin, eikä sille kai ole mitään selitystä.
Keittiön ovi aukeaa ja samalla aukeaa vaimonkin suu. "Minä en tuollaista sotkua syö. Yrität varmaan jotain maailmanennätystä lihottavimman ruuan keksimisessä. Eihän täällä voi edes hengittää tässä sipulin katkussa..Miksi et tuonut minulle mitään muuta? Mitä? Mitäs minä nyt syön? Mitä?" Ovi pamahtaa ja vaimo on poissa. No syököön mitä haluaa, miettii Hanski ruokaa suuhun kauhoessaan. Helkkarin hyvää!
Hän ottaa lehdestä tv-ohjelmasivun ja toteaa, ettei sieltä tule mitään järkevää...Siispä tietokone auki ja nettiin. Ensin mailit pitää tarkastaa..Siltä Riinalta on tullut yksi viesti ja katsos vain. Annekin on lähettänyt meilin. Riinan viesti on niitä näitä ja mukavalta sekin tuntuu, kun on ystävä tuolla netissä. Nopea vastaus, kuten aina, naurahtaa Hanski. Eipä hänelläkään ole mitään ihmeellisyyksiä kerrottavanaan tällä kertaa.
Annen viesti onkin aivan toista maata. Työmatkansa jälkeen Anne oli joutunut riitoihin miehensä kanssa, joka oli lyönyt Annea. Ei se ensimmäinen kerta ollut, mutta siitä huolimatta Anne vain roikkui tuossa avioliitossa...Kyllä Anne tiesi jotain heidänkin asioistaan. Olihan hän rehellisesti asioistaan hänelle uskaltanut puhua..Mutta taas Annea oli lyöty..Ei helkkari, kunpa vois tehdä jotain. Mutta Anne oli vannottanut kertomasta kenellekkään ja Hanskin oli vain purtava kieltään ja hillittävä kiukkunsa. Hanski kirjoittaa pahoittelunsa ja lupaa olla tavalliseen aikaan aamulla risteyksessä.
Tummia ajatuksia mielessään hän siirtyy chatin puolelle. Hänen nikkinsä "Varasta-Mies" on aika tavalla suosittu. Monta kertaa hänelle on punaisellakin ehdotuksia naisilta tullut ja ne ovat kieltämättä Hanskin egolle tehneet hyvää. Pikkuisen flirttiä ei koskaan ole pahasta, mutta eipä Hanski ole kauhean kuumaan nettitilanteeseen vielä joutunut. Hän on naimisissa ja toisaalta hän itse piti sellaista eräällä tavalla jopa pettämisenä.
Eipä silti, eihän heillä ollut vaimon kanssa muutamaan vuoteen ollut sukupuolista kanssakäymistä ja kaikki sellainen jännite oli heidän suhteestaan kadonnut.. Se oli toisaalta kadonnut myös Hanskin elämästä muutenkin, koska usein tuli ajatuksia, ettei mikään enää tuntunut miltään. Netissä kuitenkin oli usein ihan harmitonta hauskaa ja huulenheittoa. Hanskin nikki olikin sellaisessa "herrasmieslurjuksen" maineessa. Ystävällinen kaikille ja siinä samassa jo pikkuisen flirttaamassa kukkienhymiön kera uuden tulijan kanssa. Tästä tietty jotkut naiset eivät pitäneet, koska heillä tuntui olevan tarve omia hauskat hahmot itselleen.
Ilta lähti sujumaan omaa rataansa, kunnes ovi kolahti ja vaimo tuli suoraan työhuoneeseen. "Pois nyt siitä koneelta. Minä teen töitäni nyt!" Hanski klikkaa itsensä ulos chatistä ja poistuu tekemään iltapalaa. Hän saa tehdä ja nauttia senkin yksin, koska vaimo ei tunnu haluavan mitään. Hanski ottaa lehtipinon, käy pesulla ja alkaa lukemaan lehti kerrallaan pinoa läpi. Hän nukahtaa pian ja lehti putoaa lattialle. Hän ei edes kuule, kun hänen vaimonsa menee toiseen makuuhuoneeseen ja ovi sulkeutuu hänen perässään.
Hanski aloittaa päivänsä, niinkuin monta kertaa aiemminkin. Laittaa kahvit tulemaan ja käy lehden postilaatikolta. Ilmassa tuoksuu pakkasen tuntu. Se on se kirkkaus ja kuulaus, mikä syksyisenä aamuna usein on ulko-ovella vastassa. Vielä ei ollut jäätä pihalle parkkeerattujen autojen tuulilaseissa, mutta yöpakkaset eivät olleet kaukana. Hanski olisi halunnut viettää joitakin syksyiltoja mökillä, mutta vaimon mielestä siellä oli turha ravata ja se oli siis laitettu talvea varten kuntoon. Aamutoimet ripeästi valmiiksi ja sitten..Niin, sitten hieman odotusta, koska Annen kanssa oli sovittu aamuksi tarkka aika risteykseen tulosta. Nyt hän halusi nähdä Annen, koska hänestä se tuntui erityisen tärkeältä. Minkälaiset mustelmat hänellä oli tällä kertaa.. miettii Hanski ja se jokin musta täyttää mielen.
Hanski ei malta odottaa enempää ja vaimon naamaakaan ei jaksa tänä aamuna vilkaista. Jälleen kerran hän puhdistaa satulan ja polkaisee pyöränsä liikkeelle. Huomaamattaan hän onkin risteyksessä tavallista nopeammin ja hän pysähtyy siihen odottamaan. Annea ei vielä näy ja minuutit matelevat hitaasti. Hetken kuluttua Anne tuleekin varovaisen tuntuisesti mäkeä alas pyörällään ja hiljalleen jarruttaa Hanskin viereen. Hiljaiset tervehdykset puolin ja toisin ja pieni hiljainen hetki, kunnes Anne aloittaa puhumaan. "Se löi mua vatsaan ja selkään. Sen takia mulla on naama ok..Ei katsos jää jälkiä niin helposti. Sori, et jouduit odottamaan, mut en pystyny tuleen tavallista vauhtia, kun koskee aika kovasti vielä ja on paha olo.."
Hanski ei pysty enää pidätteleen kiroustaan..ja samassa tulee suusta myös huolestunut toivomus, että Anne kävisi lääkärillä tarkistuttamassa itsensä. Onneksi Anne lupaa tehdä niin hetken taivuttelun jälkeen. Matka heidän työpaikoilleen kestää tavallista pidempään ja he polkevat matkaansa suurimman osan aikaa hiljaisuuden vallitessa. Ohi kulkevat autotkaan eivät tunnu päästävän mitään ääntä Hanskin korvissa..Siellä on sitä tummaa huminaa, sitä tiettyä raivoa, joka sykkii sydämen lyöntien tahdissa..Se on sitä raivoa, jonka vain rauhallinen ihminen tuntee, kun vaakakuppi alkaa kääntyä. Se on sitä raivoa, jota toisten olisi syytä kavahtaa.
Hanskin työpäivä on samaa rutiinia, mutta toisaalta se on myös erilainen. Se kitisevä väliportaan pomo ei tunnu enää miltään, kun se avautuu aamulla taas tuttuun tapaan varoittelemaan Hanskia tilausten joustavasta hoitamisesta. "Menes nyt siitä.." Sanoo Hanski pomolleen ja sen verran tolkkua tuon pienen herran kallossa on, että hän katsottuaan yllättyneenä Hanskin naamaan, poistuu sanomatta mitään. Enää ei kuormakuskit tunnu miltään. Ok tyypeille Hanski moikkailee tavalliseen tapaan, mutta narisevat tyypit Hanski palauttaa ruotuun muutamalla pienoisella uhkauksella kuorman tuojien uudelleen kilpailuttamisesta. Kaikki tietävät, että Hanski on se tyyppi joka tietää kaiken ja tuntee kaikki. Kaikki tietävät, ettei Hanski kilpailuta itse mitään..Mutta tavarantoimittajat kilpailuttavat ja Hanski tuntee heidät kaikki. Sana leviää nopeasti.."Jättäkää Hanski rauhaan, se on pahalla tuulella..Turha mennä avautuun Hanskille nyt, se järkkää kusiset paikat..Mikähän Hanskilla on, se ihan omituinen.."
Päivä on ohi ja Hanski polkee kotiinpäin todella lujaa. hän haluaa katsoa onko mitään viestejä tullut mailiin ja olla hetken rauhassa ennen vaimon tuloa. Kone auki ja sähköpostit auki..Riinalta on tullut viesti.."Senkin valehteleva Sika!!! Ja minäkun luotin sinuun ystävänä ja nyt sitten paljastelet kaiken tuolla sätissä ylellä. Ihan oikein et sut on bannattu. Turha ottaa enää yhteyttä..." Toinenkin viesti on samantyylinen nettitutun kirje ja viimeiseksi siellä on Annen viesti. "Hanski, kuinka sä voit tehdä tämän mulle? mä luulin, että me ollaan ystäviä ja että mä voin luottaa sinuun..." Mitä helvataa täällä oikein on tapahtunut..Mä olin eilen Chatissä, mut enhän mä mitään kenestäkään ole koskaan paljastanut...Nehän on mun kavereita.. Äkkiä sätti auki ja...mitä mä en pääse sisälle sättiin..no uusi yritys...Mitä helkkarin tekstejä tossa on bannauksesta..No toisella nikillä sisään...Siis mitä helvataa tää tarkoittaa..Mut on jostain syystä bannattu, mut enhän mä ole siellä mitään tehnyt väärin. No jospa se on vain joku tekninen vika, mutta mitä ne mailit sitten tarkoitti..Onko joku feikkaillut mua siellä, mutta kun se Riinakin puhui jostain paljastuksista....Mitä helkkaria täällä oikein tapahtuu..?
Hanski kirjoittaa ihmetteleviä vastauksiaan meileihin ja samalla toivoo pikaista vastausta. Hän vannoo viesteissään, ettei ole mitään sellaista tehnyt ja jonkun on täytynyt häntä feikata nyt. Hän ei edes ymmärrä miksi hän ei pääse koneellaan chattiin, vaan hänet on bannattu. Ovi kolahtaa ja vaimokin tulee kotiin. " Taasko sä olet siinä koneella? Mitäs siellä nyt niin mielenkiintoista on, että siellä pitää koko ajan olla tuijottelemassa? Mitä? " Itseriittoinen hymy naamallaan vaimo poistuu keittiöön ja jättää Hanskin yksin työhuoneeseen. Hanskilla on aivan fyysisesti paha olla. Mitä helkkaria tuolla on tapahtunut???
Koko illan hän miettii asiaa ja koneelle hän ei pääse, koska vaimo sanoi tekevänsä koko illan töitään. Tv:stä tulee joku vanha elokuva ja Hanski jää katsomaan sitä, vaikkei tajua mitään katsomastaan. Klo on jo kymmenen, kun hän havahtuu ja menee suorittamaan iltatoimensa. Koko illan aikana, hän ei ole sanonut sanaakaan vaimolleen, vaikka silloin tällöin häneltä on jotain tivattu tai ohjeita seuraavalle viikolle annettu.
Aamu on tavallista vaikeampi. Hän on todella väsynyt ja vaimo nalkuttaa jo ensimmäisestä sekunnista lähtien kahvin laadusta ja lehden hakemisesta. Uutisetkaan eivät häntä miellytä. Hannu ei sano mitään, vaan keräilee tavaransa ja lähtee työmatkalleen. Sade tulee puuskina ja alkaa heti kastella Hanskia..Onkohan Anne tulossa milloin..Hanski pysähtyy risteykseen ja jää odottamaan. Se on turhaa, sillä Annea ei näy missään ja sitten hänenkin on jo lähdettävä työmaata kohti. On kylmä ja hän on aivan märkä sateesta. Ajatukset pyörivät niissä viesteissä ja Annessa ja mieli alkaa taas täyttyä mustilla ajatuksilla.
Työmaalla kaikki ovat hieman varpaisillaan ja he antavat suosiolla tietä ja tilaa saapuvalle Hanskille, joka ei edes huomaa itse mitään. "Ei tämä tällälailla voi jatkua..." näin miettii Hanski ja ottaa puhelimen käteensä..Hieman emmittyään, hän näpyttelee Annen työnumeron. Siellä ei olekkaan Anne, vaan hänen työparinsa. Hieman vaivautuneella äänellä kuuluu ilmoitus Annen sairastumisesta ja poissaolosta ja melkein kuiskaamalla tulee viesti, että Anne on viety yöllä sairaalaan. Puhelin putoaa turhankin kovaa paikoilleen ja Hanski ottaa takkinsa naulakosta. Hän huikkaa tuolle pienelle pomolleen, että hän lähtee asioilleen. "Se-selvä..omille asioille pitää päästä.." änkyttää tuo pomo. Ovi pamahtaa ja Hanski on poissa.
Sairaalassa hän saa kuulla, että Anne todellakin on otettu sisälle viime yönä ja hänet on leikattu. Hän on nyt heräämössä tai sitten hänet on jo siirretty osastolle. Hanski tiedustelee matkalla tietään ja saa kuulla, että Anne on siirretty osastolle lepäämään ja saattaa olla, että vierailutkin sallitaan. Mitä ihmettä on tapahtunut, miettii hän, mutta sitten mieleen nousee Annen kertomus niistä lyönneistä..vatsaan ja selkään...vatsaan ja selkään, ettei jää niin helposti jälkiä. Saakelin Mara, nyt se ei enää selviä tästä ehjänä..Hanski tunsi Maran, Annen miehen hyvin. Aluksi hän oli pitänyt Marasta todella paljon, niinkuin kaikki muutkin. Loistava huumorintaju ja ystävällinen ulkokuori..Totuus Marasta olikin sitten ollut hieman toisenlainen, kun Anne kertoi ensimmäisistä hakkaamisista.
Hanski saa mennä huoneeseen vain lyhyeksi ajaksi ja hän näköö Annen harmaat kasvot. "Mitä Sulle on tapahtunut???" Ensin Anne kääntää kasvonsa pois ja alkaa itkeä. "Miksi sinä lähetit sellaisia kirjeitä Maralle?" "Mitä ihmeen kirjeitä??? Minä en ole sanonut Maralle pariin vuoteen sanaakaan!!!" "Ai et vai, Mara näytti illalla jotakin sinulta saatua mailia ja siinä oli kaikkea ihmejuttuja meidän salaisista tapaamisista ja kaikkea sellaista. Mä näin itse ja siinä oli sun osoite. Ja sitten se aloitti uudelleen hakkaamaan mua.
Yöllä mun oli pakko ottaa taksi ja tulla ensiapuun. Mulla tuli verta niin paljon oksennuksessa ja muutenkin.." "Anne, mä en ole sitä meiliä lähettänyt ja se sinun on nyt uskottava..Miksi mä sellaisia olisin tehnyt..Sano miksi?" " En mä tiedä, Hanski, en mä tiedä..voisitko sä lähtee, mulla on paha olla" Hanski poistuu huoneesta käytävälle ja lähes törmää Maraan.."Kas kas, siinähän se perheenrikkoja onkin ja nyt muuten läski tummuu...!!!" Mara heilauttaa jykevän lyönnin Hannun päätä kohti ja osittain osuukin posken ja silmäkulman alueelle!
Hanski on aivan pienen hetken yllättynyt tilanteesta ja lyönnistä..Mutta ei kauan, joku hoitaja kirkuu käytävällä ja Kallen naama muuttuu punaisesta lähes vitivalkoiseksi...Mieli on aivan tyhjä ja kipua ei tunnu enää missään..on vain valkeaksi muuttunut Mara siinä edessä..Se on kuin maalitaulu..se ei ole edes ihmisen näköinen..Ja seuraavaksi lähtee Hanskin lyönti, täynnä tuota tyhjää valkeaksi muuttunutta raivoa..Se osuu ja kaikki on ohi..Mara on pahoin loukkaantuneena lattialla ja Hanski pysyy tuskin jaloillaan..Vartija tulee ja alkaa käskyttämään Hanskia, eikä hän tajua enää mistään mitään.
Hanskin päivä jatkuu toisten tahdittamana. Poliisi on jo alustavasti kuulustellut häntä, sekä asianomistajana, että epäiltynä pahoinpitelystä. Poliisin puheissa vilisee ruumiinvammantuottamiset ja hätävarjelun liioittelu..Nyt ne eivät oikein uppoa Hanskin kalloon ja ajatuksiin. Lopulta hänet lasketaan pois poliisiasemalta ja hän lähtee laahustamaan kotiinpäin. Hänen naamansa on turvoksissa ja silmä sinertynyt..
Kotona alkaakin uusi taistelu, vaikkakin yksipuolinen. Hanskilla ei ole vastauksia kysymyksiin ja suurin osa kysymyksistä ei edes kaipaa vastausta. Hanskin päätä jomottaa iskun takia, mutta myös koko tilanne tuo siihen oman lisänsä. Hän istuu vain olohuoneessa silmät kiinni ja yrittää kelata tapahtumia..Tämäkin hetki katkea ilkeään riekkumiseen, kun vaimo kysäisee" Noo, etkös olekkaan tietokoneella? Mitä? Eikös ne huorat sieltä netistä enää kirjoittelekkaan?? Mitä?? Oli ihan oikein, että se Annekin sai maistaa omaa lääkettään...."
Silloin Hanskin päässä napsahti ja hän nousi hiljaa ylös tuolista. "Nyt akka turpa kiinni...Ja mitäs sinä oikein puhut niistä nettijutuista?? Se olit siis sinä.." Kädet kauhovat ilmaan nyrkkiin puristuen ja naama alkaa ensin punoittaa muuttuen sitten valkoiseksi. "Se olit siis sinä, joka olet lähetellyt ne meilit..Mun ainoot ystävät...voi helkkari ämmä minkä menit tekemään.." Hanski aukaisee kätensä ja vihanpurkaus on tyhjentänyt hänet täysin..Hän on kuin varjo entisestään. Hiljalleen hän poistuu ulko-ovea kohti, jolloin vaimokin uskaltautuu huutamaan perään oman pilkkahuutonsa:"No menetkös jonkun nettihuoran luokse lohtua hakemaan??Mitä?" On todella lähellä, ettei hanski käänny takaisin, mutta voimat ja tahto ei riitä.
Hän ei jaksa kävellä pitkälle ja tultuaan katujen risteykseen hän kääntyykin vanhan tuttunsa Matin kotipihalle. Hän soittaa ovikelloa ja Matin vaimo tulee avaamaan oven. "Hanski..mitä ihmettä sun kasvoille on tapahtunut?? Tule nyt herrajestas sisälle sieltä kylmästä. Matti tules tänne!" Matti tulee paikalle ja toteaa omalla huumorillaan:" Onks toi varastomiehen homma noin kauheeta nykyään. Onneksi on siistit sisähommat mulla. No tulehan sisälle, niin katellaan mitä tolle naamalle voi tehdä, vaikka toisaalta toi tekeminen ei taida enää paljon auttaa, oot sää Hanski vaan niin helvatan ruma.." Nyt Hanskia alkaa naurattaa ääneen ja naurua on vaikea saada lopetettua. "Ootsä kyllä kanssa Matti oikea laupeuden enkeli. Sulta ei noita säälipisteitä ole ikuna herunut." "Eikä heru" Naurahtaa Matti siihen. Tulehan nyt, niin kerrot koko jutun ja otetaan napanderit siinä, tahi kaksi"
Kertomus on pitkä ja aaltoilee pitkin poikin..Matti ei välitä rönsyistä, vaan kasailee tarinasta olennaisen esiin. "Okei, sun eukkos on jollain konstilla saanut esiin sun tunnukset ja käynyt sun meileissä ja silleen. No se on ainakin rikos tai niin ainakin luulen. Se taitaa olla kusessa nyt se sun muijas. Ja kusessa olet kyllä sääkin. Sä joudut rosikseen ja varmasti saat sakot vähintään, toivottavasti et enempää..Vai sellainen mies se Mara onkin..Noo, se siitä, huomenna mä tsekkaan sen sun tietsikan, niin katotaan vieläkö siellä on mitään muistissa." Matin vaimo sijasi Hanskille vuoteen vierashuoneeseen ja jälleen kerran hän nukkuu yönsä yksin ja aamu tulee liian nopeasti.
Nopean kahvikupposen jälkeen Hanski huikkaa tekopirteät heipat ja lähtee kävelemään kotia kohti. Koti on tyhjä ja Hanski tallustaa keittiöön. Pöydällä on lappunen "Vie auto huoltoon.Siinä palaa joku valo." "Autossa palaa joku valo...Miksei se itse vienyt autoa huoltoon?" Autotallissa Hanski käynnistää auton. Hän ei edes viitsi avata ovea, koska tällaisen testin takia ei olisi mitään vaaraa pakokaasusta..Mitään merkkivaloja ei syty ja Hanski kaasuttelee hieman. Ei mitään vikaa. Nyt alkaa jo pakokaasukin haista. Ei mitään vaaraa...Ja samassa hänen päässä napsahtaa: Ei mitään vaaraa..Ei mitään vaaraa..Ja nyt loppuu leikit, miettii hän ja painelee lisää kaasua polkimella. Hahaa..Ei mitään vaaraa.. Eipä tarvi niitäkään sakkoja maksella...Ei mitään vaaraa..Siinähän eukko lähettelee kirjeitä hautajaisiin..Ei mitään vaaraa..Kylläpä vasyttää...
"Eikö auto mennyt katsastuksessa läpi, vai mitäs sä täällä testailet noita pakokaasujen häkäarvoja..???" Matti leukailee joka tilanteessa ja tämäkään ei ole siis mikään poikkeus. "Sitäpaitsi sun ovi on ihan paska, jos niinku ajattelee murtovarmuuden kannalta..Ei tarttenu, kun nyrkillä kolauttaa se koristeikkuna ja pääsi aukoon talos ovea."
Hanski ei saa sanottua sanaakaan ja Matin on helppo jatkaa sanailuaan." Niin tulin sitä tietokonetta kattomaan..Mutta sä olitkin tekeen näitä testejäs. Ääni kuului ulos asti..Oot sitten katellu liikaa elokuvia..Ei katsos näillä uusilla autoilla enää henki lähdekkään niinkuin ennen. On katsos kaikenlaisia katalysaattoreita ja tunnistimia..Taju voi lähteä ja terveys kanssa..En mä usko, että sä kuitenkaan haluat jatkaa vihanneksena tuolla teholla, joten tulin kattoon mitäs muuta täällä touhuillaan."
Matilta ei sääliä tipu taaskaan, mutta jotain ymmärrystä tilanteeseen kyllä. Hanskilta menee toista tuntia pään selvittelyyn ja kunnon suihkun jälkeen alkaa olokin tuntua melkein normaalilta. Matti on tehnyt sillä aikaa tietokoneella omia hommiaan ja nyt hänellä onkin Hanskille kerrottavaa.
"Oletkos sinä asentanut mitään ohjelmia tänne? Ai et vai..No vaimosi on sitten asentanut.. Tää ohjelma taltioi kaiken mitä olet kirjoittanut tänne koneelle..Ja tarkoitan siis kaiken. Salasanat..emailit..chattijutut..Ihan kaiken siis..Täällä on ihan älyttömästi matskua hei! Ja vaikka olette naimisissa, niin se on kai jonkinlainen rikos..Kirjesalaisuus ja sensellaista. Tee, mitä haluat, mutta tää on saletissa nyt.
Mä otin noille disketeille kopiot tästä. Pistä ne talteen. Vaimos ei sitten mahda mitään, vaikka hajoittais koko koneen. Tota, mun tarttee nyt lähtee. Et kai sä aloita uudelleen sitä pakokaasun kierrättämistä..Katsos laki sanoo, että tyhjäkäynti on kielletty..Ja kyllä mä pidän turpani kiinni, jos sä pidät kanssa. Mut sun on pakko mennä lääkäriin. Ne antaa sulle happea, kun sä olet niin tyhmä. Keksi niille vaikka tarina takan lämmityksestä ja sellaista. Moro!" Matti poistuu ja etuovi pamahtaa kiinni. Samalla putoilee muutamia sirpaleita oven viereistä koristeikkunasta.
Eihän mulla ole edes takkaa...Ja millä mä nyt sinne jaksan mennä..voi helvata sentään, mikä sotku. Hanski on vielä aika väsyksissä, mutta soittaa kuitenkin taksin paikalle. 10 minuuttia myöhemmin hän on jo matkalla samaan sairaalaan, missä koko syöksykierre lähti vauhtiin. Kyllä hän tajusi, ettei se kierre alkanut sieltä..mutta vauhtia tuli aika roimasti lisää.
Ensiavussa hän kertoo tarinansa takan savuista ja pyörtymisestä..Papeita ehtii sitten täytellä myöhemminkin sanoo hoitaja ja tönäisee Hanskin rullatuoliin. Taas on ihan muut ihmiset niskan päällä Hanskin elämässä, mutta ei hän jaksa vastustellakkaan nyt. Happimaskia ja letkuja..EKG:tä ja happiarvoja...Nyt menee Hanskilta lopulta taju, mutta tällä kertaa se on ihan tavallista unta..Sitä kunnollista, jossa ei näy unia ja joka palauttaa järkeä tähän sotkuun.
Hanskilla ei oikein hyvä heilahda, kun hän ynnäilee sairaalassa tapahtuneita. Hän keräilee tavaroitaan pöydältä..avaimet ja lompakko..Siinäpä ne sitten onkin. Takseja on ulkona pari vapaana ja Hanski ottaa ensimmäisen ja kotimatka alkaa. Lääkäri oli vakuutellut kaiken olevan ok ja kiitellyt Hanskia, että hän oli tullut hoidettavaksi. Noi häkämyrkytykset on kuulemma kinkkisiä, kun ne voi iskee jälkikäteenkin.
Kaikki oli siis päällisinpuolin ok, mutta vielä oli selitettävä vaimolle se rikkoutunut ovilasi. Varmaan joku "unohtunut avain"-stoori olis paikallaan. Hänen tullessaan sisälle, kaikki oli täsmälleen samalla tavoin, kuin hänen poistuessaan. Lasinsirutkin olivat lattialla ja talo tuntui aivan autiolta. Normaalisti Hanskin vaimon olisi pitänyt olla jo kotona, mutta ainakaan vielä häntä ei näkynyt.
Hanski keräilee sirpaleet pois ja menee autotalliin hakemaan lasia. Sitä pitäisi olla vielä varastossa ja sieltähän se kaiken romun takaa seinän viereltä löytyykin. Lasileikkurilla hän viiltää lasista sopivan palasen ja saa pienen uurastuksen jälkeen lasin paikoilleen. Tiivistysainetta hänellä ei ole, mutta sen kyllä ehtii.
"Missähän se vaimokin luuraa" Miettii hän ääneen, mutta ei oikeastaan välitä saada vastausta, koska on helpompi olla yksin.
Hän oli ajatellut käydä tapaamassa Annea sairaalasta päästessään, mutta oli sitten päätynyt toiseen tulokseen. "Taitaa olla sekin ystävyys pilalla..Saakelin eukko, minkä järjesti!"
Hän päättää soittaa Matille. Hän kiittää Mattia, mutta enempää hän ei ehdikkään sanoa. "Mitäs olet ajatellut tehdä? Autokorjaajaa susta ei kyllä tule, mut noinniinku yleisesti. Pitäiskö sun lähtee vaikka lomalle tai jotain? Matti pamauttelee totuttuun tapaansa tekstiä tulemaan.
"Niin, loma vois olla aika hyvä ajatus, mut ei mulla..Tai siis onhan mulla..tai siis." Hanski arpoo eri juttuja nyt tosissaan.
Niin, hänellä olisi varaa lomailla, hänellä olisi lomapäiviä käyttämättä ja hän ei kyselisi vaimoltaan enää mitään asiasta.
Aamulla Hanski herää normaalisti ja hän alkaa kuulostelemaan oloaan. Ihan normaalilta olo tuntuu ja varovaisesti hän nousee vuoteesta.
Kävellessään keittiöön, hän näkee vaimonsa vaatteita ja kengät lattialla. Ensin hän aikoo mennä vaimonsa makuuhuoneeseen, mutta päättää viime hetkellä olla herättämättä häntä. Mitä se olisikaan hyödyttänyt..
Aamukahvi porisee keittimessä ja tuttu tuoksu leviää keittiössä. Oikeastaan on helkkarin kivaa olla jälleen elossa..Jälleen elossa..Niin tuota pitääkin miettiä vielä lisää. Eihän hän oikeasti kuollut, mutta jotakin kuoli kyllä eilen lopullisesti. Häntä oli petetty ja hänen kirjeitään oli luettu. Hän tuli jälleen vihaiseksi, mutta viha alkoi jalostua toiseksi tunteeksi ensimmäisen kahvikupillisen aikana.
Viha on energiaa, joka usein vie katastrofiin, mutta vihaa voi käyttää myös muuhunkin.
Hanskin viha alkoi jalostua kostoksi. Ei hän sitä itse vielä tiedostanut. Ei hän tiedostanut sitäkään, että hän alkoi olla äärimmäisen rauhallinen. Oikeastaan oli helkkarin hauskaa olla jälleen elossa..
Mikä täällä haisee palaneelta..Taasko sinä Hanski olet polttanut jotakin pohjaan täällä. Etkö sinä voi syödä leipääsi ilman lämmittämistä? Mitä? Keititkö kahvia tarpeeksi..Tämä on ihan liian laimeaa..Etkö sinä hyvä lapsi osaa vieläkään kahvia keittää, vaikka olet jo 50 vuotias?? Mitä?" Vaimo on herännyt omasta makuuhuoneestaan ja aloittaa tavallisen naputuksensa. Hanski kuulee sen, mutta tavallaan ei kuule mitään..Hän oikeastaan on turtunut tähän avioliittonsa arkeen..
Ei Hanski mikään huono aviomies ollut. Aina palkkarahat olivat tilillä perhettä varten ja eipä hän kauheasti enää itselleenkään tarvinnut. Aina hän tuli kotiin pitkän päivän jälkeen ja laittoi mahdolliset ruokaostokset kaappiin. Hän myös siivosi ja tiskasi ja pesi pyykitkin todella usein.
Lapset olivat lentäneet pois pesästä ja he olivat nyt kahden. Hanski oli lukenut lehdistä, että nyt elämä alkaisi tosi teolla uudelleen, mutta ainakaan vielä ei mitään merkkejä ollut näkyvissä. Hän oli noudattanut lehdissä kerrottuja vinkkejä yhteisten lomamatkojen suunnittelusta, mutta ne kaikuivat kuuroille korville.. Tilillä olevia rahoja ei mihinkään lomamatkoihin tuhlattaisi. Ei Hanski periksi ollut antanut heti, vaan käynyt hääpäiväksi varaamassa kylpyläloman heille..Mutta sekin oli päättynyt sellaiseen riitaan ja astioiden paiskomiseen, että Hanski oli katsonut parhaimmaksi vain peruuttaa varauksen.
Niin, Hanskin elämä olisi ollut aika tylsää, jos paria vuotta aiemmin heille ei olisi hankittu tietokonetta ja internettiä. Kone oli ostettu vaimon työn takia. Hän oli töissä tietokoneita ja sovellutuksia myyvässä firmassa. Joskus hän teki töitä myös kotona. Hanskilla ei ollut mitään työjuttuja kotiin vietäväksi, vaan hänen työnsä suuren tavaratalon varastovastaavana oli siinä mielessä helppo homma, että asiat ja ongelmat jäivät työmaalle. Hän saattoi siis tehdä tuttavuutta internettiin vain mielenkiinnosta sitä kohtaan. Työmaalla oli paljon ollutkin puhetta kaikesta chat-jutuista ja tietty hänkin halusi kokeilla tuota uutta aluetta elämässään. Oikeastaan se olikin hauskaa keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa vaikka aihe olisi ollut aivan joutavanpäiväinen.
Hanski sulkee ulko-oven ja astuu kirpeään syysaamuun. Hän puhdistaa polkupyörän satulöan aamukasteesta ja aloittaa työmatkansa. Se 15 km kulkee ripeästi vain todella huonolla säällä hän hyppää bussiin. Vaimo ottaakin sitten auton, kuten tavallista ja ajaa 3 km matkan työpaikalleen. Pyöräily sujuu hienosti ja jos on onnea... Kyllä, siellä tuleekin Anne kevyenliikenteen väylää pitkin alas. Iloinen hymy naamallaan Anne tervehtii Hanskia. He ovat tuttuja kouluajoilta ja nyt 5 vuoden ajan he ovat hyvin usein samaan aikaan tuossa risteyksessä polkupyörineen. Keskustelu on reipasta ja matka menee aina yhtä nopeasti. Hieno kaveri tuo Anne, miettii Hanski kääntyessään tavaratalon lastauslaiturin suuntaan..
Tavarakuormia selvitellään rahtiluetteloiden avulla. Rikkoutuneita tavaroita laitetaan palautukseen ja päivä on Hanskille vain rutiinia täynnä. Toisaalta kokemus tästä mylläkästä vuosien varrelta tuovat hänelle tietyt raamit tehdä tätä välillä kaoottiseltakin vaikuttavaa työtä. Kaikki eivät ole tätä työtä pitkään kestäneet, vaan he ovat lopettaneet kokonaan tai siirtyneet muihin hommiin.
Vihdoin päivä on lopussa ja pieni ostoskassi tarakalla, Hanski suuntaan kotiin päin. Yleensä kotimatkan hän joutuu ajelemaan yksin, koska Annen päivä on lyhyempi. Hanski valmistaa pyttipannua, johon hän laittaa paljon sipulia ja voita paistamiseen. Jääkaapista hän ottaa kylmän oluen ja nautiskelee siitä samalla, kun ruoka valmistuu. Ovi kolahtaa ja vaimokin on kotona. Oikeastaan sen vain vaistoaa ennenkuin kuulee mitään. Se vain on niin, eikä sille kai ole mitään selitystä.
Keittiön ovi aukeaa ja samalla aukeaa vaimonkin suu. "Minä en tuollaista sotkua syö. Yrität varmaan jotain maailmanennätystä lihottavimman ruuan keksimisessä. Eihän täällä voi edes hengittää tässä sipulin katkussa..Miksi et tuonut minulle mitään muuta? Mitä? Mitäs minä nyt syön? Mitä?" Ovi pamahtaa ja vaimo on poissa. No syököön mitä haluaa, miettii Hanski ruokaa suuhun kauhoessaan. Helkkarin hyvää!
Hän ottaa lehdestä tv-ohjelmasivun ja toteaa, ettei sieltä tule mitään järkevää...Siispä tietokone auki ja nettiin. Ensin mailit pitää tarkastaa..Siltä Riinalta on tullut yksi viesti ja katsos vain. Annekin on lähettänyt meilin. Riinan viesti on niitä näitä ja mukavalta sekin tuntuu, kun on ystävä tuolla netissä. Nopea vastaus, kuten aina, naurahtaa Hanski. Eipä hänelläkään ole mitään ihmeellisyyksiä kerrottavanaan tällä kertaa.
Annen viesti onkin aivan toista maata. Työmatkansa jälkeen Anne oli joutunut riitoihin miehensä kanssa, joka oli lyönyt Annea. Ei se ensimmäinen kerta ollut, mutta siitä huolimatta Anne vain roikkui tuossa avioliitossa...Kyllä Anne tiesi jotain heidänkin asioistaan. Olihan hän rehellisesti asioistaan hänelle uskaltanut puhua..Mutta taas Annea oli lyöty..Ei helkkari, kunpa vois tehdä jotain. Mutta Anne oli vannottanut kertomasta kenellekkään ja Hanskin oli vain purtava kieltään ja hillittävä kiukkunsa. Hanski kirjoittaa pahoittelunsa ja lupaa olla tavalliseen aikaan aamulla risteyksessä.
Tummia ajatuksia mielessään hän siirtyy chatin puolelle. Hänen nikkinsä "Varasta-Mies" on aika tavalla suosittu. Monta kertaa hänelle on punaisellakin ehdotuksia naisilta tullut ja ne ovat kieltämättä Hanskin egolle tehneet hyvää. Pikkuisen flirttiä ei koskaan ole pahasta, mutta eipä Hanski ole kauhean kuumaan nettitilanteeseen vielä joutunut. Hän on naimisissa ja toisaalta hän itse piti sellaista eräällä tavalla jopa pettämisenä.
Eipä silti, eihän heillä ollut vaimon kanssa muutamaan vuoteen ollut sukupuolista kanssakäymistä ja kaikki sellainen jännite oli heidän suhteestaan kadonnut.. Se oli toisaalta kadonnut myös Hanskin elämästä muutenkin, koska usein tuli ajatuksia, ettei mikään enää tuntunut miltään. Netissä kuitenkin oli usein ihan harmitonta hauskaa ja huulenheittoa. Hanskin nikki olikin sellaisessa "herrasmieslurjuksen" maineessa. Ystävällinen kaikille ja siinä samassa jo pikkuisen flirttaamassa kukkienhymiön kera uuden tulijan kanssa. Tästä tietty jotkut naiset eivät pitäneet, koska heillä tuntui olevan tarve omia hauskat hahmot itselleen.
Ilta lähti sujumaan omaa rataansa, kunnes ovi kolahti ja vaimo tuli suoraan työhuoneeseen. "Pois nyt siitä koneelta. Minä teen töitäni nyt!" Hanski klikkaa itsensä ulos chatistä ja poistuu tekemään iltapalaa. Hän saa tehdä ja nauttia senkin yksin, koska vaimo ei tunnu haluavan mitään. Hanski ottaa lehtipinon, käy pesulla ja alkaa lukemaan lehti kerrallaan pinoa läpi. Hän nukahtaa pian ja lehti putoaa lattialle. Hän ei edes kuule, kun hänen vaimonsa menee toiseen makuuhuoneeseen ja ovi sulkeutuu hänen perässään.
Hanski aloittaa päivänsä, niinkuin monta kertaa aiemminkin. Laittaa kahvit tulemaan ja käy lehden postilaatikolta. Ilmassa tuoksuu pakkasen tuntu. Se on se kirkkaus ja kuulaus, mikä syksyisenä aamuna usein on ulko-ovella vastassa. Vielä ei ollut jäätä pihalle parkkeerattujen autojen tuulilaseissa, mutta yöpakkaset eivät olleet kaukana. Hanski olisi halunnut viettää joitakin syksyiltoja mökillä, mutta vaimon mielestä siellä oli turha ravata ja se oli siis laitettu talvea varten kuntoon. Aamutoimet ripeästi valmiiksi ja sitten..Niin, sitten hieman odotusta, koska Annen kanssa oli sovittu aamuksi tarkka aika risteykseen tulosta. Nyt hän halusi nähdä Annen, koska hänestä se tuntui erityisen tärkeältä. Minkälaiset mustelmat hänellä oli tällä kertaa.. miettii Hanski ja se jokin musta täyttää mielen.
Hanski ei malta odottaa enempää ja vaimon naamaakaan ei jaksa tänä aamuna vilkaista. Jälleen kerran hän puhdistaa satulan ja polkaisee pyöränsä liikkeelle. Huomaamattaan hän onkin risteyksessä tavallista nopeammin ja hän pysähtyy siihen odottamaan. Annea ei vielä näy ja minuutit matelevat hitaasti. Hetken kuluttua Anne tuleekin varovaisen tuntuisesti mäkeä alas pyörällään ja hiljalleen jarruttaa Hanskin viereen. Hiljaiset tervehdykset puolin ja toisin ja pieni hiljainen hetki, kunnes Anne aloittaa puhumaan. "Se löi mua vatsaan ja selkään. Sen takia mulla on naama ok..Ei katsos jää jälkiä niin helposti. Sori, et jouduit odottamaan, mut en pystyny tuleen tavallista vauhtia, kun koskee aika kovasti vielä ja on paha olo.."
Hanski ei pysty enää pidätteleen kiroustaan..ja samassa tulee suusta myös huolestunut toivomus, että Anne kävisi lääkärillä tarkistuttamassa itsensä. Onneksi Anne lupaa tehdä niin hetken taivuttelun jälkeen. Matka heidän työpaikoilleen kestää tavallista pidempään ja he polkevat matkaansa suurimman osan aikaa hiljaisuuden vallitessa. Ohi kulkevat autotkaan eivät tunnu päästävän mitään ääntä Hanskin korvissa..Siellä on sitä tummaa huminaa, sitä tiettyä raivoa, joka sykkii sydämen lyöntien tahdissa..Se on sitä raivoa, jonka vain rauhallinen ihminen tuntee, kun vaakakuppi alkaa kääntyä. Se on sitä raivoa, jota toisten olisi syytä kavahtaa.
Hanskin työpäivä on samaa rutiinia, mutta toisaalta se on myös erilainen. Se kitisevä väliportaan pomo ei tunnu enää miltään, kun se avautuu aamulla taas tuttuun tapaan varoittelemaan Hanskia tilausten joustavasta hoitamisesta. "Menes nyt siitä.." Sanoo Hanski pomolleen ja sen verran tolkkua tuon pienen herran kallossa on, että hän katsottuaan yllättyneenä Hanskin naamaan, poistuu sanomatta mitään. Enää ei kuormakuskit tunnu miltään. Ok tyypeille Hanski moikkailee tavalliseen tapaan, mutta narisevat tyypit Hanski palauttaa ruotuun muutamalla pienoisella uhkauksella kuorman tuojien uudelleen kilpailuttamisesta. Kaikki tietävät, että Hanski on se tyyppi joka tietää kaiken ja tuntee kaikki. Kaikki tietävät, ettei Hanski kilpailuta itse mitään..Mutta tavarantoimittajat kilpailuttavat ja Hanski tuntee heidät kaikki. Sana leviää nopeasti.."Jättäkää Hanski rauhaan, se on pahalla tuulella..Turha mennä avautuun Hanskille nyt, se järkkää kusiset paikat..Mikähän Hanskilla on, se ihan omituinen.."
Päivä on ohi ja Hanski polkee kotiinpäin todella lujaa. hän haluaa katsoa onko mitään viestejä tullut mailiin ja olla hetken rauhassa ennen vaimon tuloa. Kone auki ja sähköpostit auki..Riinalta on tullut viesti.."Senkin valehteleva Sika!!! Ja minäkun luotin sinuun ystävänä ja nyt sitten paljastelet kaiken tuolla sätissä ylellä. Ihan oikein et sut on bannattu. Turha ottaa enää yhteyttä..." Toinenkin viesti on samantyylinen nettitutun kirje ja viimeiseksi siellä on Annen viesti. "Hanski, kuinka sä voit tehdä tämän mulle? mä luulin, että me ollaan ystäviä ja että mä voin luottaa sinuun..." Mitä helvataa täällä oikein on tapahtunut..Mä olin eilen Chatissä, mut enhän mä mitään kenestäkään ole koskaan paljastanut...Nehän on mun kavereita.. Äkkiä sätti auki ja...mitä mä en pääse sisälle sättiin..no uusi yritys...Mitä helkkarin tekstejä tossa on bannauksesta..No toisella nikillä sisään...Siis mitä helvataa tää tarkoittaa..Mut on jostain syystä bannattu, mut enhän mä ole siellä mitään tehnyt väärin. No jospa se on vain joku tekninen vika, mutta mitä ne mailit sitten tarkoitti..Onko joku feikkaillut mua siellä, mutta kun se Riinakin puhui jostain paljastuksista....Mitä helkkaria täällä oikein tapahtuu..?
Hanski kirjoittaa ihmetteleviä vastauksiaan meileihin ja samalla toivoo pikaista vastausta. Hän vannoo viesteissään, ettei ole mitään sellaista tehnyt ja jonkun on täytynyt häntä feikata nyt. Hän ei edes ymmärrä miksi hän ei pääse koneellaan chattiin, vaan hänet on bannattu. Ovi kolahtaa ja vaimokin tulee kotiin. " Taasko sä olet siinä koneella? Mitäs siellä nyt niin mielenkiintoista on, että siellä pitää koko ajan olla tuijottelemassa? Mitä? " Itseriittoinen hymy naamallaan vaimo poistuu keittiöön ja jättää Hanskin yksin työhuoneeseen. Hanskilla on aivan fyysisesti paha olla. Mitä helkkaria tuolla on tapahtunut???
Koko illan hän miettii asiaa ja koneelle hän ei pääse, koska vaimo sanoi tekevänsä koko illan töitään. Tv:stä tulee joku vanha elokuva ja Hanski jää katsomaan sitä, vaikkei tajua mitään katsomastaan. Klo on jo kymmenen, kun hän havahtuu ja menee suorittamaan iltatoimensa. Koko illan aikana, hän ei ole sanonut sanaakaan vaimolleen, vaikka silloin tällöin häneltä on jotain tivattu tai ohjeita seuraavalle viikolle annettu.
Aamu on tavallista vaikeampi. Hän on todella väsynyt ja vaimo nalkuttaa jo ensimmäisestä sekunnista lähtien kahvin laadusta ja lehden hakemisesta. Uutisetkaan eivät häntä miellytä. Hannu ei sano mitään, vaan keräilee tavaransa ja lähtee työmatkalleen. Sade tulee puuskina ja alkaa heti kastella Hanskia..Onkohan Anne tulossa milloin..Hanski pysähtyy risteykseen ja jää odottamaan. Se on turhaa, sillä Annea ei näy missään ja sitten hänenkin on jo lähdettävä työmaata kohti. On kylmä ja hän on aivan märkä sateesta. Ajatukset pyörivät niissä viesteissä ja Annessa ja mieli alkaa taas täyttyä mustilla ajatuksilla.
Työmaalla kaikki ovat hieman varpaisillaan ja he antavat suosiolla tietä ja tilaa saapuvalle Hanskille, joka ei edes huomaa itse mitään. "Ei tämä tällälailla voi jatkua..." näin miettii Hanski ja ottaa puhelimen käteensä..Hieman emmittyään, hän näpyttelee Annen työnumeron. Siellä ei olekkaan Anne, vaan hänen työparinsa. Hieman vaivautuneella äänellä kuuluu ilmoitus Annen sairastumisesta ja poissaolosta ja melkein kuiskaamalla tulee viesti, että Anne on viety yöllä sairaalaan. Puhelin putoaa turhankin kovaa paikoilleen ja Hanski ottaa takkinsa naulakosta. Hän huikkaa tuolle pienelle pomolleen, että hän lähtee asioilleen. "Se-selvä..omille asioille pitää päästä.." änkyttää tuo pomo. Ovi pamahtaa ja Hanski on poissa.
Sairaalassa hän saa kuulla, että Anne todellakin on otettu sisälle viime yönä ja hänet on leikattu. Hän on nyt heräämössä tai sitten hänet on jo siirretty osastolle. Hanski tiedustelee matkalla tietään ja saa kuulla, että Anne on siirretty osastolle lepäämään ja saattaa olla, että vierailutkin sallitaan. Mitä ihmettä on tapahtunut, miettii hän, mutta sitten mieleen nousee Annen kertomus niistä lyönneistä..vatsaan ja selkään...vatsaan ja selkään, ettei jää niin helposti jälkiä. Saakelin Mara, nyt se ei enää selviä tästä ehjänä..Hanski tunsi Maran, Annen miehen hyvin. Aluksi hän oli pitänyt Marasta todella paljon, niinkuin kaikki muutkin. Loistava huumorintaju ja ystävällinen ulkokuori..Totuus Marasta olikin sitten ollut hieman toisenlainen, kun Anne kertoi ensimmäisistä hakkaamisista.
Hanski saa mennä huoneeseen vain lyhyeksi ajaksi ja hän näköö Annen harmaat kasvot. "Mitä Sulle on tapahtunut???" Ensin Anne kääntää kasvonsa pois ja alkaa itkeä. "Miksi sinä lähetit sellaisia kirjeitä Maralle?" "Mitä ihmeen kirjeitä??? Minä en ole sanonut Maralle pariin vuoteen sanaakaan!!!" "Ai et vai, Mara näytti illalla jotakin sinulta saatua mailia ja siinä oli kaikkea ihmejuttuja meidän salaisista tapaamisista ja kaikkea sellaista. Mä näin itse ja siinä oli sun osoite. Ja sitten se aloitti uudelleen hakkaamaan mua.
Yöllä mun oli pakko ottaa taksi ja tulla ensiapuun. Mulla tuli verta niin paljon oksennuksessa ja muutenkin.." "Anne, mä en ole sitä meiliä lähettänyt ja se sinun on nyt uskottava..Miksi mä sellaisia olisin tehnyt..Sano miksi?" " En mä tiedä, Hanski, en mä tiedä..voisitko sä lähtee, mulla on paha olla" Hanski poistuu huoneesta käytävälle ja lähes törmää Maraan.."Kas kas, siinähän se perheenrikkoja onkin ja nyt muuten läski tummuu...!!!" Mara heilauttaa jykevän lyönnin Hannun päätä kohti ja osittain osuukin posken ja silmäkulman alueelle!
Hanski on aivan pienen hetken yllättynyt tilanteesta ja lyönnistä..Mutta ei kauan, joku hoitaja kirkuu käytävällä ja Kallen naama muuttuu punaisesta lähes vitivalkoiseksi...Mieli on aivan tyhjä ja kipua ei tunnu enää missään..on vain valkeaksi muuttunut Mara siinä edessä..Se on kuin maalitaulu..se ei ole edes ihmisen näköinen..Ja seuraavaksi lähtee Hanskin lyönti, täynnä tuota tyhjää valkeaksi muuttunutta raivoa..Se osuu ja kaikki on ohi..Mara on pahoin loukkaantuneena lattialla ja Hanski pysyy tuskin jaloillaan..Vartija tulee ja alkaa käskyttämään Hanskia, eikä hän tajua enää mistään mitään.
Hanskin päivä jatkuu toisten tahdittamana. Poliisi on jo alustavasti kuulustellut häntä, sekä asianomistajana, että epäiltynä pahoinpitelystä. Poliisin puheissa vilisee ruumiinvammantuottamiset ja hätävarjelun liioittelu..Nyt ne eivät oikein uppoa Hanskin kalloon ja ajatuksiin. Lopulta hänet lasketaan pois poliisiasemalta ja hän lähtee laahustamaan kotiinpäin. Hänen naamansa on turvoksissa ja silmä sinertynyt..
Kotona alkaakin uusi taistelu, vaikkakin yksipuolinen. Hanskilla ei ole vastauksia kysymyksiin ja suurin osa kysymyksistä ei edes kaipaa vastausta. Hanskin päätä jomottaa iskun takia, mutta myös koko tilanne tuo siihen oman lisänsä. Hän istuu vain olohuoneessa silmät kiinni ja yrittää kelata tapahtumia..Tämäkin hetki katkea ilkeään riekkumiseen, kun vaimo kysäisee" Noo, etkös olekkaan tietokoneella? Mitä? Eikös ne huorat sieltä netistä enää kirjoittelekkaan?? Mitä?? Oli ihan oikein, että se Annekin sai maistaa omaa lääkettään...."
Silloin Hanskin päässä napsahti ja hän nousi hiljaa ylös tuolista. "Nyt akka turpa kiinni...Ja mitäs sinä oikein puhut niistä nettijutuista?? Se olit siis sinä.." Kädet kauhovat ilmaan nyrkkiin puristuen ja naama alkaa ensin punoittaa muuttuen sitten valkoiseksi. "Se olit siis sinä, joka olet lähetellyt ne meilit..Mun ainoot ystävät...voi helkkari ämmä minkä menit tekemään.." Hanski aukaisee kätensä ja vihanpurkaus on tyhjentänyt hänet täysin..Hän on kuin varjo entisestään. Hiljalleen hän poistuu ulko-ovea kohti, jolloin vaimokin uskaltautuu huutamaan perään oman pilkkahuutonsa:"No menetkös jonkun nettihuoran luokse lohtua hakemaan??Mitä?" On todella lähellä, ettei hanski käänny takaisin, mutta voimat ja tahto ei riitä.
Hän ei jaksa kävellä pitkälle ja tultuaan katujen risteykseen hän kääntyykin vanhan tuttunsa Matin kotipihalle. Hän soittaa ovikelloa ja Matin vaimo tulee avaamaan oven. "Hanski..mitä ihmettä sun kasvoille on tapahtunut?? Tule nyt herrajestas sisälle sieltä kylmästä. Matti tules tänne!" Matti tulee paikalle ja toteaa omalla huumorillaan:" Onks toi varastomiehen homma noin kauheeta nykyään. Onneksi on siistit sisähommat mulla. No tulehan sisälle, niin katellaan mitä tolle naamalle voi tehdä, vaikka toisaalta toi tekeminen ei taida enää paljon auttaa, oot sää Hanski vaan niin helvatan ruma.." Nyt Hanskia alkaa naurattaa ääneen ja naurua on vaikea saada lopetettua. "Ootsä kyllä kanssa Matti oikea laupeuden enkeli. Sulta ei noita säälipisteitä ole ikuna herunut." "Eikä heru" Naurahtaa Matti siihen. Tulehan nyt, niin kerrot koko jutun ja otetaan napanderit siinä, tahi kaksi"
Kertomus on pitkä ja aaltoilee pitkin poikin..Matti ei välitä rönsyistä, vaan kasailee tarinasta olennaisen esiin. "Okei, sun eukkos on jollain konstilla saanut esiin sun tunnukset ja käynyt sun meileissä ja silleen. No se on ainakin rikos tai niin ainakin luulen. Se taitaa olla kusessa nyt se sun muijas. Ja kusessa olet kyllä sääkin. Sä joudut rosikseen ja varmasti saat sakot vähintään, toivottavasti et enempää..Vai sellainen mies se Mara onkin..Noo, se siitä, huomenna mä tsekkaan sen sun tietsikan, niin katotaan vieläkö siellä on mitään muistissa." Matin vaimo sijasi Hanskille vuoteen vierashuoneeseen ja jälleen kerran hän nukkuu yönsä yksin ja aamu tulee liian nopeasti.
Nopean kahvikupposen jälkeen Hanski huikkaa tekopirteät heipat ja lähtee kävelemään kotia kohti. Koti on tyhjä ja Hanski tallustaa keittiöön. Pöydällä on lappunen "Vie auto huoltoon.Siinä palaa joku valo." "Autossa palaa joku valo...Miksei se itse vienyt autoa huoltoon?" Autotallissa Hanski käynnistää auton. Hän ei edes viitsi avata ovea, koska tällaisen testin takia ei olisi mitään vaaraa pakokaasusta..Mitään merkkivaloja ei syty ja Hanski kaasuttelee hieman. Ei mitään vikaa. Nyt alkaa jo pakokaasukin haista. Ei mitään vaaraa...Ja samassa hänen päässä napsahtaa: Ei mitään vaaraa..Ei mitään vaaraa..Ja nyt loppuu leikit, miettii hän ja painelee lisää kaasua polkimella. Hahaa..Ei mitään vaaraa.. Eipä tarvi niitäkään sakkoja maksella...Ei mitään vaaraa..Siinähän eukko lähettelee kirjeitä hautajaisiin..Ei mitään vaaraa..Kylläpä vasyttää...
"Eikö auto mennyt katsastuksessa läpi, vai mitäs sä täällä testailet noita pakokaasujen häkäarvoja..???" Matti leukailee joka tilanteessa ja tämäkään ei ole siis mikään poikkeus. "Sitäpaitsi sun ovi on ihan paska, jos niinku ajattelee murtovarmuuden kannalta..Ei tarttenu, kun nyrkillä kolauttaa se koristeikkuna ja pääsi aukoon talos ovea."
Hanski ei saa sanottua sanaakaan ja Matin on helppo jatkaa sanailuaan." Niin tulin sitä tietokonetta kattomaan..Mutta sä olitkin tekeen näitä testejäs. Ääni kuului ulos asti..Oot sitten katellu liikaa elokuvia..Ei katsos näillä uusilla autoilla enää henki lähdekkään niinkuin ennen. On katsos kaikenlaisia katalysaattoreita ja tunnistimia..Taju voi lähteä ja terveys kanssa..En mä usko, että sä kuitenkaan haluat jatkaa vihanneksena tuolla teholla, joten tulin kattoon mitäs muuta täällä touhuillaan."
Matilta ei sääliä tipu taaskaan, mutta jotain ymmärrystä tilanteeseen kyllä. Hanskilta menee toista tuntia pään selvittelyyn ja kunnon suihkun jälkeen alkaa olokin tuntua melkein normaalilta. Matti on tehnyt sillä aikaa tietokoneella omia hommiaan ja nyt hänellä onkin Hanskille kerrottavaa.
"Oletkos sinä asentanut mitään ohjelmia tänne? Ai et vai..No vaimosi on sitten asentanut.. Tää ohjelma taltioi kaiken mitä olet kirjoittanut tänne koneelle..Ja tarkoitan siis kaiken. Salasanat..emailit..chattijutut..Ihan kaiken siis..Täällä on ihan älyttömästi matskua hei! Ja vaikka olette naimisissa, niin se on kai jonkinlainen rikos..Kirjesalaisuus ja sensellaista. Tee, mitä haluat, mutta tää on saletissa nyt.
Mä otin noille disketeille kopiot tästä. Pistä ne talteen. Vaimos ei sitten mahda mitään, vaikka hajoittais koko koneen. Tota, mun tarttee nyt lähtee. Et kai sä aloita uudelleen sitä pakokaasun kierrättämistä..Katsos laki sanoo, että tyhjäkäynti on kielletty..Ja kyllä mä pidän turpani kiinni, jos sä pidät kanssa. Mut sun on pakko mennä lääkäriin. Ne antaa sulle happea, kun sä olet niin tyhmä. Keksi niille vaikka tarina takan lämmityksestä ja sellaista. Moro!" Matti poistuu ja etuovi pamahtaa kiinni. Samalla putoilee muutamia sirpaleita oven viereistä koristeikkunasta.
Eihän mulla ole edes takkaa...Ja millä mä nyt sinne jaksan mennä..voi helvata sentään, mikä sotku. Hanski on vielä aika väsyksissä, mutta soittaa kuitenkin taksin paikalle. 10 minuuttia myöhemmin hän on jo matkalla samaan sairaalaan, missä koko syöksykierre lähti vauhtiin. Kyllä hän tajusi, ettei se kierre alkanut sieltä..mutta vauhtia tuli aika roimasti lisää.
Ensiavussa hän kertoo tarinansa takan savuista ja pyörtymisestä..Papeita ehtii sitten täytellä myöhemminkin sanoo hoitaja ja tönäisee Hanskin rullatuoliin. Taas on ihan muut ihmiset niskan päällä Hanskin elämässä, mutta ei hän jaksa vastustellakkaan nyt. Happimaskia ja letkuja..EKG:tä ja happiarvoja...Nyt menee Hanskilta lopulta taju, mutta tällä kertaa se on ihan tavallista unta..Sitä kunnollista, jossa ei näy unia ja joka palauttaa järkeä tähän sotkuun.
Hanskilla ei oikein hyvä heilahda, kun hän ynnäilee sairaalassa tapahtuneita. Hän keräilee tavaroitaan pöydältä..avaimet ja lompakko..Siinäpä ne sitten onkin. Takseja on ulkona pari vapaana ja Hanski ottaa ensimmäisen ja kotimatka alkaa. Lääkäri oli vakuutellut kaiken olevan ok ja kiitellyt Hanskia, että hän oli tullut hoidettavaksi. Noi häkämyrkytykset on kuulemma kinkkisiä, kun ne voi iskee jälkikäteenkin.
Kaikki oli siis päällisinpuolin ok, mutta vielä oli selitettävä vaimolle se rikkoutunut ovilasi. Varmaan joku "unohtunut avain"-stoori olis paikallaan. Hänen tullessaan sisälle, kaikki oli täsmälleen samalla tavoin, kuin hänen poistuessaan. Lasinsirutkin olivat lattialla ja talo tuntui aivan autiolta. Normaalisti Hanskin vaimon olisi pitänyt olla jo kotona, mutta ainakaan vielä häntä ei näkynyt.
Hanski keräilee sirpaleet pois ja menee autotalliin hakemaan lasia. Sitä pitäisi olla vielä varastossa ja sieltähän se kaiken romun takaa seinän viereltä löytyykin. Lasileikkurilla hän viiltää lasista sopivan palasen ja saa pienen uurastuksen jälkeen lasin paikoilleen. Tiivistysainetta hänellä ei ole, mutta sen kyllä ehtii.
"Missähän se vaimokin luuraa" Miettii hän ääneen, mutta ei oikeastaan välitä saada vastausta, koska on helpompi olla yksin.
Hän oli ajatellut käydä tapaamassa Annea sairaalasta päästessään, mutta oli sitten päätynyt toiseen tulokseen. "Taitaa olla sekin ystävyys pilalla..Saakelin eukko, minkä järjesti!"
Hän päättää soittaa Matille. Hän kiittää Mattia, mutta enempää hän ei ehdikkään sanoa. "Mitäs olet ajatellut tehdä? Autokorjaajaa susta ei kyllä tule, mut noinniinku yleisesti. Pitäiskö sun lähtee vaikka lomalle tai jotain? Matti pamauttelee totuttuun tapaansa tekstiä tulemaan.
"Niin, loma vois olla aika hyvä ajatus, mut ei mulla..Tai siis onhan mulla..tai siis." Hanski arpoo eri juttuja nyt tosissaan.
Niin, hänellä olisi varaa lomailla, hänellä olisi lomapäiviä käyttämättä ja hän ei kyselisi vaimoltaan enää mitään asiasta.
Aamulla Hanski herää normaalisti ja hän alkaa kuulostelemaan oloaan. Ihan normaalilta olo tuntuu ja varovaisesti hän nousee vuoteesta.
Kävellessään keittiöön, hän näkee vaimonsa vaatteita ja kengät lattialla. Ensin hän aikoo mennä vaimonsa makuuhuoneeseen, mutta päättää viime hetkellä olla herättämättä häntä. Mitä se olisikaan hyödyttänyt..
Aamukahvi porisee keittimessä ja tuttu tuoksu leviää keittiössä. Oikeastaan on helkkarin kivaa olla jälleen elossa..Jälleen elossa..Niin tuota pitääkin miettiä vielä lisää. Eihän hän oikeasti kuollut, mutta jotakin kuoli kyllä eilen lopullisesti. Häntä oli petetty ja hänen kirjeitään oli luettu. Hän tuli jälleen vihaiseksi, mutta viha alkoi jalostua toiseksi tunteeksi ensimmäisen kahvikupillisen aikana.
Viha on energiaa, joka usein vie katastrofiin, mutta vihaa voi käyttää myös muuhunkin.
Hanskin viha alkoi jalostua kostoksi. Ei hän sitä itse vielä tiedostanut. Ei hän tiedostanut sitäkään, että hän alkoi olla äärimmäisen rauhallinen. Oikeastaan oli helkkarin hauskaa olla jälleen elossa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
löytyy osa 7 (oli alunperin chat-palstalla), voisiko hän ystävällisesti kopioida sen tänne, kiitos!
Hanski elää osa 8.
Kirjoittanut: Jermu 7.10.2004 klo 16.17
180 euroa sakkoa, 200 euroa todistajanpalkkioita, 1800 euroa hoitokuluja, 1000 euroa kivusta ja särystä jne jne jne..Hanski kelaa lappuja edessään oikeudenkäynnin jälkeen. No onneksi hän selvisi sakoilla. Ja itse asiassa Marakin joutuu maksamaan hänellekin kivusta ja särystä, joten homma saattaa mennä aika tasan. Oikeastaan Hanskia ei huoleta tässä jupakassa enää mikään. Maralta ei paljon sanoja irronnut, vaan hän oli katsellut käsittelyn aikana lattiaan. Oikeudenkäynnissä oli käynyt ilmi, että Hanski ei noita meilejä ollut lähettänyt, vaikka hänen osoitteensa olikin ollut käytössä. Hanski ei siellä paljastanut vaimonsa olleen asialla. Vetosi vaan tietokoneviruksiin ja multinikkeihin ja feikkaajiin. Hän yritti jopa lyödä vetoa oikeuden jäsenten kanssa siitä, etteivät he pystyisi todistamaan hänen olleen kirjoitusten takana.
Oikeastaan ne Hanskin lähettämiksi väitetyt meilit olivat vain sivujuonne koko käsittelyssä.
Hanski maksaa viulut ja sillä siisti.
Hanski pyyhkäisee pankkiautomaatille ja maksaa sakot ja muut pois samantien. Hän ei moneen viikkoon välittänyt kysellä vaimoltaan mitään, mikä olisi liittynyt raha-asioihin. Ei heillä paljon muutenkaan juttu luistanut.
Työpäivän jälkeen Hanski useimmiten lukitsi makuuhuoneen oven takanaan ja aloitti netissä sättäämisen ja kirjeiden kirjoittamisen. Se makuuhuoneen uusi lukko olikin ollut yksi tärkeimmistä hankinnoista, joita hän teki tietokoneen ostopäivänä. Hänen vaimonsa jaksoi rätkyttää oven lukosta joka ikinen päivä ja sekös vasta Hanskia nauratti. Lisäksi häntä nauratti erikoisesti siinä vaiheessa, kun vaimo oli nähnyt tiliotteen. Kaikki maksut näkyivät siinä ja Hanskin täytyi siinä vaiheessa tunnustaa itselleen, että ostohetkellä oli ollut liikaa entisiä rajoitteita muistissa ja ostotapahtuma ei ollut siis aivan vapaa. Nykyinen Hanski olisi ostanut ehdottamasti ostanut sen kalliimman mallin sieltä näyteikkunasta.
Hanskille valkeni päivä kerrallaan enemmän ja enemmän, mitä hän oli menettänyt noina vuosina, kun hän oli ollut kotona vain tossun alla. Tästä tulisi hänen matkansa valoon..Tai ainakin niin hän kuvitteli.
Netissä hän oli jo saanut suurimman osan vahingoista korjattua. Hän oli siellä kertonut jonkun "kollegan" pilasta, kun hänellä oli jäänyt tunnukset näkyville ja muuta sellaista soopaa. Sopivilla tarinoilla, joissa tietysti oli totuutta riittävästi siteeksi, hän oli jälleen netin Herrasmiehen maineessa. Mutta vielä oli yksi juttu selvittämättä, ennenkuin tilanne olisi lähelläkään tyydyttävää. Anne ja hänen reaktionsa..He olivat pariin otteeseen tulleet töihin samaa matkaa, mutta juttu ei luistanut entiseen malliin. Anne oli väsynyt ja alakuloinen, eikä jaksanut koskaan keskustella SEN päivän tapahtumista tai oikeudenkäynnin tuloksesta.
Hanski ei voinut lakata ajattelemasta häntä ja toivomasta tilanteen korjaantumista. Hänestä tuntui, kuin hänellä olisi ollut ikävä..Ikävä..Hah ja pah!
Hanski elää osa 9.
Kirjoittanut: Jermu 7.10.2004 klo 18.26
Pitkästä aikaa Hanskin tekee mieli lähteä ravintolaan. Hän käy suihkussa ja pukee vähän siistimpää vaatetta päälleen. Taksi odottelee pihamaalla ja vaimo naputtaa vieressä. Eihän mitään selittele lähtöään, mutta suurieleisesti laittaa jälleen makuuhuoneen oven lukkoon. "Tiedä vaikka mikä murtomies yöllä yrittäisi sisälle, hahaa!" Siinähän jäi vaimo nuolemaan näppejään jälleen kerran. Pari napakkaa konjakkipaukkua suihkun jälkeen kohisee hänen elimistössä ja hän tuntee olevansa todella voimakas..paras kaikessa.
Matkaa siis, illan seikkailut odottavat.
Tanssiravintola on aivan täynnä ja Hanski näkee muutamia puolituttuja pariskuntia matkallaan baaritiskille. Omaa pöytää on turha kuvitellakkaan saavansa tässä vaiheessa iltaa, mutta lähtee se ilta baarin puoleltakin käyntiin.
Tungoksessa on puolensa ja se puoli on ainakin erinomaista, että voi tarkkailla muita ihmisiä aivan rauhassa. Samassa se tarkkailu palkitaankin: Kukas se siellä naureskelee naisen seurassa..Marahan se ja käsikin on toistakymmentä senttiä lantionlinjalta liian alhaalla. Nainen ei tunnu pistävän paikallista terapiaa pahakseen, vaan suutelee Maran kaulaa.
"No vieläkös Mara tarttee syömiseen pilliä??" Huikkaa Hanski. Maran hymy hyytyy siihen paikkaan ja änkytys alkaa. "Tiesitkös muuten, että tää Mara on kova poika tappeleen. Se harjoittelee vaimollaan. Sekin pääsi muutama viikko sitten sairaalasta..jäi ihan eloon. Sellainen luuseri tää meidän Mara tässä on." Enempää hän ei ehdikkään sanoa, kun avokämmen läsähtää Maran naamaan. "Senkin sika. Sä olet siis naimisissa..voi helvetti mikä jätkä!" Nainen kääntyy kannoillaan ja kiiruhtaa ulos.
Hanski ja Mara ovat nyt kahden kaiken tuon ihmismassan keskellä.
"Voi perkele minkä teit!" huutaa Mara.
"Enpä tainnut tehdä minä mitään, taisit olla ihan itse asialla. Olikos sulla vielä jotain muuta???"
Hanski kääntää päätään hieman alaviistoon ja valmistautuu Maran lyöntiin. Sitä ei kuitenkaan tule, vaan Mara peräytyy muutaman askeleen. Järki kulkee sen verran, että tapahtumien toisinto ei oikein houkuttele. Haistatellen Hanskille Mara poistuu toiselle puolelle ravintolaa.
Hanskin ilta kulkee nopeasti ja hän on oikeastaan iloinen pienestä hetkestä "livessä", niinkuin sätissä sanotaan. Paukkuja kuluu ja pari työkaveriakin ovat tulleet juttelemaan hänelle.
Illan päätteeksi portsari tilaa taksin ja Hanskin kotimatka alkaa.
"Hei kuule, pysäytä ton snagarin viereen. Mä käväisen purilaisella. Tossa on, pidä loput, mä kävelen siitä himaan." Pieni jono hampurilaiskojulla kuuluu tässä vaiheessa yötä asiaan ja ei haittaa häntä ollenkaan. Hän saa syötävänsä ja kävellessään kotiinpäin hän saa nauttia noista liian suolaisista ja rasvaisista grilliherkuista, jotka ovat todella makoisia juuri ravintolaillan päätteeksi. Ilma on kirpeä ja Hanski tallustelee pienessä pöhnässä risteyksen ylitse.
Auton valot välähtävät ja kuuluu kiihdytyksen ääntä. Hän kääntää päätään ja samassa kuuluu ontto pamahdus ja lasin helinä. Hanski tajuaa olevansa ilmassa ja kaikki pyörii hitaasti..todella hitaasti..Hän lentää pitkälle ja osuessaan asfaltille kuuluu tai pikemminkin tuntuu rajuja paukauksia kehossa..
Auto jatkaa kiihdyttämistä ja on hirvittävän hiljaista. "Sataako täällä"...tip tip tip..veri vuotaa asfaltille ja Hanski ei voi liikkua. "Hitto, olisi pitänyt eilen soittaa lapsille..."
..kiva ,että tän saa nyt täällä lukee.
....sujuvaa kieltä ja hyvää kerrontaa....
....kyllä se tuo Jurmukka osaa kirjoittaa......