Hengen köyhyys.

Ei sen tarvitse olla mitään järisyttävää.
Löydät sen itsestäsi!

Itselleni oli välttämätöntä puhua Jumalalleni ihan yön hiljaisuudessa.Epätoivossani.....

Vaikken vastausta heti saanutkaan,koin kuitenkin rauhan sisimmässäni.Sitten kerran tunsin lämmön ympäröivän itseäni,ja se riitti!

Tunnut olevan niin etsivä ihminen,että soisin sinun jättävän pessimistisen ajatuksen kaiken turhuudesta.Muista ,että olet saanut lahjaksi elämän,tämän ainoan ilman omaa ansiota!

Älä sitä hukkaa,vaan rakasta itseäsi,----elämän antajaa,----ja kanssaeläjiä,-niin saat nähdä saavasi palutetta!!!Hyvää uutta vuotta sinulle ja siunausta elämääsi.

Sen löydät Jumalan rakkaudesta. Kaikkein
suurin tarve sinulla on tulla rakastetuksi
ja saada rakastaa, mutta puhdasta rakkautta
et saa keneltäkään muulta kuin Jumalalta.
Jumala on kuitenkin salattu, etkä voi
suoraan kohdata häntä etkä koskaan saada
varmuutta hänen suosiostaan. Siksi Jumala
on antanut sanansa, jolla hän ilmoittaa ja
jakaa itsensä ja armonsa maailmalle. Ja
sitä puhuvat tavalliset maan tallaajat, joka
on sinulle onneksi ettei sinun tarvitse
tavoitella Jumalaa tuntemattomasta
korkeudesta, vaan hän tuleekin sinua aivan
lähelle kaltaisenasi eikä pelottavana. Usko
siihen sanaan ja ennenkaikkea lunastukseen
Kristuksessa niin saat kokea sanoinkuvaamatonta
rauhaan ja olevasi rakas ja tärkeä ihminen
kaikkein korkeimmalle itse Jumalalle ja Herralle.

Janne kirjoitti:

Sen löydät Jumalan rakkaudesta. Kaikkein
suurin tarve sinulla on tulla rakastetuksi
ja saada rakastaa, mutta puhdasta rakkautta
et saa keneltäkään muulta kuin Jumalalta.
Jumala on kuitenkin salattu, etkä voi
suoraan kohdata häntä etkä koskaan saada
varmuutta hänen suosiostaan. Siksi Jumala
on antanut sanansa, jolla hän ilmoittaa ja
jakaa itsensä ja armonsa maailmalle. Ja
sitä puhuvat tavalliset maan tallaajat, joka
on sinulle onneksi ettei sinun tarvitse
tavoitella Jumalaa tuntemattomasta
korkeudesta, vaan hän tuleekin sinua aivan
lähelle kaltaisenasi eikä pelottavana. Usko
siihen sanaan ja ennenkaikkea lunastukseen
Kristuksessa niin saat kokea sanoinkuvaamatonta
rauhaan ja olevasi rakas ja tärkeä ihminen
kaikkein korkeimmalle itse Jumalalle ja Herralle.

Koska teille onnettomille kirkastuu se ehdoton totuus, että Jumalan - Kristuksen - pitää saada muoto meissä ja vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jotta Jumalan hyvät aivoitukset toteutuisivat täällä ihmisten keskellä.

Jos lähdetään siitä, niin kuin Janne ym. näyttävät lähtevän, että maailmankaikkeudessa on jokin ihmisistä riippumaton korkein rakkaus, niin tällä johdetaan ihmisiä ainoastaan ja vain utopistiseen haavemailmaan hypnotisoimaan itseään omilla mielikuvillaan tiettyyn autuaallisuuteen.

Meillä Laissa on entisaikaan vallinnut seitojen ja tnturin suuren hengen, Staalon, palvonta. Nämä lappalaiset ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, että he ovat nähneet luonnollisin silmin palvontansa kohteen, johon ovat voineet projisoida omat uskonnolliset tunteensa ja kokea helpotusta ja autuaallisuutta. Sitä vastoin länsimaiset uskovaiset joutuvat kuvittelemalla kuvittelemaan itselleen jumalan, johon omat uskonnolliset tunteensa projisoivat, jolle puhuvat ja kokevat helpotusta.

Kuitenkin kysymys on niin lappalaisten kuin länsimaisten kristittyjenkin kohdalla saasta asioista. Eli omien uskonnollisten tunteiden projisoinnista johonkin. Jeesus ei projisoinut eikä kuvitellut. Jeesus rakasti, teki ja toimi ihmisten keskellä. Jeesuksessa Jumalan rakkaus käveli kahdella jalalla ja puhui ihmisille korvin kuultaaa ihmisten kieltä. Tämän Kristuksen olisi pitänyt saada muoto myös Jeesuksen seuraajissa, eli vielä nytkin Jumalan rakkauden pitäisi kävellä kahdella jalalla, mutta kun ei kävele. Ei ainakaan uskovaisten jaloilla.

Leksa kirjoitti:

Koska teille onnettomille kirkastuu se ehdoton totuus, että Jumalan - Kristuksen - pitää saada muoto meissä ja vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jotta Jumalan hyvät aivoitukset toteutuisivat täällä ihmisten keskellä.

Jos lähdetään siitä, niin kuin Janne ym. näyttävät lähtevän, että maailmankaikkeudessa on jokin ihmisistä riippumaton korkein rakkaus, niin tällä johdetaan ihmisiä ainoastaan ja vain utopistiseen haavemailmaan hypnotisoimaan itseään omilla mielikuvillaan tiettyyn autuaallisuuteen.

Meillä Laissa on entisaikaan vallinnut seitojen ja tnturin suuren hengen, Staalon, palvonta. Nämä lappalaiset ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, että he ovat nähneet luonnollisin silmin palvontansa kohteen, johon ovat voineet projisoida omat uskonnolliset tunteensa ja kokea helpotusta ja autuaallisuutta. Sitä vastoin länsimaiset uskovaiset joutuvat kuvittelemalla kuvittelemaan itselleen jumalan, johon omat uskonnolliset tunteensa projisoivat, jolle puhuvat ja kokevat helpotusta.

Kuitenkin kysymys on niin lappalaisten kuin länsimaisten kristittyjenkin kohdalla saasta asioista. Eli omien uskonnollisten tunteiden projisoinnista johonkin. Jeesus ei projisoinut eikä kuvitellut. Jeesus rakasti, teki ja toimi ihmisten keskellä. Jeesuksessa Jumalan rakkaus käveli kahdella jalalla ja puhui ihmisille korvin kuultaaa ihmisten kieltä. Tämän Kristuksen olisi pitänyt saada muoto myös Jeesuksen seuraajissa, eli vielä nytkin Jumalan rakkauden pitäisi kävellä kahdella jalalla, mutta kun ei kävele. Ei ainakaan uskovaisten jaloilla.

Enhän puhunut millään tavalla ihmisestä riippumattomasta tai
utopistisesta rakkaudesta vaan Kristuksen rakkaudesta, joka ilmenee
uskovissa, joiden suulla Jumala ainoastaan puhuu maailmalle.Joh 1:14
"Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme" ja Room. 10:8
"Mitä siis on sanottu? Sana on lähellä sinua, sinu suussasi ja
sydämessäsi, nimittäin se uskon san jota me julistamme" ja Luuk. 10:16.

Olisi hauska saada tietää mihinkähän sinä itse sijoitat Jumalan ja hänen
hyvyytensä jos et uskovaisiin? Millä aiot saada meidät vakuutetuksi että juuri
sinä olet oikeassa ja itse Jumala sanasaan erehtynyt tai jopa väärässä vai
onko Jumala niin voimaton että hänen olisi mahdotonta vaikuttaa uskovissaan hyvää tai jos
sitä puuttuu niin kääntämään heidän hulluutensa ja pahuutensa hyväksi niinkuin
hän tahtoo? Vai oliko hän yksinkertaisesti vain ajattelematon kun meni lipsauttamaan
tällaista ja nyt hän olisikin tullut toisiin aatoksiin? Kenenkähän suulla hän sitten puhuu?
Mutta minä pahoin pelkään että tässä joudutaan arpapeliin ja lottoamaan siitä kuka on oikeassa
jos emme ota Raamatun sanomaa vakavasti.

Leksa kirjoitti:

Koska teille onnettomille kirkastuu se ehdoton totuus, että Jumalan - Kristuksen - pitää saada muoto meissä ja vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jotta Jumalan hyvät aivoitukset toteutuisivat täällä ihmisten keskellä.

Jos lähdetään siitä, niin kuin Janne ym. näyttävät lähtevän, että maailmankaikkeudessa on jokin ihmisistä riippumaton korkein rakkaus, niin tällä johdetaan ihmisiä ainoastaan ja vain utopistiseen haavemailmaan hypnotisoimaan itseään omilla mielikuvillaan tiettyyn autuaallisuuteen.

Meillä Laissa on entisaikaan vallinnut seitojen ja tnturin suuren hengen, Staalon, palvonta. Nämä lappalaiset ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, että he ovat nähneet luonnollisin silmin palvontansa kohteen, johon ovat voineet projisoida omat uskonnolliset tunteensa ja kokea helpotusta ja autuaallisuutta. Sitä vastoin länsimaiset uskovaiset joutuvat kuvittelemalla kuvittelemaan itselleen jumalan, johon omat uskonnolliset tunteensa projisoivat, jolle puhuvat ja kokevat helpotusta.

Kuitenkin kysymys on niin lappalaisten kuin länsimaisten kristittyjenkin kohdalla saasta asioista. Eli omien uskonnollisten tunteiden projisoinnista johonkin. Jeesus ei projisoinut eikä kuvitellut. Jeesus rakasti, teki ja toimi ihmisten keskellä. Jeesuksessa Jumalan rakkaus käveli kahdella jalalla ja puhui ihmisille korvin kuultaaa ihmisten kieltä. Tämän Kristuksen olisi pitänyt saada muoto myös Jeesuksen seuraajissa, eli vielä nytkin Jumalan rakkauden pitäisi kävellä kahdella jalalla, mutta kun ei kävele. Ei ainakaan uskovaisten jaloilla.

Enhän puhunut millään tavalla ihmisestä riippumattomasta tai
utopistisesta rakkaudesta vaan Kristuksen rakkaudesta, joka ilmenee
uskovissa, joiden suulla Jumala ainoastaan puhuu maailmalle, Joh 1:14
"Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme" ja Room.10:8
"Mitä siis on sanottu? Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja
sydämessäsi, nimittäin se uskon sana jota me julistamme" ja Luuk. 10:16.

Olisi hauska saada tietää mihinkähän sinä itse sijoitat Jumalan ja hänen
hyvyytensä jos et uskovaisiin? Millä aiot saada meidät vakuutetuksi että juuri
sinä olet oikeassa ja että itse Jumala on sanassaan erehtynyt tai jopa väärässä vai
onko Jumala niin voimaton että hänen olisi mahdotonta vaikuttaa uskovissaan hyvää
tai jos sitä puuttuu niin kääntämään heidän hulluutensa ja pahuutensa hyväksi niinkuin
hän tahtoo?
Vai oliko hän yksinkertaisesti vain ajattelematon kun meni lipsauttamaan
tällaista ja nyt hän olisikin tullut toisiin aatoksiin? Kenenkähän suulla hän sitten puhuu?
Mutta minä pahoin pelkään että tässä joudutaan arpapeliin ja lottoamaan siitä kuka on oikeassa
jos emme ota Raamatun sanomaa vakavasti.

Janne kirjoitti:

Enhän puhunut millään tavalla ihmisestä riippumattomasta tai
utopistisesta rakkaudesta vaan Kristuksen rakkaudesta, joka ilmenee
uskovissa, joiden suulla Jumala ainoastaan puhuu maailmalle.Joh 1:14
"Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme" ja Room. 10:8
"Mitä siis on sanottu? Sana on lähellä sinua, sinu suussasi ja
sydämessäsi, nimittäin se uskon san jota me julistamme" ja Luuk. 10:16.

Olisi hauska saada tietää mihinkähän sinä itse sijoitat Jumalan ja hänen
hyvyytensä jos et uskovaisiin? Millä aiot saada meidät vakuutetuksi että juuri
sinä olet oikeassa ja itse Jumala sanasaan erehtynyt tai jopa väärässä vai
onko Jumala niin voimaton että hänen olisi mahdotonta vaikuttaa uskovissaan hyvää tai jos
sitä puuttuu niin kääntämään heidän hulluutensa ja pahuutensa hyväksi niinkuin
hän tahtoo? Vai oliko hän yksinkertaisesti vain ajattelematon kun meni lipsauttamaan
tällaista ja nyt hän olisikin tullut toisiin aatoksiin? Kenenkähän suulla hän sitten puhuu?
Mutta minä pahoin pelkään että tässä joudutaan arpapeliin ja lottoamaan siitä kuka on oikeassa
jos emme ota Raamatun sanomaa vakavasti.

Ongelmahan on just siinä, että tämän päivän kristillisyydestä on hyvin vaikeaa, jopa suorastaan mahdotonta todellisia Jeesuksen seuraajia, opissa ja arkipäivän elämässä, löytää. Meillä riittää kyllä mitä moninaisempaa autuasta ja hurmiohurskasta sekä "ainoan oikean uskon" edustajaa ja opettajaa, mutta käytännön elämä ja kokomukset huutaa suoraa huutoa nykyistä kristillisyttä vastaan silloin kun sitä verrataan Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Siitä on pitkästi aikaa kun 9 vuotiaan poikasen aivoila ajattelin uskovaisten elämää ja raamatun opeuksia ja tulin aatoksissani siihen johtopäätökseen, että mikäli Jeesus tulisi nyt ja toimisi kui omana aikanaan toimi, niin tämän päivän uskovaiset ensimäisenä huutaisivat: "Ristiinnaulittaoon hänet" ja tähän päivään mennessä minun ei ole tarvinnut tätä käsitystäni vielä muuttaa.

Me tämän päivänSuomessa elämme ennennäkemättömän henkisen ahdingon ja vaikeuksien aikakautta ja nyt, jos koskaan, tarvittaisiin niitä todellisia Kristuksen seuraajia, jotka Jumalaisessa rakkaudessa toimisivat tmän kansakunnan keskellä, mutta näitä todelisia Kristuksen seuraajia ei tämän päivän kristillisyydestä löydy. Ei kirkosta eikä sen ulkopuolelta. Ehkä Pelastusarmeijaa lukuunottamatta. Nyt tarvittaisiin todellisia käytännön tekoja. Tarvittaisiin niitä, jotka ovat valmiit itkemään itkevien kanssa ja kantamaan toistensa kuormia sekä olemaan siellä, missä on yksinäisyyttä, sairautta ja kärsimystä. Mutta kun ei niin ei. Ei täällä Sodankylässä, ei netissä eikä edes tällä foorumilla. Kuka täällä rakastaa lähimmäistään? EI KUKAAN.

Leksa kirjoitti:

Ongelmahan on just siinä, että tämän päivän kristillisyydestä on hyvin vaikeaa, jopa suorastaan mahdotonta todellisia Jeesuksen seuraajia, opissa ja arkipäivän elämässä, löytää. Meillä riittää kyllä mitä moninaisempaa autuasta ja hurmiohurskasta sekä "ainoan oikean uskon" edustajaa ja opettajaa, mutta käytännön elämä ja kokomukset huutaa suoraa huutoa nykyistä kristillisyttä vastaan silloin kun sitä verrataan Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Siitä on pitkästi aikaa kun 9 vuotiaan poikasen aivoila ajattelin uskovaisten elämää ja raamatun opeuksia ja tulin aatoksissani siihen johtopäätökseen, että mikäli Jeesus tulisi nyt ja toimisi kui omana aikanaan toimi, niin tämän päivän uskovaiset ensimäisenä huutaisivat: "Ristiinnaulittaoon hänet" ja tähän päivään mennessä minun ei ole tarvinnut tätä käsitystäni vielä muuttaa.

Me tämän päivänSuomessa elämme ennennäkemättömän henkisen ahdingon ja vaikeuksien aikakautta ja nyt, jos koskaan, tarvittaisiin niitä todellisia Kristuksen seuraajia, jotka Jumalaisessa rakkaudessa toimisivat tmän kansakunnan keskellä, mutta näitä todelisia Kristuksen seuraajia ei tämän päivän kristillisyydestä löydy. Ei kirkosta eikä sen ulkopuolelta. Ehkä Pelastusarmeijaa lukuunottamatta. Nyt tarvittaisiin todellisia käytännön tekoja. Tarvittaisiin niitä, jotka ovat valmiit itkemään itkevien kanssa ja kantamaan toistensa kuormia sekä olemaan siellä, missä on yksinäisyyttä, sairautta ja kärsimystä. Mutta kun ei niin ei. Ei täällä Sodankylässä, ei netissä eikä edes tällä foorumilla. Kuka täällä rakastaa lähimmäistään? EI KUKAAN.

Voihan toki olla ettet ole kohdallasi nähnyt sellaista,
en voi kieltää mutta ymmärrä ettei sen tarvitse merkitä
että kaikkialla on samoin. Ethän tunne kaikkia siellä
kotipaikkakunnallakaan.

Jos vaadit toisilta tälläista kuin
kerrot, sinunhan tulisi olla valmis itse osoittamaan sitä samaa
ja sillä tavalla täyttämään sen puutteen mitä näet. Anna jos on
annettavaa, mutta jos vaadit vaadi itseltäsikin. Jos et kuitenkaan
voi, niin miksi ihmettelet jos toisetkaan eivät siihen pysty.
Miksihän muuten ihminen ei pysty? Eiköhän juuri siksi, että
jokaisella on jokaisen osalle tuleva perintö, syntiturmelus, joka
on suuri taakka ja este kaiken hyvän toteutumiselle.

Luehan Room.7 luku ja Hebr. 12 luku.

Onhan toki tottakin mitä puhut. Meidän aikamme tekee ihmisistä kovia
ja välinpitämättömiä, mutta auttaako pakottaa ihmisiä ainoastaan
ulkonaiseen muutokseen, jos sisin jää kylmäksi ja vastahakoiseksi.
Jos oikein ajattelet siitähän tulee myös tämä monien loppuunpalaminen
kun täytyy jaksaa täytyy olla muka ok mutta sisin kaipaa lämpöä ja lepoa.
Kukaan tai harva ei sitä kuitenkaan anna ilmaiseksi, koska elämä on niin
pyyteellistä ja itsekästä.

Mutta jos saat aitoa rakkautta, hyväksyntää ja
ymmärrystä, kyllä silloin kädet ja jalatkin lähtevät liikkeelle, muutenhan
kaikki jää vain teeskentelyksi ja kulissien ylläpitämiseksi, joka aikansa
kestettyään romahtaa totaalisesti, koska se on rakennettu palkkioiden saamisen ja
onnistumisen varaan. Se valitettavasti ei vain toimi. Kaikki ei elämässä käy
ohjekirjan varaan. Jumalakin sallii tällaista tapahtua, jottei kukaan rohkenisi
luottaa itseensä ja polkea muita kun menestyy. Oitishan ihminen on onnistuttuaan
valmis rakentamaan hyvien valtakuntaa, josta hän sulkee kurjat ulos.

Janne kirjoitti:

Voihan toki olla ettet ole kohdallasi nähnyt sellaista,
en voi kieltää mutta ymmärrä ettei sen tarvitse merkitä
että kaikkialla on samoin. Ethän tunne kaikkia siellä
kotipaikkakunnallakaan.

Jos vaadit toisilta tälläista kuin
kerrot, sinunhan tulisi olla valmis itse osoittamaan sitä samaa
ja sillä tavalla täyttämään sen puutteen mitä näet. Anna jos on
annettavaa, mutta jos vaadit vaadi itseltäsikin. Jos et kuitenkaan
voi, niin miksi ihmettelet jos toisetkaan eivät siihen pysty.
Miksihän muuten ihminen ei pysty? Eiköhän juuri siksi, että
jokaisella on jokaisen osalle tuleva perintö, syntiturmelus, joka
on suuri taakka ja este kaiken hyvän toteutumiselle.

Luehan Room.7 luku ja Hebr. 12 luku.

Onhan toki tottakin mitä puhut. Meidän aikamme tekee ihmisistä kovia
ja välinpitämättömiä, mutta auttaako pakottaa ihmisiä ainoastaan
ulkonaiseen muutokseen, jos sisin jää kylmäksi ja vastahakoiseksi.
Jos oikein ajattelet siitähän tulee myös tämä monien loppuunpalaminen
kun täytyy jaksaa täytyy olla muka ok mutta sisin kaipaa lämpöä ja lepoa.
Kukaan tai harva ei sitä kuitenkaan anna ilmaiseksi, koska elämä on niin
pyyteellistä ja itsekästä.

Mutta jos saat aitoa rakkautta, hyväksyntää ja
ymmärrystä, kyllä silloin kädet ja jalatkin lähtevät liikkeelle, muutenhan
kaikki jää vain teeskentelyksi ja kulissien ylläpitämiseksi, joka aikansa
kestettyään romahtaa totaalisesti, koska se on rakennettu palkkioiden saamisen ja
onnistumisen varaan. Se valitettavasti ei vain toimi. Kaikki ei elämässä käy
ohjekirjan varaan. Jumalakin sallii tällaista tapahtua, jottei kukaan rohkenisi
luottaa itseensä ja polkea muita kun menestyy. Oitishan ihminen on onnistuttuaan
valmis rakentamaan hyvien valtakuntaa, josta hän sulkee kurjat ulos.

käyvät käsi kädessä ja nykykristillisyyden suurin vaikeus on juuri tässä. Areisteilla on valtava tarve yrittää todistaa itselleen, ettei Jumalaa ole, pilkkaamalla ja virnuilemalla uskovausten uskoa. Näin ollen ateisteilla ei ole tälle ahdistetulle kansakunnalle ja koko ihmiskunnalle mitään toivoa annettavana. Sama koskee myös uskovaisia. Heidän uskonsa rakentuu joihinkin mielikuviin jostain Jumalasta ja Jeesuksesta ja heidän kaikki elämä on näiden mielikuvien puolustamista ja hyökkäystä kaikkea niitä vastaan, joilla on vähänkin toisenlainen tulkinta - mielikuiva - raamatusta kuin heillä itsellään. Näin siis ateistien ja uskovaisten koko elämä on puuhastelua toisarvoisissa tekijöissä ja tässä puuhastelussa unohtuvat niin lähimmäiset, kansakunnat kuin koko ihmiskuntakin.

Meillä Sodankylässä on 7 eri uskonsuuntaa tai kirkkokuntaa ja kaikki ovat täsmälleen tyhjää täynnä silloin kun joku hädässän todellista henkistä tukea ja rohkaisua tarvitsisi. Täällä Sodankylässä on aivan turhaa yrittää etsiä, kolkuttaa tai jopa rukoilla. Yhden ihmisen elinikä ei riitä vastausten löytämiseen ja saavuttamiseen. Ja aivan sama pätee myös nettiin, tämä foorumi mukaanluettuna. Missä on uskovaisten usko? Missä on lähimmäisenrakkaus? Missä on lähimmäisten auttaminen ja palveleminen pyyteettömästä ja puhtaasta sydämestä kun kaikki hengellinen toiminta on jatkuvaa kaupankäyntiä ja ehtojen asettelua "alistu tai tuhoudu" periaatteella?

Janne kirjoitti:

Voihan toki olla ettet ole kohdallasi nähnyt sellaista,
en voi kieltää mutta ymmärrä ettei sen tarvitse merkitä
että kaikkialla on samoin. Ethän tunne kaikkia siellä
kotipaikkakunnallakaan.

Jos vaadit toisilta tälläista kuin
kerrot, sinunhan tulisi olla valmis itse osoittamaan sitä samaa
ja sillä tavalla täyttämään sen puutteen mitä näet. Anna jos on
annettavaa, mutta jos vaadit vaadi itseltäsikin. Jos et kuitenkaan
voi, niin miksi ihmettelet jos toisetkaan eivät siihen pysty.
Miksihän muuten ihminen ei pysty? Eiköhän juuri siksi, että
jokaisella on jokaisen osalle tuleva perintö, syntiturmelus, joka
on suuri taakka ja este kaiken hyvän toteutumiselle.

Luehan Room.7 luku ja Hebr. 12 luku.

Onhan toki tottakin mitä puhut. Meidän aikamme tekee ihmisistä kovia
ja välinpitämättömiä, mutta auttaako pakottaa ihmisiä ainoastaan
ulkonaiseen muutokseen, jos sisin jää kylmäksi ja vastahakoiseksi.
Jos oikein ajattelet siitähän tulee myös tämä monien loppuunpalaminen
kun täytyy jaksaa täytyy olla muka ok mutta sisin kaipaa lämpöä ja lepoa.
Kukaan tai harva ei sitä kuitenkaan anna ilmaiseksi, koska elämä on niin
pyyteellistä ja itsekästä.

Mutta jos saat aitoa rakkautta, hyväksyntää ja
ymmärrystä, kyllä silloin kädet ja jalatkin lähtevät liikkeelle, muutenhan
kaikki jää vain teeskentelyksi ja kulissien ylläpitämiseksi, joka aikansa
kestettyään romahtaa totaalisesti, koska se on rakennettu palkkioiden saamisen ja
onnistumisen varaan. Se valitettavasti ei vain toimi. Kaikki ei elämässä käy
ohjekirjan varaan. Jumalakin sallii tällaista tapahtua, jottei kukaan rohkenisi
luottaa itseensä ja polkea muita kun menestyy. Oitishan ihminen on onnistuttuaan
valmis rakentamaan hyvien valtakuntaa, josta hän sulkee kurjat ulos.

käyvät käsi kädessä ja nykykristillisyyden suurin vaikeus on juuri tässä. Areisteilla on valtava tarve yrittää todistaa itselleen, ettei Jumalaa ole, pilkkaamalla ja virnuilemalla uskovausten uskoa. Näin ollen ateisteilla ei ole tälle ahdistetulle kansakunnalle ja koko ihmiskunnalle mitään toivoa annettavana.

Sama koskee myös uskovaisia. Heidän uskonsa rakentuu joihinkin mielikuviin jostain Jumalasta ja Jeesuksesta ja heidän kaikki elämä on näiden mielikuvien puolustamista ja hyökkäystä kaikkea niitä vastaan, joilla on vähänkin toisenlainen tulkinta - mielikuiva - raamatusta kuin heillä itsellään. Näin siis ateistien ja uskovaisten koko elämä on puuhastelua toisarvoisissa tekijöissä, todellista henkistä kasvua ja kypsymistä ei tapahdu ja näin ollen tässä puuhastelussa unohtuvat niin lähimmäiset, kansakunnat kuin koko ihmiskuntakin.

Meillä Sodankylässä on 7 eri uskonsuuntaa tai kirkkokuntaa ja kaikki ovat täsmälleen tyhjää täynnä silloin kun joku hädässän todellista henkistä tukea ja rohkaisua tarvitsisi. Täällä Sodankylässä on aivan turhaa yrittää etsiä, kolkuttaa tai jopa rukoilla. Yhden ihmisen elinikä ei riitä vastausten löytämiseen ja saavuttamiseen. Ja aivan sama pätee myös nettiin, tämä foorumi mukaanluettuna. Missä on uskovaisten usko? Missä on lähimmäisenrakkaus? Missä on lähimmäisten auttaminen ja palveleminen pyyteettömästä ja puhtaasta sydämestä kun kaikki hengellinen toiminta on jatkuvaa kaupankäyntiä ja ehtojen asettelua "alistu tai tuhoudu" periaatteella?

Itse löysin oman tieni n.3 vuotta sitten.Elämä johdatti minut oikean ihmisen luo ja siten konkreettiseen henkiyhteyteen.Nykyään juttelenkin henkien kanssa konkreettisesti ihan päivittäin.(mieheni juttelee myös)
En luopuisi tästä yhteydestä mistään hinnasta, niin paljon se on rikastuttanut elämääni,tuonut sydämeen rauhan,nyt voin olla varma ettei elämä päätykään kuoleman jälkeen.

Rukoile sydämestäsi Jumalaa hän kyllä näyttää sinulle ajallaan tien.

Rauhaa & rakkautta.

Itse löysin henkisen tieni n.3v sitten. Elämä johdatti minut oikean ihmisen luo ja siten konkreettiseen henkiyhteyteen.Nykyään juttelenkin henkien kanssa konkreettisesti ihan päivittäin.(niin myös miehenikin.)En luopuisi tästä henkiyhteydestä, mistään hinnasta.Se on rikastuttanut elämääni suuresti ja nyt minulla on tieto sydämessäni, ettei elämä kuolemanjälkeen päätykkään.

Kyllä sinäkin voit löytää samanlaisen tien ja samanlaiset totuudet.
Pyydä Jumalalta sydämestäsi, että hän näyttäisi sinulle tien ja Jumala ajallaan vie sinut vastausten luo.

Rauhaa & rakkautta

Leksa kirjoitti:

Ongelmahan on just siinä, että tämän päivän kristillisyydestä on hyvin vaikeaa, jopa suorastaan mahdotonta todellisia Jeesuksen seuraajia, opissa ja arkipäivän elämässä, löytää. Meillä riittää kyllä mitä moninaisempaa autuasta ja hurmiohurskasta sekä "ainoan oikean uskon" edustajaa ja opettajaa, mutta käytännön elämä ja kokomukset huutaa suoraa huutoa nykyistä kristillisyttä vastaan silloin kun sitä verrataan Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Siitä on pitkästi aikaa kun 9 vuotiaan poikasen aivoila ajattelin uskovaisten elämää ja raamatun opeuksia ja tulin aatoksissani siihen johtopäätökseen, että mikäli Jeesus tulisi nyt ja toimisi kui omana aikanaan toimi, niin tämän päivän uskovaiset ensimäisenä huutaisivat: "Ristiinnaulittaoon hänet" ja tähän päivään mennessä minun ei ole tarvinnut tätä käsitystäni vielä muuttaa.

Me tämän päivänSuomessa elämme ennennäkemättömän henkisen ahdingon ja vaikeuksien aikakautta ja nyt, jos koskaan, tarvittaisiin niitä todellisia Kristuksen seuraajia, jotka Jumalaisessa rakkaudessa toimisivat tmän kansakunnan keskellä, mutta näitä todelisia Kristuksen seuraajia ei tämän päivän kristillisyydestä löydy. Ei kirkosta eikä sen ulkopuolelta. Ehkä Pelastusarmeijaa lukuunottamatta. Nyt tarvittaisiin todellisia käytännön tekoja. Tarvittaisiin niitä, jotka ovat valmiit itkemään itkevien kanssa ja kantamaan toistensa kuormia sekä olemaan siellä, missä on yksinäisyyttä, sairautta ja kärsimystä. Mutta kun ei niin ei. Ei täällä Sodankylässä, ei netissä eikä edes tällä foorumilla. Kuka täällä rakastaa lähimmäistään? EI KUKAAN.

...kaikki ole oikeamielisiä !?!
Tuttu autonkuljettaja kertoi muutaman vuoden takaa
kokemuksensa pelastusarmeijan toiminnasta...eli
oli vienyt useita pahvilaatikollisia vaatteita
p-armeijan varastoon,siis niitä ihmisten vähäosattomille lahjoittamia ja ollessaan poistumassa varastossa sinne ryntäsi lauma näitä
ah,niin ihania laupeuden sisaria jotka alkoivat
availla laatikoita ja seuloa vaatekasoista niitä
parhaita ja siisteimpiä vaatteita itselleen !?!
Että semmosta laupeudentyötä siellä harrastetaan!

Leo Salmela kirjoitti:

käyvät käsi kädessä ja nykykristillisyyden suurin vaikeus on juuri tässä. Areisteilla on valtava tarve yrittää todistaa itselleen, ettei Jumalaa ole, pilkkaamalla ja virnuilemalla uskovausten uskoa. Näin ollen ateisteilla ei ole tälle ahdistetulle kansakunnalle ja koko ihmiskunnalle mitään toivoa annettavana. Sama koskee myös uskovaisia. Heidän uskonsa rakentuu joihinkin mielikuviin jostain Jumalasta ja Jeesuksesta ja heidän kaikki elämä on näiden mielikuvien puolustamista ja hyökkäystä kaikkea niitä vastaan, joilla on vähänkin toisenlainen tulkinta - mielikuiva - raamatusta kuin heillä itsellään. Näin siis ateistien ja uskovaisten koko elämä on puuhastelua toisarvoisissa tekijöissä ja tässä puuhastelussa unohtuvat niin lähimmäiset, kansakunnat kuin koko ihmiskuntakin.

Meillä Sodankylässä on 7 eri uskonsuuntaa tai kirkkokuntaa ja kaikki ovat täsmälleen tyhjää täynnä silloin kun joku hädässän todellista henkistä tukea ja rohkaisua tarvitsisi. Täällä Sodankylässä on aivan turhaa yrittää etsiä, kolkuttaa tai jopa rukoilla. Yhden ihmisen elinikä ei riitä vastausten löytämiseen ja saavuttamiseen. Ja aivan sama pätee myös nettiin, tämä foorumi mukaanluettuna. Missä on uskovaisten usko? Missä on lähimmäisenrakkaus? Missä on lähimmäisten auttaminen ja palveleminen pyyteettömästä ja puhtaasta sydämestä kun kaikki hengellinen toiminta on jatkuvaa kaupankäyntiä ja ehtojen asettelua "alistu tai tuhoudu" periaatteella?

...kanssasi erimieltä,eli tuosta "...ateisteilla ei ole tälle ahdistetulle kansakunnalle ja koko ihmiskunnalle mitään toivoa annettavana" !?!
Ateistithan käsittääkseni pyrkivät juuri osoittamaan uskon/uskontojen vahingollisuuden ja
tieteellisen tiedon/koulutuksen leviämisen estämisen torjumiseen !?! Jos ihmisille annetaan
oikeaa tietoa asioista ja päättäjätkin omaisivat
enemmän humaanisuutta,niin siten ehkä nämä maailman kurjuudet ja sodat vähenisivät !?!
Uskonnot pitävät omanedun tavoittelemisen ja omien
uskon-oppiensa puolustamisen kautta ihmiskuntaa
kuristusotteessa,eikä henkistä kehitystä voi
tapahtua laajamittaisesti...siksi pelkkä usko on
paha asia...tarvittaisiin myös todellisia hyviä tekoja jotka pohjautuvat humanismiin ja tieteen
totuuksiin...ei fantasioihin paratiisista !?!

Leksa kirjoitti:

käyvät käsi kädessä ja nykykristillisyyden suurin vaikeus on juuri tässä. Areisteilla on valtava tarve yrittää todistaa itselleen, ettei Jumalaa ole, pilkkaamalla ja virnuilemalla uskovausten uskoa. Näin ollen ateisteilla ei ole tälle ahdistetulle kansakunnalle ja koko ihmiskunnalle mitään toivoa annettavana.

Sama koskee myös uskovaisia. Heidän uskonsa rakentuu joihinkin mielikuviin jostain Jumalasta ja Jeesuksesta ja heidän kaikki elämä on näiden mielikuvien puolustamista ja hyökkäystä kaikkea niitä vastaan, joilla on vähänkin toisenlainen tulkinta - mielikuiva - raamatusta kuin heillä itsellään. Näin siis ateistien ja uskovaisten koko elämä on puuhastelua toisarvoisissa tekijöissä, todellista henkistä kasvua ja kypsymistä ei tapahdu ja näin ollen tässä puuhastelussa unohtuvat niin lähimmäiset, kansakunnat kuin koko ihmiskuntakin.

Meillä Sodankylässä on 7 eri uskonsuuntaa tai kirkkokuntaa ja kaikki ovat täsmälleen tyhjää täynnä silloin kun joku hädässän todellista henkistä tukea ja rohkaisua tarvitsisi. Täällä Sodankylässä on aivan turhaa yrittää etsiä, kolkuttaa tai jopa rukoilla. Yhden ihmisen elinikä ei riitä vastausten löytämiseen ja saavuttamiseen. Ja aivan sama pätee myös nettiin, tämä foorumi mukaanluettuna. Missä on uskovaisten usko? Missä on lähimmäisenrakkaus? Missä on lähimmäisten auttaminen ja palveleminen pyyteettömästä ja puhtaasta sydämestä kun kaikki hengellinen toiminta on jatkuvaa kaupankäyntiä ja ehtojen asettelua "alistu tai tuhoudu" periaatteella?

Löytyy myös meitä, jotka ovat saaneet kokea Jumalan ,Jeesuksen ja Enkelyhteyden ihan konkreettisesti. Eli kysymys ei ole ainoastaan enää mielikuvastata/mielikuvituksesta.

No mutta meitäpä sitten vainotaan, paljon uskovaisia ja ateisteja enemmän.