Paikkakunnallani on niin IB kuin taviskoulutuskin ja mietin onko sillä väliä kumpaan hakeutuu? Suomenkielisessä näyttää olevan paljon enemmän valinnanvaraa erikoistumisen suhteen tai vaihtoehtoisesti voi suorittaa opintopisteitä enemmän kuin sen 210 kun taas englanninkielinen näyttää olevan hyvin tiivis ja kaikilla juuri samat kurssit. Tällä perusteella suomenkielinen koulutuslinja näyttää paljon paremmalta mutta en tiedä saako tuosta IB:stä sitten jotain muuta hyötyä? Ymmärtääkseni siellä ei ainakaan virallisesti mitään kulttuuri- ja kielijuttuja opeteta sen monipuolisemmin vaan enemmänkin päinvastoin; suomenkielisen tradekoulutuksen tarjontaan kuuluu 70op kieliä kuten restonomipuolella ja englanninkielisessä paljon vähemmän ja kielivaranto suppea. Tarjoaako IB siis mitään kilpailuetua? Periaatteessa juuri tuo 'kansainvälinen kauppa' kiinnostaisi mutta en tiedä konkretisoituuko se mitenkään vai onko vain mainospuhetta?
Tradenomi englanniksi vai suomeksi?
Lisäkilpirauhanen
113509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Surprise, surprise: the main difference is that you study in English if you choose BBA. If you were an employer dealing with foreign trade who would you choose if you had otherwise two equal candidates, one with tradenomi degree and the other one with BBA?
Kuulemma suomenkielisen koulutuksen todistuksen saa myös englanniksi. Sama tutkinto kuin Saksassa, Briteissä ja käännettävissä samalle englanninkieliselle nimelle.
Mietin vaan mistä se 'kansainvälisyys' siihen toiseen tulee? Toivottavasti ei pelkästä enkun kielestä, koska maailmassa on aika monta kieltä ja kulttuuria ja englanti ei enää hirveä kilpailuetu; jokainen AMK:n käynyt on teoriassa hyvä englannissa.
"jokainen AMK:n käynyt on teoriassa hyvä englannissa."
Aih, kuolen!
Totuus: Yksi kymmenestä AMK:n käyneestä on hyvä englennissa.
No mutta näin se asia on, mikäli koulutusjärjestelmä toimii. Ulkomaalaiselta opiskelijalta pitää löytyä B2-tason suomen kielen taito ja jokainen AMK edellyttää suomalaiselta B2-tason enkkua ja B1-ruotsia. Tosin joidenkin tutkimusten mukaan ruotsin kohdalla annetaan myönnytyksiä. Opiskelijan on mahdollista osoittaa myös B2.2-tason englannin taitoa, joka vastaa lukion pitkän kielen laudaturia. Käytännössä vitosen arvosana AMK-englannissa on sama kuin lukion laudatur. Minimivaatimuksena AMK:n millä tahansa linjalla on heikko B2 englannissa.
B2.2 taso on jo riittävä perusopetuksen antamiseen ko.kielessä, vaikka käytännössä pitäisi olla vielä pedagogiset opinnot taustalla.
Englanninkielisen todistuksen saa nykyään automaattisesti tutkinnosta riippumatta. Kyseessä on niin sanottu "diploma supplement."
" jokainen AMK:n käynyt on teoriassa hyvä englannissa. "
Niin, teoriassa.
AMK:ssa englannin kieltä ja viestintää opettavana voin kokemuksesta todeta, että nimenomaan "teoriassa hyvä". Vuosittain esim. opettamillani englannin kielen kertauskursseilla on noin 50 - 100 opiskelijaa, jotka eivät ole läpäisseet opintojen alussa pidettävää tasokoetta.
IB opiskelijat ovat kielessä yleensä astetta muita parempia, mutta heidänkin joukossaan on paljon sellaisia - oikeastaan valtaosa - joille pitää opettaa käsitys kielen eri rekistereistä, eli millaista kieltä missäkin kontekstissa sopii käyttää ja millä tavalla.
Englanti on verrattain helppo kieli tiettyyn pisteeseen asti (siis helppo siksi, että kieltä näkee ja kuulee paljon - mikään kieli ei ole missään yksiselitteisessä ja absoluuttisessa mielessä toista helpompi tai vaikeampi). Kieli kuitenkin vaikeutuu nopeasti, kun sitä pitäisi osata käyttää vähänkään asiapitoisemmassa viestinnässä eli ammattiin liittyvässä viestinnässä ja esim. akateemisessa kirjoittamisessa.
Voiko tästä nyt päätellä, että englanninkielisen tutkinnon "kansainvälisyys" on siis yhtä kuin se englanninkielisyys? Tämä on se keskeinen kysymys.
Siinä tapauksessa tuo nimike "international business" kuulostaa aika harhaanjohtavalta, koska eihän siinä sitten erikoistuta tai opita kansainvälisestä taloudesta sen enempää kuin missään muuallakaan. Samat asiat kuin voi käsitellä millä kielellä tahansa. Kielten opiskelulle on olemassa ihan muut paikat ja tahot, jos siihen haluaa keskittyä. Jos haluaa tietää tasonsa jossain kielessä, voi käydä suorittamassa yleisen kielitutkinnon ja siihen valmistautua hyvinkin erilaisilla tavoilla.
Toki tuollainen juttu voi olla hyvä homma ja melkein kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla juuri lukiosta putkahtaneille nuorille, joita ala muuten kiinnostaa ja kielitaito (englanti) ei vielä ole ihan huippua. Aikuisille voi tulla vähän hassu olo.
Siis international business on international sen takia että siihen sisältyy pakollinen harjoittelu ulkomailla. Plus koulutus ja hakuprosessi on yhtäaikainen maailmanlaajuisesti, Suomeen tulee muista maista oppilaita. Se on siis ihan kirjaimellisesti kansainvälinen, ei siellä vain suomalaiset kalpeanaamat keskenään pölise tankeroenglanniksi. Ainakin tämmöisiä kokemuksia Turun Bachelor of Business Administration-hakukokeesta (sisään en valitettavasti päässyt). Eikä se koekaan muuten ollut mikään semmoinen että kuka tahansa "juuri lukiosta putkahtanut" nuori sen olisi läpäissyt, veikkaan että kielitaidon pitää olla lähempänä natiivipuhujaa kuin jotain kutosen oppilasta.
Ja siis totta kai englanninkielisessä koulutuksessa "integroituu" siihen kieleen ihan eri tavalla kuin suomenkielisessä, johan se on itsestäänselvää. Eikä siellä enää "opiskella" englantia, kaikki ON englanniksi. Aivan kuten suomenkielisessä AMKissa tuskin enää kauhean paljon suomen kielioppia opiskellaan.
"Voiko tästä nyt päätellä, että englanninkielisen tutkinnon "kansainvälisyys" on siis yhtä kuin se englanninkielisyys? Tämä on se keskeinen kysymys."
IB-opintojen substanssista en ihan tarkkaan tiedä ja vaihtelua lienee eri ammattikorkeiden välillä. Amk:ssa, jossa olen töissä, opiskelijoiden joukossa opiskelee paljon ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, ainakin esim. venäläisiä, vietnamilaisia, kiinalaisia, kenialaisia, ghanalaisia, muutama kreikkalainen, espanjalainen, filippiiniläinen ja amerikkalainen. Kv. aspekti on näin ollen kyllä oleellinen osa opintoja. Opintojen aikan tehdään myös muutama opintoreissu ulkomaille ja järjestetään Suomessa kv. jakso (viikko tai pari), jonka aikana oppilaitokseen tulee väkeä yhteistyökorkeakouluista.
Venäläisten, kreikkalaisten ynnä muiden englanti on myös tavallisesti huonompaa kuin meidän suomalaisten. Suomalaisten taito on Euroopan kärkeä. Hengailu on tietysti kivaa mutta oppilaitos tuskin voi varmistaa kansainvälisen talouden ymmärtämistä länttäämällä suomioppilaan yhteen ulkomaalaisten kanssa. Muussa tapauksessa opiskelijan pitäisi saada hyväksilukuja esim.matkustelusta ja rantalomista.
"Venäläisten, kreikkalaisten ynnä muiden englanti on myös tavallisesti huonompaa kuin meidän suomalaisten."
Ulkomaisilta opiskelijoilta vaaditaan tietty taitotaso kielessä (esim. IELTS 6.0 - Copmetent user), ja pääsykoe on englanniksi ja sisältää myös kielitaitoa mittaavia osioita. Pääsykokeet tarkastaa ja arvioi substanssiaineen opettaja ja lisäksi englannin lehtori.
"mutta oppilaitos tuskin voi varmistaa kansainvälisen talouden ymmärtämistä länttäämällä suomioppilaan yhteen ulkomaalaisten kanssa."
Kirjoitin jo, etten tiedä IB-opintojen varsinaisestia substanssista.
Monikansalliset opintoryhmät ja erilaiset ulkomaanjaksot tuovat kuitenkin vähintäänkin eräänlaista "hiljaista" tai implisiittistä osaamista siitä, millaista on toimia monikansallisissa tiimeissä ja/tai projekteissa. Mutta ei mikään oppilaitos tai opintolinja voi tietenkään suoraan vastata todellista työelämää ja sen tilanteita.
"Muussa tapauksessa opiskelijan pitäisi saada hyväksilukuja esim.matkustelusta ja rantalomista."
Täysin epärelevantti heitto, ja siis turhaa provoamista.
"mutta oppilaitos tuskin voi varmistaa kansainvälisen talouden ymmärtämistä länttäämällä suomioppilaan yhteen ulkomaalaisten kanssa."
Nyt kaikille kirjoittaneille ihan aluksi...
talous = economic
liiketoiminta= business