Siitä on, arvoisat toverit, päivälleen 70 vuotta kun alkoi nk. Kannaksen halkijuoksu n.10 km per päivä tasaisen taulukon mukaan. Kovasti siellä suomalaiset pisti vastaan mutta eivät paremmilleen juuri mitään voineet kun naapuri otti omansa takaisin.
Vasta hyökkääjän saavutettua halutut kohteet ja vieläpä aikataulussa rynnistys loppui ja hyökkääjä varmisti tilanteen vetäen samalla joukkoja päärintamalle kolmatta valtakuntaa ja sen muita satelliitteja vastaan.
Tätä halki juoksua on tuotu vuosikymmeninä paljonkin esiin mutta oleellinen puuttuu yhä. Etulinjassa ja tiedusteluelimissä tiedettiin kyllä mitä tuleman piti mutta miksi toimittiin niin kuin toimittiin.
Päämaja oli pullollaan toinen toistaan taitavampaa strategia ym. osaajaa itsensä päälahtari Mannerheimin johdolla. Kuvittelivatko nämä aikansa huippuosaajat että päähyökkäys tapahtuu etelämpänä?
Kyllä ja kyllä siinä niin kävikin. Päähyökkäyshän tapahtui muualla kuin Kannaksella. Sehän oli vain koko sodan mittakaavassa varsin pieni joskin verinen sotatoimi, jolla suojattiin Leningrad.
Tosi kuin vesi.
Ilmari Turjan kirjaan perustuvassa elokuvassa Päämaja eversti Markkovilla esitti aiheellisen kysymyksen. ”miksi teljetä keittiön ovi kun paraatiovi jätetään auki?” (muistinvarainen lainaus).
Tämä kysymys on askarruttanut minua kovin moninaista vuotta enkä ole saanut siihen tyydyttävää vastausta.
Jos joku sen minulle tuhmalle osaa selittää, niin vien hänet Särkänniemeen johonkin kunnon laitteeseen.
Tähänastiset vastaukset kun ovat olleet lähinnä pomppu- tai pilvilinnatasoa.
Vasta hyökkääjän saavutettua halutut kohteet ja vieläpä aikataulussa rynnistys loppui ja hyökkääjä varmisti tilanteen vetäen samalla joukkoja päärintamalle kolmatta valtakuntaa ja sen muita satelliitteja vastaan.
Tätä halki juoksua on tuotu vuosikymmeninä paljonkin esiin mutta oleellinen puuttuu yhä. Etulinjassa ja tiedusteluelimissä tiedettiin kyllä mitä tuleman piti mutta miksi toimittiin niin kuin toimittiin.
Päämaja oli pullollaan toinen toistaan taitavampaa strategia ym. osaajaa itsensä päälahtari Mannerheimin johdolla. Kuvittelivatko nämä aikansa huippuosaajat että päähyökkäys tapahtuu etelämpänä?
Kyllä ja kyllä siinä niin kävikin. Päähyökkäyshän tapahtui muualla kuin Kannaksella. Sehän oli vain koko sodan mittakaavassa varsin pieni joskin verinen sotatoimi, jolla suojattiin Leningrad.
Tosi kuin vesi.
Ilmari Turjan kirjaan perustuvassa elokuvassa Päämaja eversti Markkovilla esitti aiheellisen kysymyksen. ”miksi teljetä keittiön ovi kun paraatiovi jätetään auki?” (muistinvarainen lainaus).
Tämä kysymys on askarruttanut minua kovin moninaista vuotta enkä ole saanut siihen tyydyttävää vastausta.
Jos joku sen minulle tuhmalle osaa selittää, niin vien hänet Särkänniemeen johonkin kunnon laitteeseen.
Tähänastiset vastaukset kun ovat olleet lähinnä pomppu- tai pilvilinnatasoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kukaan täällä ei ole sinun dementoituneen paskaläjän toveri sen enempää kuin virtuaalitodellisuuden ulkopuolellakaan.
Heh. Niin kuolen. Kuoletko sinä kaksin tai kolmin tms. sivupersoonien määrästä riippuen?
On tietysti jäläkiviisautta jossitella vanhan rajan ylittämistä laatokan pohjoispuolella.Ei sellaisessa maastossa ja rat/tieverkolla edes suurvalta pysty yllättävään suurhyökkäykseen.
Yleensä hyökkäys idästä on kautta aikain tullu lyhyintä ja maastollisesti helpointa reittiä eli juurikin kannasta pitkin.On kyl vaikee uskoo etteikö tää asia olis ollu Suomen sotilaallisen johdon tiedossa ja siitä huolimatta,aloittajaa lainaten "paraatiovi jätetään auki".Oliko sotilaallisella johdolla käytössään ajantasaista ja oikeaa tietoa vai vanhaa ja mahdollisesti jotenkin siloiteltua?
Jos oli ensinmainitut niin näiden "sotapääliköiden" maineen voi pyyhkiä vanhan tamman perseeseen ja toises vaihtoehdossa väliportaan sankareille sama käsittely.
Tätä asiaa ei mielestäin ole selvitetty loppuun asti ja tuskin niin tulee koskahan käymään.
Että näissä tiedoissa pysytään.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2880813
Kuinka on voinut olla niin tonttua sotilasjohtoa että linnottaa itäkarjalan korpea ja luulee että sillä on jotkain merkitystä puolustuksen kannalta. Neb monet monituset tonnit semettiä ja terästä työtunneista puhumattakaan oli käytännössä hukkaan heitettyä. Siellä ne on edelleen. Kyllä se materiaalimäärä sijoitettuna kannakselle väliasemaan olisi ollut vähintään hidastava tekijä hyökkääjälle ja saapuva reservi olisi saanut vöhintään joitakin päiviä enemmin aikaa valmistautua tulevaan. Etulinjassa, joka oli sijoitettu aivan väärään maastoon, niitä ei tietenkään olisi kannattanut rakentaa. Kuten "ikivanha tulenjoht." toteaa, on kiistaton tosi että kannas on se nopein reitti. Ilmeisesti aloittajakin tätä tarkoitti mutta esittää asian ehkä hiukan epäselvästi. Mutta, kuten todettua, on jossittelu vain joutavaa jälkiviisautta.
Kumminkin siinä ryssä yritti vielä miehittää Suomen mutta eipä onnistunut:
Aronpojalla oli kiire ehtiä Berliiniin ennen yhdysvaltoja.
Tampereen Kalevinkin täytyy muistaa jotta se ryssä tämän sodan aloitti hyökkäämällä Suomeen -39 ja varastamalla maata, joka vieläkin takaisin saamatta.
""
Karjalaiset joutu jättämään kaiken omaisuutensa,tätä ei kommarit ymmärrä.
Ajatellaapa näin jos venäläinen ottaisi kommunistien talot,siinä voisi kommunistin haaveet haihtua.Huttilalle sanoitais painu helvettiin tästä talosta,tai saat kuulan kalloon.
Miten kirjoituksesi liittyy kannaksen halkijuoksuun ja siihen että se yleensä oli mahdollista?
Se on ymmärtääkseni tämän ketjun aihe.
aika on edelleen puna-armeijalla kesältä -41. Vauhti oli kaksinkertainen kesään -44 verrattuna.
Silloinhan hyökkäys pysäytettiin kaukana puna-armeijan tavoitteesta, joka oli Lappeenranta-Kymijoki. Lisäksi Suomen armeija piti tuhota ja maan antautua.
Stallareiden on turha levitellä valeitaan, Totuus asiasta on selvitetty aikapäiviä.