Suomen talous nousuun

Olikohan oikea tieto kuitenkaan. Sen tiedän, että Juha Sipilä on seuraava pääministeri. Näytti, miltä näytti. Jospa Herra vielä armahtaa meitä kuitenkin.

Meil Gazas talous kohisten nousee vaik välil väistellään israelilaisen ohjuksia jotenka tervetuloa konsulttioppiin jos on tumput suorina Suomes!

Sait kuitenkin väärän profetian sillä suomen talouden alamäki on vasta alkamassa ja vajoaa todella alas, jopa rikkaatkin köyhtyy.

Ei sitä vuodessa paljon ehdi tekemään.

Vähä päivää päälle,

paljo vuotta päälle.

Tai: Vähän päivässä, paljon viikossa.

Jumala vihassaan tulee viemään ihmiseltä pois sen kaiken minkä tämä arvokkaaksi kokee. Sen kohtaa niin rikkaat kuin köyhät, kaikki kädet herpoavat, kaikki polvet käyvät veltoiksi kuin vesi. He kääriytyvät säkkeihin, heidät peittää vavistus, kaikilla kasvoilla on häpeä, ja kaikki päät ovat paljaiksi ajellut. Hopeansa he viskaavat kaduille, ja heidän kultansa tulee heille saastaksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä, eivät he sillä nälkäänsä tyydytä eivätkä vatsaansa täytä; sillä siitä tuli heille kompastus syntiin. Siitä tehtyjen korujen loistolla he ylpeilivät, siitä he tekivät kauhistavat kuvansa, iljetyksensä; sentähden minä teen sen heille saastaksi.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/05/suomen-talous-supistui-yha-alkuvuonna/20147946/12?pos=tuoreimmat

Suomen talous supistui yhä alkuvuonna

Suomen bruttokansantuote oli laskussa ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä vuosineljännes- että vuosivertailussa.

Taloussanomat 5.6.2014 09:46

Meneillään oleva taantumajakso on pisin sitten 1990-luvun alun laman, jolloin talous supistui noin kolmen vuoden ajan vuosina 1990-1993.

Talouden alamäki on ollut kuitenkin loivempaa kuin 90-luvulla ja vuosien 2008-2009 sukelluksessa. Tästä syystä bruttokansantuotteen volyymi on pysynyt vielä suurempana kuin vuoden 2009 talouskriisissä, ja on Tilastokeskuksen mukaan nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosina 2006 ja 2010.

Nordea arvioi eilisessä talousennusteessaan, että Suomen taloudessa nähdään tänä vuonna kolmas peräkkäinen laskuvuosi. Pankki on sitä mieltä, että Suomi on jo lamassa, vaikka virallista määritelmää lamalle ei olekaan.

Bkt supistui
0,4 prosenttia

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui tammi-maaliskuussa kausitasoitettuna 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä eli viime vuoden loka-joulukuusta. Viime vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna työpäiväkorjattu kansantuote pieneni 0,6 prosenttia.

Teollisuuden tuotanto jäi ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Viime vuodesta laskua tuli 2,4 prosenttia.

Vienti väheni 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,0 prosenttia viime vuodesta. Tuonnissa vastaavat miinuslukemat olivat 2,9 prosenttia ja 0,8 prosenttia.

Investoinnit vähenivät tammi-maaliskuussa 0,3 prosenttia loka-joulukuusta ja 5,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Yleisestä laskusuunnasta poiketen yksityinen kulutus oli alkuvuonna kasvussa. Kulutus kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Tilastokeskus tarkensi samalla viime vuoden viimeisen neljänneksen bkt-lukuja. Bruttokansantuote supistui loka-joulukuussa 0,2 prosenttia heinä-syyskuusta ja saman verran myös edellisvuoden vertailukaudesta. Aiemmat arviot laskuksi olivat 0,3 ja 0,6 prosenttia.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/04/pop-pankki-suomen-kasvusta-pyorea-nolla/20147883/12?pos=related

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/06/05/tahan-on-tultu-palkka-ei-riita-vuokraan/20147808/310

Tähän on tultu: palkka ei riitä vuokraan

Asumisen kalleus on johtanut pääkaupunkiseudulla siihen, että työssäkäyviäkin on asunnottomina. "Rantojen miehiä" on saatu viime aikoina tukiasuntoihin, mutta vähemmän ongelmaisten on vaikeampi saada apua.

5.6.2014 06:01

Työssäkäynti ei takaa sitä, että olisi varaa asuntoon pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute vaivaa aluetta niin pahasti, että työssäkäyvien ihmisten asunnottomuus on tilannetta tuntevien mukaan lisääntynyt viime aikoina.

– Yhteydenotot työssäkäyviltä ovat lisääntyneet 2–3 viime vuoden aikana. Niitä tulee säännöllisesti. Tilanne on kyllä kiristynyt, Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösihteeri Hanna Piirainen kertoo.

Moni on Piiraisen mukaan joutunut tilanteeseen, jossa kaikki palkkatulot menevät asumiseen eikä halvempaa asuntoa löydy millään. Silloin vuokrat saatetaan jättää maksamatta ja käyttää rahat muihin välttämättömiin menoihin, kuten luottokorttilaskujen hoitamiseen. Lopulta voi tulla häätö.

Asunnottomuus yhdistyy ihmisten mielissä helposti ”rantojen miehiin”, jotka ovat muillakin tavoin syrjäytyneitä. VVA:han yhteyttä ottaneiden kirjo on monipuolisempi: joukossa on matalapalkkaisia työssäkäyviä esimerkiksi hoiva- tai siivousalalta, mutta myös akateemisia pätkätyöläisiä.

– Ei se aina katso sosioekonomista taustaa, Piirainen sanoo.

Helsingissä on selvästi
eniten asunnottomia

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat alkuvuonna pääkaupunkiseudulla 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,3 prosenttia. Vuokrien nousu on ollut vuoden 2012 puolivälistä lähtien selvästi nopeampaa kuin muu hintojen nousu.

Asunnottomuus on etenkin pääkaupunkiseudun ongelma. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran selvityksen mukaan yksin eläviä asunnottomia oli viime vuoden marraskuussa noin 7 500 koko Suomessa.

Heistä yli puolet eli 4 100 on Helsingissä. Myös asunnottomien osuus kaikista asukkaista on selvästi suurin Helsingissä.

Tilastoista ei käy ilmi, kuinka suuri osuus asunnottomista on työssäkäyviä.

Asunnottomia perheitäkin pääkaupungissa oli 300, vaikka perheet menevät esimerkiksi kaupunkien asuntojonoissa yksin elävien edelle.

Piiraisen mukaan vuokratason nousun lisäksi tilannetta mutkistaa se, että niin sanottujen yleishyödyllisten vuokra-asuntojen määrä on pääkaupunkiseudulla vähentynyt sitä mukaa, kun esimerkiksi Sato ja VVO ovat siirtyneet tarjoamaan vapaarahoitteisia asuntoja. Eikä uusia kohtuuhintaisia kohteita ole saatu niin paljon kuin olisi tarvetta.

Apua on vaikea saada,
jos tilanne ei ole tarpeeksi kurja

Nykyinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori aloitti vuonna 2008 asuntoministerinä ollessaan ohjelman, jolla pitkäaikaista asunnottomuutta pyrittiin vähentämään. Ohjelman tuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä myös VVA:ssa.

Asunnottomia on saatu asutettua esimerkiksi uusiin asumisyksiköihin, joissa jokainen on saanut ”oman oven” ja oikean vuokrasopimuksen.

– Kaduilla eläneitä eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on saatu autettua, Piirainen sanoo.

Jos taas tilanne ei ole ”tarpeeksi kurja” eli esimerkiksi käy töissä eikä kärsi muista arjen hallinnan ongelmista, asuntoa on ollut vaikeampi saada. Aikainen puuttuminen olisi Piiraisen mielestä tärkeää, koska pitkittynyt asunnottomuus luo uusia ongelmia.

– Voi tulla se päihdeongelma vasta jälkikäteen.

"Nyt on aika keskittyä
ennaltaehkäisemiseen"

Helsingin kaupungin asumisneuvonnassa yritetään ehkäistä asunnottomuutta ennalta. Vastaavan asumisneuvojan Anne Kinnin mukaan työssäkäyville tulee asumisen kalleudesta ongelmia paitsi pienituloisuuden myös erotilanteiden takia. Silloin yhteisestä kodista muuttava ei välttämättä löydäkään asuntoa.

Vuokrasopimus voi myös loppua itsestä riippumattomista syistä, eikä yhtä halpaa asuntoa löydykään tai vuokravakuudet ovat niin kovat, ettei asuntoa pysty ottamaan vastaan.

– Usein asutaan sukulaisten tai kavereiden luona. Varsinkin nuorten on vaikea saada asuntoa, koska ei ole asumishistoriaa eikä vuokravakuuksiin rahaa. Töissä käynti tai opiskelu helpottaa kuitenkin asunnon saamista verrattuna työttömyyteen.

Kaupunki voi auttaa pääsemään vuokraveloista esimerkiksi maksusopimuksilla. Näin asunto saadaan säilymään.

Yhä enemmän on pienituloisia työssäkäyviä, joiden ongelma on tulojen pienuus suhteessa vuokriin, Kinni sanoo.

– Nyt kun on hoidettu pitkäaikaisasunnottomia tukiasuntoihin, on aika keskittyä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen, Kinni sanoo.