Halkijuoksun paras aika on edelleen puna-armeijalla kesältä -41. Vauhti oli kaksinkertainen kesään -44 verrattuna.
Silloinhan hyökkäys pysäytettiin kaukana puna-armeijan tavoitteesta, joka oli Lappeenranta-Kymijoki. Lisäksi Suomen armeija piti tuhota ja maan antautua.
Stallareiden on turha levitellä valeitaan, Totuus asiasta on selvitetty aikapäiviä.
Kesällä -41 Suomen armeija pääsi tavoitteisiinsa. Puna-armeija ei -44 päässyt.
Silloinhan hyökkäys pysäytettiin kaukana puna-armeijan tavoitteesta, joka oli Lappeenranta-Kymijoki. Lisäksi Suomen armeija piti tuhota ja maan antautua.
Stallareiden on turha levitellä valeitaan, Totuus asiasta on selvitetty aikapäiviä.
Kesällä -41 Suomen armeija pääsi tavoitteisiinsa. Puna-armeija ei -44 päässyt.
Vastaukset 65
Vanhimmat
yksistään otettiin enemmän vankeja kuin Puna-armeija sai Suomessa koko sodan aikana.
Ja ansaitustihan iso osa tuosta rupusakista menehtyi, jos ei meidän niin sitten Joosepin avulla.
Siellä jäi yksi kenraalikin vangiksi, taisi olla harvinaisuus tässä sodassa, saksalaisten Manstein jäi kanssa vangiksi Stalingradissa.
Se oli joku kiritsheko tai vastaava ....
"Siellä jäi yksi kenraalikin vangiksi, taisi olla harvinaisuus tässä sodassa, saksalaisten Manstein jäi kanssa vangiksi Stalingradissa"
Voisi tietenkin hiukan tarkistaa tietojen oikeilisuutta vaikka Wikistä, ettei kirjoittaisi aivan puuta/heinää.
Stalingradissa jäi vangiksi sotamarsalkka (juuri ylennetty) Friedrich von Paulus ja Porlammin motista jäi vangiksi kenraalimajuri Vladimir Kirpitšnikov, hän oli korkein suomalaisten vangiksi jäänyt NL upseeri.
Hänet ammuttiin sodanjälkeen, koska hän oli veljeillyt suomalaisten kanssa, kehui Suomen armeijaa tehokkaammaksi kuin NL armeijaa ym.
Juu nyt on nimet oikein, ei sitä jaksa aina kaikkia yksityiskohtia tarkastella ....
Ei tällä foorumilla muutenkaan ole kirjoitukset niitä asiallisimpia.
"Siellä jäi yksi kenraalikin vangiksi, taisi olla harvinaisuus tässä sodassa"
Saksalaisia kenraaleita taisi jäädä pelkästään Stalingradissa vangiksi tusinan verran. Siihen päälle sitten muut paikat. Eli ei ollut harvinaisuus millään mittarilla.
Senkin motin hurrrit rysssi. Väittivät sulkeneensa karkutien vaikka rysssää lappasi karkuun minkä pieksuista pääsi.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka selviää jatkosodan historiasta.
Porlammin -Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan.
Hallbäck, Heinricks, Winell olivat tämän suomenruotsalaisen joukon suomenruotsalaiset johtajat pataljoonasta divisioonaan. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941-1945, osa 3. ss. 282 - 284 ja 294.).
#saksalaisten Manstein jäi kanssa vangiksi Stalingradissa"#
Ei todellakaan. Manstein yritti avata saartorenkaan.
Mihin helvettiin siellä niin monta kenraalia tarvittiin ????
yli 250 000 miehen armeijasta. Siinä oli mm. useita armeijakunnan esikuntia ynnä alemmat päälle.
Vangiksi taisi jäädä parikymmentä kenraalia, vaikka muutamat tekivät mieluummin itsemurhan.
No ei ihime, että sota meni päin persettä.
"Saksalaisia kenraaleita taisi jäädä pelkästään Stalingradissa vangiksi tusinan verran. Siihen päälle sitten muut paikat. Eli ei ollut harvinaisuus millään mittarilla."
HAEVINAISUUSD SUOMEN RINTAMALLA eli sillä mittarilla! Itärintamalla jäi puolin ja toisin monta kenraalia sotavangiksi. Venäläinen kenraali Vlasov taipui johtamaan venäläisistä sotavangeista muodostettua divisioonaa Puna-armeijaa vastaan. Sodan jälkeen länsi luovutti hänet neukuille, jotka miehen teloittivat.
Ainut ongelma on kun ei koko Leningrad kuollut nälkään ja stallarit sen mukana.
virallisen ilmoituksen mukaan noin 660 000. Kaikki Leningradin piirityksen tappiot olivat noin miljoona.
Mikäli suomalaiset olisi laittaneet saartorenkaan kiinni, niin kaupunki olisi lyyhistynyt piiritykseen.
Mannerheim ei antanut siihen lupaa, se sanoi että kaupungin tuhoaminen on täysin turhaa, venäläiset rakentaa sen joka tapauksessa uudestaan ja jos Suomi siihen osallistuu, niin niitä myöhemmin myös siitä syytetään.
kyennyt läpäisemään Leningradin pohjoispuolista linnoitusketjua.
"Mikäli suomalaiset olisi laittaneet saartorenkaan kiinni, niin kaupunki olisi lyyhistynyt piiritykseen."
Saarto vuoti Saksan puolelta Laatokan kautta ja vuoden -43 alusta maakäytävää.
Suomen kyvyttömyyden kiistää vain NAZI.
tiedä, että natsi kirjoitetaan suomeksi NATZi, eikä NAZI.
Talvelalla oli kyllä valmiit suunnitelmat, mutta Marski ei antanut lupaa operaatiolle.
ollut mitään tekoa Leningradin operaation kanssa.
Sama nikki jatkaa aina vain noita perättömien juttujen tekoa.
Talvelalla oli joka tapauksessa valmis suunnitelma.
Johon ei Marski antanut lupaa toteuttaa.
suunnitelmasta muutakin kuin omat kuvitelmasi.
Talvela ei missään sodan vaiheissa toiminut Leningradin suunnalla.
Marski ilmoitti jo enne sotaa, ettei Suomi hyökkää Leningradiin.
Talvelalla on Mannerheimin ristin miltali numero 2, vain Lagus sai häntä ennen mitalin.
Saikohan se tämän mitalin ihan vaan kuvitelmien pohjalta ????
"Talvelalla oli joka tapauksessa valmis suunnitelma.
Johon ei Marski antanut lupaa toteuttaa. "
Oliko kysymys hyökkäyksestä Suhon majakkaa vastaan?
Airo ilmoitti, ettei Sumen armeija osallistu hankkeeseen.
heiniä. Suomalaisten rooli oli vähäinen.
armeijakuntansa Tuulosjoelle, Syvärille ja Petroskoihin.
Siitä Mannerheim-risti ja ylennys kenraaliluutnantiksi. MR ei ole mitali, vaan kunniamerkki.
No näinhän se oli, Talvelalla oli selkeä suunnitelma valmiina, jota ei käytetty.
Talvela teki aikanaan ennen sotia tai sotien välissä jonkun väitöstyön karjalan kannaksen valtauksesta ja näiltä pohjilta näitä hyökkäyssuunnitelmia, jostakin syystä Marski ei halunnut käyttää niitä.
Se että liittyykö tohon Suhon valtauksen suunnitelmiin, en kyllä tiedä.
Marski näpäyttii Talvelaa silläkin tavalla, että antoi Mannerheiminristin mitalin numero yksi Talvelan alaiselle Lagukselle, eli ensimmäinen mitali joka myönnettiin meni Lagukselle.
Jota Talvela omaan tyyliin kommentoi, että "ryssä perkele antoi mitalin hurri saatanalle" ...
Saarto vuoti Saksan puolelta Laatokan kautta ja vuoden 1944 alusta maakäytävää.
Eikö noin kuulosta paremmalta?
1944 neukut aloitgivat Oraniebaumin sillanpäästä rynnistyksen ja ajoivat sakut loitommalle.
"Talvela teki aikanaan ennen sotia tai sotien välissä jonkun väitöstyön karjalan kannaksen valtauksesta ja näiltä pohjilta näitä hyökkäyssuunnitelmia, jostakin syystä Marski ei halunnut käyttää niitä."
Talvela teki sotakorkeakoulussa diplomityön "Offensiiviset mahdollisuudet Laatokan Karjalassa" mikä liittyy Laatokan Karjalaan eikä Kannakselle.
"Se että liittyykö tohon Suhon valtauksen suunnitelmiin, en kyllä tiedä."
Ainoa operaatio mikä vähänkään liittyy Talvelaan ja Leningradiin on hyökkäys Suhon majakkaa vastaa Laatokalla, jonka suorittivat saksalaiset tykkilautat yhdessä italialaisten torpedoveneiden kanssa. Tästä operaatiosta Talvela oli keskustellut ollessaan Saksassa Mannerheimin erikoislähettiläänä ja saksalaisethan innostuivat siitä. Airo ei kuitenkaan halunnut suomalaisten osallistua siihen muuten kuin auttaa tykkilauttojen ja torpedoveneiden kuljetuksessa Laatokalle.
"Marski näpäyttii Talvelaa silläkin tavalla, että antoi Mannerheiminristin mitalin numero yksi Talvelan alaiselle Lagukselle, eli ensimmäinen mitali joka myönnettiin meni Lagukselle."
Mitä tulee Talvelan ensimmäisen Mannerheim-ristin menettämiseen niin marsalkka ilmeisesti halusi hiukan näpäyttää Talvelaa, koska hän oli joskus vaikea persoona.
Hän ihannoi Mannerheimiä mutta oli hanakasti riidoissa toisten upseerien kanssa. Vuoden 1941 hyökkäyksen alussa Talvela oli monta kertaa suoraan yhteydessä marsalkkaan jättäen Heinrichs ja AKE välistä pois, jolloin Armeijan esikunta sai saman tiedon Päämajan kautta eikä suoraan Talvelalta mikä ärsytti Mannerheimiä.
Hyökkäyksen alussa Laatokan Karjallaan hän erotti 5. D komentajan Koskimiehen hidastelun vuoksi ja nimitti Laguksen komentajaksi. Divisioona oli törmännyt hyvin valmistettuun bunkkerilinjaan ja alkoi syntyä miestappioita, joita komentajana ollut Koskimies halusi välttää. Tie aiottiin aukaista ampumalla 75 mm tykeillä suorasuuntauksella bunkkeriaukkoihin. Työ oli melkein valmis kun Talvela puutui asiaan.
Tästä seurasi se, että ylipäällikkö Mannerheim katsoi Talvelan ylittäneen toimivaltansa, mitätöi Talvelan tekemän nimityksen ja nimitti tehtävään eversti Ilmari Karhun mutta Lagus ehti olla menestyksellisesti komentajana Tuulos joelle asti ennen vaihtoa.
"Talvelalla oli selkeä suunnitelma valmiina, jota ei käytetty. "
Talvela laati armeijakunnalleen annettujen tehtävien mukaiset suunnitelmat ja toimeenpani ne. Yhtään ei jäänyt käyttämättä.
Löytyy sentään joku, joka tuntee asiat ja vaivautuu oikomaan esitetyt typeryydet.
kyllä jo tammikuussa -43.
" ja vuoden 1944 alusta maakäytävää."
Noinhan minä suunnilleen kuvailin, vähän vain oikaisin ....
Tästä että ylipäällikkö katsoi Talvelan ylittäneen toimivaltansa, en tiennyt mitään.
Joka tapauksessa Talvelaa kyrsi se, että ensimmäinen Mannerheiminristin mitali myönnettiin hänen alaiselle, eikä hänelle.
"Saarto vuoti Saksan puolelta Laatokan kautta ja vuoden -43 alusta maakäytävää."
Juuri siitähän tässä on kyse! Suomalaiset olisivat voineet hyökätä Syväriltä Tihvinän suuntaan lyömään kättä saksalaisten kanssa! Se olisi aukon sulkenut.
"Juuri siitähän tässä on kyse! Suomalaiset olisivat voineet hyökätä Syväriltä Tihvinän suuntaan lyömään kättä saksalaisten kanssa! Se olisi aukon sulkenut."
Aukko oli Pähkinälinnan suunnalla kaukana Tihvinästä.
Kädenlyönti Syvärillä uupui Saksan voimien heikkouteen.
Suomelle hyökkäys Tihvinän suuntaan olisi ollut katastrofi.
NL oli rakentanut jonkin linjan, mikä jouduttiin kiertämään.
ns. bunkkerilinja lähellä rajaa. Sen puhkaisu maksoi verta, mutta sitten eteneminen oli nopeaa rajalle asti.
kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna suomalaisiin -44.
Jos ne ei olisi pitäneet niin kiirettä, niin suomalaiset olisi tuhonneet ne yksiköt.
pysähtyivät suunnilleen vanhalla rajalle.
Rajalta Tampereelle päivässä.
Jo viikkoja ennen oli Talvela huomannut vihollisen aikomukset ja Lapista junalla siirrettiin joukkoja kannakselle ja Helsingistä upseerikoulut.
HAHA! Helsingissä ei ollut upseerikouluja eikä Lapissa suomalaisia joukkoja!
Sittenhän isoisät on valehdelleet kaiken.
Kyllä sieltä juostiin mutta tuli uusia joukkoja myös Lapista ja kait Hesasta..
Kyllä sieltä juostiin mutta tuli uusia joukkoja myös Lapista ja kait Hesasta..
Kannattaa luottaa historiaan eikä isoisään! Kannaksella vetäydyttiin kunnes puolustus tiivistyi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella ja punakone hyytyi tuleen ja vereen!
oli Kadettikoulu ( Maasotakoulu) Helsingissä Santahaminassa. Upseerikoulu (RUK) oli Niinisalossa.
3. Pr siirrettiin Kannakselle Sallasta.
Puna-armeijan suurhyökkäys pysäytettiin torjuntavoitoilla.
Puna-Armeijan suurhyökkäyksestä selvittiin hyvällä tuurilla.
150 00 punasotilasta kaatui?
Törmäilivät varmaan toisiinsa ja kuolivat ....
kertoi?
Ei taaskaan tiennyt mitään itse asiasta.
Tuurilla varmaan mentiin joo ...
valtaus kesti kuukauden. Silloin Suomi oli tavoitteessa.
Kesällä -44 Puna-armeija jäi kauas tavoitteistaan ja joutui luopumaan hyökkäyksestä.
Suomalaiset sotilaat eteni aikataulun mukaisesti, Saksa ei kyennyt samaan.
Eikä N-liitto edes saavuttanut tavoitteitaan, ne pysäytettiin ennen valtakunnan rajaa neljässä torjuntataistelussa.
Hyökkäys pysäytettiin kaukana rajalta kuten Talvisodassakin.
Hyökkäysvaiheessa -41 menetettiin kauhea määrä sankarikuolleita.Kenr Talvela,ryssävihan läpitunkema joutava vouhake johti näitä sankarikuolleita
rautaisella kädellään hyökkäämään.Mitalinkipeä paskiainen kun oli.
Kesällä -44 sitten tultiinkin kotiopäin halki Kannaksen jotta jalkarätit jäi
taivaalle haisemaan kun voittoisa Puna-Armeija pisti vauhtia piiskatykeillä
suomalaisten pakoonjuoksijoitten pussihousuihin.Khihhih,tsuhna juoksee..
pysäytettiin kesän -44 torjuntavoitoilla kauas tavoitteista ja vuoden 1940 rajasta.
Suomi oli lähtenyt sotaan Saksan voittoon uskoen. Nyt Saksa hävisi, joten Suomikin hävisi.
"Puna-Armeija pisti vauhtia piiskatykeillä suomalaisten pakoonjuoksijoitten pussihousuihin.Khihhih,tsuhna juoksee."
Ilonsa ullakin. Vastaavasti voidaan sanoa, että Tali-Ihantalassa Puna-armeijan viimeiset hyökkäysyritykset katkesivat suomalaisen tykistön (21 patteristoa eli 250 tykkiä) kesitykseen niin että suolenkappaleet roikkuivat kuusten oksilla. Ryssän yritykset tyrhtyivät! Khihihiii!
Tyypillinen paniikki rintamalla -tilanne. Airo huomasi Iivanan aikeet ja hyvissä ajoin siirsi joukkoja Lapista ja myös Santahaminan reserviupseerikoulu vietiin sinne.
itse.
"Airo huomasi Iivanan aikeet ja hyvissä ajoin siirsi joukkoja Lapista ja myös Santahaminan reserviupseerikoulu vietiin sinne. "
Airo yllätettiin täydellisesti. 3. Pr sai siirtokäskyn vasta 10.6. ip:llä-
RUK oli Niinisalossa, eikä sitä siirretty mihinkään.
Kadettikoulu oli Kannaksella linnoitusharjoittelussa,. Se palautettiin Santahaminaan kurssi keskeytettiin 19. kesäkuuta siirrettiin rintamajoukkoihin.
siirrettiin Itä-Karjalasta kaikkiaan neljä divisioonaa ja prikaati. Niiden avulla hyökkäys pysäytettiin.
Apua saatiin myös Saksalta.
Suomalaiset joutuivat vetäytymää, kun keväällä juoksuhaudat olivat täynnä kyykäärmeitä. Vetäytyivät kilometrin päivässä kyitten luikerlessa perässä.