Mannerheim pyysi saksalaiset Suomeen

Onko totuus mustamaalaamista?

Katsohan Hjeltin kirjasta kuinka asia menikään.

Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I

Mustaa ja valkeaa kirjoitti:

Onko totuus mustamaalaamista?

Katsohan Hjeltin kirjasta kuinka asia menikään.

Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I

Sinä ääliö et tiedä mitä koko sana edes tarkoittaa.

Mustaa ja valkeaa kirjoitti:

Onko totuus mustamaalaamista?

Katsohan Hjeltin kirjasta kuinka asia menikään.

Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I

"Onko totuus mustamaalaamista?"

Ei tietenkään. Mikset pysy totuudessa?

Professori Yrjö Nurmio on tutkinut aisan perinpohjaisesti 1957.

Kenraali Ludendorff kehoitti lähettiläs Hjeltiä jo 14.2. 18 kiireellisesti pyytämään, että Saksa antaisi Suomelle apua sen hädänalaisessa tilassa. Saksa siis tilasi avunpyynnön. Tähän ovat yhtyneet monet muu tutkijat mm. Paasivirta ja Polvinen.

Hjelt otti tietoisesti vastuun, koska ei ehtinyt saada hallitukseltakaan lupaa asiaan.

Mannerheim taas ( Nurmio ss 183) suhtautui Saksan apuun vastentahtoisesti. Hän halusi Suomen käyvän oman taistelunsa. Kun ratkaisu oli tehty, hän kiirehti apua Thesleffiltä, ei Ludendorffilta.

"Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I "

Onko asia sinulle uusi? Tämähän oli M:lta aivan johdonmukaista.

Olet jo jäänyt pari kertaa kiinni valehtelusta. Yritetäänkö uudestaan?

Pysy touudessa!! kirjoitti:

"Onko totuus mustamaalaamista?"

Ei tietenkään. Mikset pysy totuudessa?

Professori Yrjö Nurmio on tutkinut aisan perinpohjaisesti 1957.

Kenraali Ludendorff kehoitti lähettiläs Hjeltiä jo 14.2. 18 kiireellisesti pyytämään, että Saksa antaisi Suomelle apua sen hädänalaisessa tilassa. Saksa siis tilasi avunpyynnön. Tähän ovat yhtyneet monet muu tutkijat mm. Paasivirta ja Polvinen.

Hjelt otti tietoisesti vastuun, koska ei ehtinyt saada hallitukseltakaan lupaa asiaan.

Mannerheim taas ( Nurmio ss 183) suhtautui Saksan apuun vastentahtoisesti. Hän halusi Suomen käyvän oman taistelunsa. Kun ratkaisu oli tehty, hän kiirehti apua Thesleffiltä, ei Ludendorffilta.

"Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I "

Onko asia sinulle uusi? Tämähän oli M:lta aivan johdonmukaista.

Olet jo jäänyt pari kertaa kiinni valehtelusta. Yritetäänkö uudestaan?

Vasta sitten palaan asiaan kun olet itse lukenut mainitsemani lähdelirjat eli Talan ja Hjeltin kirjat. Nurmiokin löytyy noiden muiden ohella hyllystäni.

Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos

1918 kirjoitti:

Vasta sitten palaan asiaan kun olet itse lukenut mainitsemani lähdelirjat eli Talan ja Hjeltin kirjat. Nurmiokin löytyy noiden muiden ohella hyllystäni.

Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos

"Vasta sitten palaan asiaan kun olet itse lukenut mainitsemani lähdelirjat eli Talan ja Hjeltin kirjat. Nurmiokin löytyy noiden muiden ohella hyllystäni."

Pitäisikö minun siis muuttaa lähteiden kertoma sinun vääristelyjesi mukaiseksi?

Hjelt nimenomaan kertoo muistelmiensa II osassa s. 99, miten hän Ludendorfin 14.2. kehotuksen jälkeen yhdessä professori Erichin kanssa laati L:lle ja Saksan valtakunnankanslerille esityksen, jossa pyysivät Saksalta mitä kiireellisintä apua.

Mannerheim sai asiasta tiedon senaatilta 3.3. 18. Hän oli silloin harkinnut eroa.

Ilmeisesti et vieläkään käsitä, että valeista jää aina kiinni, jos joku viitsii ryhtyä asialle. Luulisi sen palstan lukijalle tulleen jo selväksi.

Mitä tarkoitat? kirjoitti:

"Vasta sitten palaan asiaan kun olet itse lukenut mainitsemani lähdelirjat eli Talan ja Hjeltin kirjat. Nurmiokin löytyy noiden muiden ohella hyllystäni."

Pitäisikö minun siis muuttaa lähteiden kertoma sinun vääristelyjesi mukaiseksi?

Hjelt nimenomaan kertoo muistelmiensa II osassa s. 99, miten hän Ludendorfin 14.2. kehotuksen jälkeen yhdessä professori Erichin kanssa laati L:lle ja Saksan valtakunnankanslerille esityksen, jossa pyysivät Saksalta mitä kiireellisintä apua.

Mannerheim sai asiasta tiedon senaatilta 3.3. 18. Hän oli silloin harkinnut eroa.

Ilmeisesti et vieläkään käsitä, että valeista jää aina kiinni, jos joku viitsii ryhtyä asialle. Luulisi sen palstan lukijalle tulleen jo selväksi.

Mannerheim vastusti saksalaisten maahantuloa, samoin se vastusti ruotsalaisten apu-joukkoja jota myös Vaasaan kokoontunut senaatti halusi maahan pyytää, ruotsalaiset olivat laittaneet ehdoksi että ylipäälikkyys pitää siirtää ruotsalaiselle kenraalille, sitä ei Mannerheim sulattanut, ruotsalainen esikunta oli jo aiemmin lähetetty maahan, oli mukana myös Tampereen valtauksessa.

Saksalaiset toivat saksalaisen kuninkaan, joka ei kyllä koskaan tullut Suomeen ja erosi Saksan hävittyä sodan lopullisesti.

näin se meni kirjoitti:

Mannerheim vastusti saksalaisten maahantuloa, samoin se vastusti ruotsalaisten apu-joukkoja jota myös Vaasaan kokoontunut senaatti halusi maahan pyytää, ruotsalaiset olivat laittaneet ehdoksi että ylipäälikkyys pitää siirtää ruotsalaiselle kenraalille, sitä ei Mannerheim sulattanut, ruotsalainen esikunta oli jo aiemmin lähetetty maahan, oli mukana myös Tampereen valtauksessa.

Saksalaiset toivat saksalaisen kuninkaan, joka ei kyllä koskaan tullut Suomeen ja erosi Saksan hävittyä sodan lopullisesti.

Mannerheim nimenomaan pyysi apua Ruotsilta. Se kiellettiin, koska Ruotsi pelkäsi sekaantuvansa maailmansotaan.

Mitään ruotsalaista ylipäällikköä ei ehdotettu, eikä ruotsalaista esikuntaa tullut. Päämajaan kyllä liittyi puoli tusinaa ruotsalaista upseeria jo helmikuun alussa.

"Saksalaiset toivat saksalaisen kuninkaan, joka ei kyllä koskaan tullut Suomeen ja erosi Saksan hävittyä sodan lopullisesti. "

Tynkäeduskunta valitsi saksalaisen kuninkaan lokakuussa -18. Hän luopui tehtävästään Saksan luhistuttua.

Oikeinko tosissasi kuvittelet tuollaisten valeiden menevän läpi, kunhan vain riittävän usein toistetaan?

Kun ei mennyt!! kirjoitti:

Mannerheim nimenomaan pyysi apua Ruotsilta. Se kiellettiin, koska Ruotsi pelkäsi sekaantuvansa maailmansotaan.

Mitään ruotsalaista ylipäällikköä ei ehdotettu, eikä ruotsalaista esikuntaa tullut. Päämajaan kyllä liittyi puoli tusinaa ruotsalaista upseeria jo helmikuun alussa.

"Saksalaiset toivat saksalaisen kuninkaan, joka ei kyllä koskaan tullut Suomeen ja erosi Saksan hävittyä sodan lopullisesti. "

Tynkäeduskunta valitsi saksalaisen kuninkaan lokakuussa -18. Hän luopui tehtävästään Saksan luhistuttua.

Oikeinko tosissasi kuvittelet tuollaisten valeiden menevän läpi, kunhan vain riittävän usein toistetaan?

Kyllä ruotsalaisilla oli vakaa tarkoitus sekaantua Suomen asioihin, Vaasan senaatti äänesti asiasta kaksi kertaa ja Mannerheim ei uskaltanut viivytellä, koska pelkäsi että kolmas äänestys kerta muuttaa kannan, lähti liikkeelle ennekuin joukot oli valmiina, mutta siitä huolimatta Tampereen valtaus onnistui.

Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa.

Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi.

näin se meni kirjoitti:

Kyllä ruotsalaisilla oli vakaa tarkoitus sekaantua Suomen asioihin, Vaasan senaatti äänesti asiasta kaksi kertaa ja Mannerheim ei uskaltanut viivytellä, koska pelkäsi että kolmas äänestys kerta muuttaa kannan, lähti liikkeelle ennekuin joukot oli valmiina, mutta siitä huolimatta Tampereen valtaus onnistui.

Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa.

Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi.

ihan tosissasi. Vanhan toistoa kylläkin. Ei mene läpi.

"Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa."

Tämä oli P-Ruotsin puolustukseen tarkoitettu armeijakunta. Virallinen Ruotsi pysyi visusti erossa Suomen tapahtumista. Oikeisto halusi auttaa valkoisia, mutta hallitus pelkäsi vasemmistoa.

"Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi. "

Valehtelet!! Osoita tutkimus, jossa tuollaista esitetään.

Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen.

Näyt valehtelevan kirjoitti:

ihan tosissasi. Vanhan toistoa kylläkin. Ei mene läpi.

"Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa."

Tämä oli P-Ruotsin puolustukseen tarkoitettu armeijakunta. Virallinen Ruotsi pysyi visusti erossa Suomen tapahtumista. Oikeisto halusi auttaa valkoisia, mutta hallitus pelkäsi vasemmistoa.

"Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi. "

Valehtelet!! Osoita tutkimus, jossa tuollaista esitetään.

Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen.

Se oli varmaan Ruotsin todellinen tarkoitus, mutta siitä huolimatta se aikoi selkeästi sekaantua Suomen sisällissotaan.

Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa ja kaksi kertaa Mannerheim täpärästi onnistui pyynnön estämään, mutta kun etelästä valui kokoajan lisää senaattoreita, niin Marski ei uskaltanut riskeerata sitä, että kolmannessa äänestyksessä esitys olisi mennyt läpi.

Marski käski joukot liikkeelle ja päätti vallata Tampereen, vaikka ei ollut vielä valmis operaatioon.

näin se meni kirjoitti:

Se oli varmaan Ruotsin todellinen tarkoitus, mutta siitä huolimatta se aikoi selkeästi sekaantua Suomen sisällissotaan.

Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa ja kaksi kertaa Mannerheim täpärästi onnistui pyynnön estämään, mutta kun etelästä valui kokoajan lisää senaattoreita, niin Marski ei uskaltanut riskeerata sitä, että kolmannessa äänestyksessä esitys olisi mennyt läpi.

Marski käski joukot liikkeelle ja päätti vallata Tampereen, vaikka ei ollut vielä valmis operaatioon.

"Se oli varmaan Ruotsin todellinen tarkoitus, mutta siitä huolimatta se aikoi selkeästi sekaantua Suomen sisällissotaan."

Esitä lähde. Ymmärrätkö mitä sillä tarkoitetaan?

"Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa ja kaksi kertaa Mannerheim täpärästi onnistui pyynnön estämään, mutta kun etelästä valui kokoajan lisää senaattoreita, niin Marski ei uskaltanut riskeerata sitä, että kolmannessa äänestyksessä esitys olisi mennyt läpi."

Mikä esitys? Milloin? Lähde?
Senaatti istui Vaasassa ja M. johti sotaa Seinäjoella. Ei hän puuttunut senaatin työhön.

"Marski käski joukot liikkeelle ja päätti vallata Tampereen, vaikka ei ollut vielä valmis operaatioon. "

Tampereen operaation kiirehtiminen johtui Saksan avusta. Ruotsilla ei ollut mitään tekoa asian kanssa.

Taidat itse uskoa noihin satuihisi?
Kukaan muu ei uskokaan.

Näyt valehtelevan kirjoitti:

ihan tosissasi. Vanhan toistoa kylläkin. Ei mene läpi.

"Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa."

Tämä oli P-Ruotsin puolustukseen tarkoitettu armeijakunta. Virallinen Ruotsi pysyi visusti erossa Suomen tapahtumista. Oikeisto halusi auttaa valkoisia, mutta hallitus pelkäsi vasemmistoa.

"Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi. "

Valehtelet!! Osoita tutkimus, jossa tuollaista esitetään.

Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen.

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

Näyt valehtelevan kirjoitti:

ihan tosissasi. Vanhan toistoa kylläkin. Ei mene läpi.

"Joukot oli itseasiassa koottuna Haaparannalla, eli Torniota vastapäätä, tästä on ollut hyvä koko aukeaman kattava juttu Lapin Kansassa."

Tämä oli P-Ruotsin puolustukseen tarkoitettu armeijakunta. Virallinen Ruotsi pysyi visusti erossa Suomen tapahtumista. Oikeisto halusi auttaa valkoisia, mutta hallitus pelkäsi vasemmistoa.

"Ruotsalaisten ehdot oli se, että Vaasan senaatin pitää pyytää joukot maahan ja nimittään armeijalle ruotsalainen kenraali ylipäälliköksi. "

Valehtelet!! Osoita tutkimus, jossa tuollaista esitetään.

Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen.

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

Olet hölmö!! kirjoitti:

"Se oli varmaan Ruotsin todellinen tarkoitus, mutta siitä huolimatta se aikoi selkeästi sekaantua Suomen sisällissotaan."

Esitä lähde. Ymmärrätkö mitä sillä tarkoitetaan?

"Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa ja kaksi kertaa Mannerheim täpärästi onnistui pyynnön estämään, mutta kun etelästä valui kokoajan lisää senaattoreita, niin Marski ei uskaltanut riskeerata sitä, että kolmannessa äänestyksessä esitys olisi mennyt läpi."

Mikä esitys? Milloin? Lähde?
Senaatti istui Vaasassa ja M. johti sotaa Seinäjoella. Ei hän puuttunut senaatin työhön.

"Marski käski joukot liikkeelle ja päätti vallata Tampereen, vaikka ei ollut vielä valmis operaatioon. "

Tampereen operaation kiirehtiminen johtui Saksan avusta. Ruotsilla ei ollut mitään tekoa asian kanssa.

Taidat itse uskoa noihin satuihisi?
Kukaan muu ei uskokaan.

Voisitko esittää noille paska väitteillesi edes jonkin lähteen.

Sundbomin silakka kirjoitti:

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

1918 oltiin aivan sodan partaalla Ahvenanmaan separatistien keittämän sopan takia ja tämä kostautui 1918. Ruotsi jo kertaalleen miehitti tuon Suomen jatkuvasti oireilevan "peräpukaman". Suomen oli kutsuttava Saksa apuun ja heidän joukkonsa tuleminen saikin Ruotsin vetäytymään luotoryppäältä tosi rivakasti! Jopa Mannerheim itse hermostui Ruotsin sähkepetoksen avulla pois toimitetun Uudenkaupungin Suojeluskunnan palattua maitse Vaasaan. silloin oli jo sota lähellä ja ruotsilla olikin 5000 miehen prikaati Haaparannalla valmiina pelastamaan Suomen ruotsalaista kultturia ja mahdollisesti kuittaamaan 1809 menetyksen.

Jos epäilet teoriaani niin lue hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja katso samalla ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:

Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja. 

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2 
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ahnevanmaan ahne kirjoitti:

1918 oltiin aivan sodan partaalla Ahvenanmaan separatistien keittämän sopan takia ja tämä kostautui 1918. Ruotsi jo kertaalleen miehitti tuon Suomen jatkuvasti oireilevan "peräpukaman". Suomen oli kutsuttava Saksa apuun ja heidän joukkonsa tuleminen saikin Ruotsin vetäytymään luotoryppäältä tosi rivakasti! Jopa Mannerheim itse hermostui Ruotsin sähkepetoksen avulla pois toimitetun Uudenkaupungin Suojeluskunnan palattua maitse Vaasaan. silloin oli jo sota lähellä ja ruotsilla olikin 5000 miehen prikaati Haaparannalla valmiina pelastamaan Suomen ruotsalaista kultturia ja mahdollisesti kuittaamaan 1809 menetyksen.

Jos epäilet teoriaani niin lue hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja katso samalla ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:

Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja. 

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2 
wsoy, 1956, 382 364 s.

Noissa lyhennetyissä linkeissä on niiden alkuperäisten sähkeiden kopiot, myöskin se jonka katala Ruotsi lähetti hämäystarkoituksessa. 

Mistähän Ahvenanmaan riidassa oli kysymys?

Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008

Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita...

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39458

Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/84atmnz

Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.

Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/7tphaxq

Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.

sanon vaan kirjoitti:

Voisitko esittää noille paska väitteillesi edes jonkin lähteen.

Lähteinä esim. Yrjö Nurmion, Juhani Paasivaaran, Jussi T. Lappalaisen ja J.O Hannulan tutkimukset.
Koska et niitä kuitenkaan tunne. niin kts esim. Sisällissodan Pikku Jättiläinen s. 130.

Olet esittänyt väitteitä, joita ei tutkimuksista löydy. Kerro lähteesi.

Sundbomin silakka kirjoitti:

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

"Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö."

Sitkeää on tuo valehtelu.

Saksa tilasi itse avunpyynnön 14.2. 18. Ahvenanmaa oli jo silloin tarkoitus miehittää tukikohdaksi, koska maihinnousu oli ensin tarkoitus tehdä Pohjanlahdelle.

Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. Sitten tulikin jo saksalainen laivasto-osasto paikalle ja Ruotsin oli lähdettävä.

Hölynpölyä taas!! kirjoitti:

"Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö."

Sitkeää on tuo valehtelu.

Saksa tilasi itse avunpyynnön 14.2. 18. Ahvenanmaa oli jo silloin tarkoitus miehittää tukikohdaksi, koska maihinnousu oli ensin tarkoitus tehdä Pohjanlahdelle.

Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. Sitten tulikin jo saksalainen laivasto-osasto paikalle ja Ruotsin oli lähdettävä.

Sitkeää on tuo valehtelu.

Saksa tilasi itse avunpyynnön 14.2. 18. 

no on todisesti kirjoitti:

Sitkeää on tuo valehtelu.

Saksa tilasi itse avunpyynnön 14.2. 18. 

Ehkä, mutta Ruotsin harhautus on fakta, josta ei kannata jossitella.

Ruotsilla oli selkeät suunnitelmat sekaantua Suomena asioihin ja pysäyttää "bolsevismi", mutta se ei ehtinyt toimia, kun Mannerheim lähti liikkeelle etuajassa ja Saksa tuli mukaan kuvioihin.

Sano vaan!! kirjoitti:

Lähteinä esim. Yrjö Nurmion, Juhani Paasivaaran, Jussi T. Lappalaisen ja J.O Hannulan tutkimukset.
Koska et niitä kuitenkaan tunne. niin kts esim. Sisällissodan Pikku Jättiläinen s. 130.

Olet esittänyt väitteitä, joita ei tutkimuksista löydy. Kerro lähteesi.

Huonot on lähteet, jos ei näitä asioita tunne.

näin se on kirjoitti:

Ehkä, mutta Ruotsin harhautus on fakta, josta ei kannata jossitella.

Ruotsilla oli selkeät suunnitelmat sekaantua Suomena asioihin ja pysäyttää "bolsevismi", mutta se ei ehtinyt toimia, kun Mannerheim lähti liikkeelle etuajassa ja Saksa tuli mukaan kuvioihin.

Yhtäkään lähdettä et höpinöillesi ole pystynyt esittämään.

Hölynpölyä taas!! kirjoitti:

"Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö."

Sitkeää on tuo valehtelu.

Saksa tilasi itse avunpyynnön 14.2. 18. Ahvenanmaa oli jo silloin tarkoitus miehittää tukikohdaksi, koska maihinnousu oli ensin tarkoitus tehdä Pohjanlahdelle.

Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. Sitten tulikin jo saksalainen laivasto-osasto paikalle ja Ruotsin oli lähdettävä.

"Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. "

Ruotsin joukot miehitti Ahneidenmaan ja riisui sinne jäitä myöten tulleen Uudenkaupungin lahtarikaartin aseista. Paluumatka tapahtui Tukholman kautta Tornioon ja sieltä Vaasaan. Ja aseettomina. Sota Rkotsin kanssa oli lähellä juuri Ahneidenmaan tapahtumien seurauksena ja sen kärjisti tuo miehitys. Vain Saksa kykeni heittämään Ruotsin sotalaivaston pois Ahneidenmaalta.

ei ollut kirjoitti:

Yhtäkään lähdettä et höpinöillesi ole pystynyt esittämään.

Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita.

näin se on kirjoitti:

Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita.

"Ruotsilla oli selkeät suunnitelmat sekaantua Suomena asioihin ja pysäyttää "bolsevismi", mutta se ei ehtinyt toimia, kun Mannerheim lähti liikkeelle etuajassa ja Saksa tuli mukaan kuvioihin."

Ruotsin tarkoitus oli kaapata Ahvenanmaa, koska väestö halusi Ruotsin yhteyteen.
Se oli erityisesti kuningasparin hanke, jota mm. meriministeri Palmstierna tuki.

Muutenhan virallinen Ruotsi kielsi apunsa Suomelta.

"Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita."

Olet onneton sepustelija, joka luulee toisten tiedot yhtä heikoiksi kuin omat.
"Uusia" asioita ovat tässä keskustelussa vain sinun ja toisten hölmöjen perättömät väitteet.

Lue esimerkiksi Sisällissodan Pikku Jättiläisen s. 130 ja s.199, niin tiedät edes jotain.
Ahvenanmaan selkkaus on hyvin selostettu myös J.O. Hannulan Suomen Vapaussodan historiassa. ss. 122-129.

Oolannin sota kirjoitti:

"Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. "

Ruotsin joukot miehitti Ahneidenmaan ja riisui sinne jäitä myöten tulleen Uudenkaupungin lahtarikaartin aseista. Paluumatka tapahtui Tukholman kautta Tornioon ja sieltä Vaasaan. Ja aseettomina. Sota Rkotsin kanssa oli lähellä juuri Ahneidenmaan tapahtumien seurauksena ja sen kärjisti tuo miehitys. Vain Saksa kykeni heittämään Ruotsin sotalaivaston pois Ahneidenmaalta.

lähelläkään, vaikka Mannerheim vimmastui perin pohjin Ruotsin käytöksestä.

"Sota Ruotsin kanssa oli lähellä juuri Ahneidenmaan tapahtumien seurauksena ja sen kärjisti tuo miehitys. Vain Saksa kykeni heittämään Ruotsin sotalaivaston pois Ahneidenmaalta."

Saksan laivasto neuvotteli Ruotsin sopuisan lähdön. Selkkaus Saksan kanssa ei tullut kyseeseen ja kuningas joutui luopumaan valloitushaaveistaan.

Silkkaa pötyä!! kirjoitti:

"Ruotsilla oli selkeät suunnitelmat sekaantua Suomena asioihin ja pysäyttää "bolsevismi", mutta se ei ehtinyt toimia, kun Mannerheim lähti liikkeelle etuajassa ja Saksa tuli mukaan kuvioihin."

Ruotsin tarkoitus oli kaapata Ahvenanmaa, koska väestö halusi Ruotsin yhteyteen.
Se oli erityisesti kuningasparin hanke, jota mm. meriministeri Palmstierna tuki.

Muutenhan virallinen Ruotsi kielsi apunsa Suomelta.

"Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita."

Olet onneton sepustelija, joka luulee toisten tiedot yhtä heikoiksi kuin omat.
"Uusia" asioita ovat tässä keskustelussa vain sinun ja toisten hölmöjen perättömät väitteet.

Lue esimerkiksi Sisällissodan Pikku Jättiläisen s. 130 ja s.199, niin tiedät edes jotain.
Ahvenanmaan selkkaus on hyvin selostettu myös J.O. Hannulan Suomen Vapaussodan historiassa. ss. 122-129.

Totta, mutta noissa ei puhuta mitään ruotsin suunnitelmista sekaantua suomen asioihin, mainitaanko sitäkään, että Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa avunpyynnöstä, joka piti esittää Ruotsille, jotta se saisi legitiimin tänne tulolle.

Puhutaanko tosta äänestyksestä mitään ????

näin se on kirjoitti:

Totta, mutta noissa ei puhuta mitään ruotsin suunnitelmista sekaantua suomen asioihin, mainitaanko sitäkään, että Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa avunpyynnöstä, joka piti esittää Ruotsille, jotta se saisi legitiimin tänne tulolle.

Puhutaanko tosta äänestyksestä mitään ????

sellaista ei ollut. Senaatti on voinut keskustella Ruotsin avusta, mutta se kieltäytyi muusta kuin vapaaehtoisista. Niitäkin tuli melko vähän.

Ilmeisesti et käsitä sitä, että keksityille jutuille ei löydy lähteitä.

Ahvenanmaan selkkaus taas on käsitelty perin pohjin lukuisissa yhteyksissä.

Ei puhuta, koska kirjoitti:

sellaista ei ollut. Senaatti on voinut keskustella Ruotsin avusta, mutta se kieltäytyi muusta kuin vapaaehtoisista. Niitäkin tuli melko vähän.

Ilmeisesti et käsitä sitä, että keksityille jutuille ei löydy lähteitä.

Ahvenanmaan selkkaus taas on käsitelty perin pohjin lukuisissa yhteyksissä.

Joo, mutta et ole mitenkään kommentoinut sitä tosiasiaa, että Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa avun pyytämisestä ruotsalaisilta, mikä oli myös avun antamisen ehto.

Kun pyyntöä ei tullut, ei tullut apuakaan.

näin se vaan on kirjoitti:

Joo, mutta et ole mitenkään kommentoinut sitä tosiasiaa, että Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa avun pyytämisestä ruotsalaisilta, mikä oli myös avun antamisen ehto.

Kun pyyntöä ei tullut, ei tullut apuakaan.

tuollaisia äänestyksiä tapahtuneen.
Ja joka tapauksessa virallinen Ruotsi kieltäytyi alusta alkaen puuttumasta joukoin ja asein Suomen tilanteeseen, koska halusi pysyä puolueettomana ja pelkäsi joutuvansa selkkaukseen Venäjän kanssa. Nimenomaan sosialistiset ministerit olivat virallista apua vastaan. Vapaaehtoisten lähtöä ei kielletty.

Suomesta oli tammi-helmikuussa esitetty useita avunpyyntöjä. mm. Mannerheim oli tehnyt niitä Tukholmassa toimineen edustajansa Vaasan läänin maaherra Heikelin välityksellä. Ruotsi kieltäytyi tiukasti muusta kuin vapaaehtoisesta avusta.
Esimerkiksi 3. helmikuuta pääministeri ja ulkoministeri ilmoittivat ruotsalaiselle lähetystölle, ettei voida antaa kuin vapaaehtoista apua.

Kts esim. Nurmio s. 66 tai Vapaussodan historia II osa ss 25-37.

On aivan turhaa inttää keksittyjen tarinoiden pohjalta.

Et ole todistanut kirjoitti:

tuollaisia äänestyksiä tapahtuneen.
Ja joka tapauksessa virallinen Ruotsi kieltäytyi alusta alkaen puuttumasta joukoin ja asein Suomen tilanteeseen, koska halusi pysyä puolueettomana ja pelkäsi joutuvansa selkkaukseen Venäjän kanssa. Nimenomaan sosialistiset ministerit olivat virallista apua vastaan. Vapaaehtoisten lähtöä ei kielletty.

Suomesta oli tammi-helmikuussa esitetty useita avunpyyntöjä. mm. Mannerheim oli tehnyt niitä Tukholmassa toimineen edustajansa Vaasan läänin maaherra Heikelin välityksellä. Ruotsi kieltäytyi tiukasti muusta kuin vapaaehtoisesta avusta.
Esimerkiksi 3. helmikuuta pääministeri ja ulkoministeri ilmoittivat ruotsalaiselle lähetystölle, ettei voida antaa kuin vapaaehtoista apua.

Kts esim. Nurmio s. 66 tai Vapaussodan historia II osa ss 25-37.

On aivan turhaa inttää keksittyjen tarinoiden pohjalta.

Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä.

Sundbomin silakka kirjoitti:

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

Sundblom kumppaneineen armahdettiin.

Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN! Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja lähetti Tannerille kirjeen, jossa hän pyysi suoraan, ettei Suomen SDP vastusta Ahvenanmaan separatistien ERILLISTÄ armahtamista, vaikka Suomessa vuoden 1918 sodan punaisten armahdusasiaa vastustettiin eduskunnassa ja sitä ei saatu aikaiseksi ennenkuin vasta 1927. Tannerin kiukkuinen vastaus on mukana kirjassa. 

Tämä Sundblom oli se josta Kekkonen esitti pilkkasäkeistön Åålannin sota laulunkin.

http://www.kielipolitiikka.net/fakta/UKK1948.htm

>pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<

August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865, Jettböle, Jomala – 23. elokuuta 1945, Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.

Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä. 

Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20 

1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

Amnestialaki s. 83

Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94. 
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos

Silkkaa pötyä!! kirjoitti:

"Ruotsilla oli selkeät suunnitelmat sekaantua Suomena asioihin ja pysäyttää "bolsevismi", mutta se ei ehtinyt toimia, kun Mannerheim lähti liikkeelle etuajassa ja Saksa tuli mukaan kuvioihin."

Ruotsin tarkoitus oli kaapata Ahvenanmaa, koska väestö halusi Ruotsin yhteyteen.
Se oli erityisesti kuningasparin hanke, jota mm. meriministeri Palmstierna tuki.

Muutenhan virallinen Ruotsi kielsi apunsa Suomelta.

"Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita."

Olet onneton sepustelija, joka luulee toisten tiedot yhtä heikoiksi kuin omat.
"Uusia" asioita ovat tässä keskustelussa vain sinun ja toisten hölmöjen perättömät väitteet.

Lue esimerkiksi Sisällissodan Pikku Jättiläisen s. 130 ja s.199, niin tiedät edes jotain.
Ahvenanmaan selkkaus on hyvin selostettu myös J.O. Hannulan Suomen Vapaussodan historiassa. ss. 122-129.

Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja. 

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2 
wsoy, 1956, 382 364 s. 

Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa

Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan. 

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html 

"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan." 

Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa: 

Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950

Miksi lukea toisen tai kolmannen käden tietoja kun on mukana olleiden kirjoituksia saatavilla? (Enckell)

Pysy touudessa!! kirjoitti:

"Onko totuus mustamaalaamista?"

Ei tietenkään. Mikset pysy totuudessa?

Professori Yrjö Nurmio on tutkinut aisan perinpohjaisesti 1957.

Kenraali Ludendorff kehoitti lähettiläs Hjeltiä jo 14.2. 18 kiireellisesti pyytämään, että Saksa antaisi Suomelle apua sen hädänalaisessa tilassa. Saksa siis tilasi avunpyynnön. Tähän ovat yhtyneet monet muu tutkijat mm. Paasivirta ja Polvinen.

Hjelt otti tietoisesti vastuun, koska ei ehtinyt saada hallitukseltakaan lupaa asiaan.

Mannerheim taas ( Nurmio ss 183) suhtautui Saksan apuun vastentahtoisesti. Hän halusi Suomen käyvän oman taistelunsa. Kun ratkaisu oli tehty, hän kiirehti apua Thesleffiltä, ei Ludendorffilta.

"Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 MM muistelmat I "

Onko asia sinulle uusi? Tämähän oli M:lta aivan johdonmukaista.

Olet jo jäänyt pari kertaa kiinni valehtelusta. Yritetäänkö uudestaan?

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailijaHeikki Nurmio.

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929,Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkistonvaltionarkistonhoitaja 1949–1967.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio


Että sellainen "tutkija"...

Jotain rajaa kirjoitti:

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailijaHeikki Nurmio.

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929,Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkistonvaltionarkistonhoitaja 1949–1967.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio


Että sellainen "tutkija"...

myöhemmät tutkijat ovat eri mieltä Nurmion (1957) kanssa. Hänellä oli käytössään Suomen, Ruotsin ja Saksan arkistot sekä tietysti mm. mukana olleiden muistelmat.

näin se meni kirjoitti:

Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä.

alkeistiedotkin puuttuvat?

"Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä. "

Vaasassa ei ollut eduskuntaa.

Pyyntöjä tehtiin. Esimerkiksi Mannerheim lähetti Vaasan lääninmaaherra Heikelin pyytämään apua Tukholmasta. Myös senaatin edustajat esittivät avunpyyntöjä Ruotsin hallitukselle.
Ruotsin hallitus kieltäytyi virallisesta avusta, mutta salli vapaaehtoisen.

Mannerheimin operaatioilla ei ollut mitään yhteyttä senaatin mahdollisiin äänestyksiin.
Tampereen valtaukseen lähdettiin 16.3. 18, koska haluttiin saada suuri voitto ennen Saksan apuretkikunnan tuloa.

Taidat itse uskoa tuohon hölynpölyysi?

Miksi intät, kun kirjoitti:

alkeistiedotkin puuttuvat?

"Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä. "

Vaasassa ei ollut eduskuntaa.

Pyyntöjä tehtiin. Esimerkiksi Mannerheim lähetti Vaasan lääninmaaherra Heikelin pyytämään apua Tukholmasta. Myös senaatin edustajat esittivät avunpyyntöjä Ruotsin hallitukselle.
Ruotsin hallitus kieltäytyi virallisesta avusta, mutta salli vapaaehtoisen.

Mannerheimin operaatioilla ei ollut mitään yhteyttä senaatin mahdollisiin äänestyksiin.
Tampereen valtaukseen lähdettiin 16.3. 18, koska haluttiin saada suuri voitto ennen Saksan apuretkikunnan tuloa.

Taidat itse uskoa tuohon hölynpölyysi?

Miksi ite intät, Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa virallisesta avustusjoukon tulemisesta ja Mannerheim pelkäsi, että häneltä otetaan päällikkyys pois, jos ruotsalaiset tulee sotaan mukaan.

Apua pyydettiin varmaan muutenkin, ei pelkästään sotilaallista väliintuloa, nämä on kaksi täysin eri asiaa.

Tämä saksalaisten mukaan tulo, saattoi osaltaan myös vaikuttaa asiaan.

Mistä päättelit, että Vaasassa ei ollut eduskuntaa, missäs se valkoisten hallinto oli kun etelä Suomi oli punaisten hallussa ????

näin se on kirjoitti:

Miksi ite intät, Vaasan senaatti äänesti kaksi kertaa virallisesta avustusjoukon tulemisesta ja Mannerheim pelkäsi, että häneltä otetaan päällikkyys pois, jos ruotsalaiset tulee sotaan mukaan.

Apua pyydettiin varmaan muutenkin, ei pelkästään sotilaallista väliintuloa, nämä on kaksi täysin eri asiaa.

Tämä saksalaisten mukaan tulo, saattoi osaltaan myös vaikuttaa asiaan.

Mistä päättelit, että Vaasassa ei ollut eduskuntaa, missäs se valkoisten hallinto oli kun etelä Suomi oli punaisten hallussa ????

tuota tietämättömyyttä!! Taidat tosiaan olla pelkästään tyhmä ja valehtelet silkkaa asiantuntemattomuutta.

"Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä."

Pyyntöjä esitettiin ja Ruotsi vastasi kieltävästi.

"Mannerheim pelkäsi, että häneltä otetaan päällikkyys pois, jos ruotsalaiset tulee sotaan mukaan."

Vai niin. Miksi sitten M. lähetti avunpyytäjän Ruotsiin heti sodan alussa? Hänen henkilökohtaisena edustajaan toimi siellä ratsumestari Åkerman.
M. määräsi mm. ruotsalaisen eversti Linderin rintamalohkon komentajaksi.

"Mistä päättelit, että Vaasassa ei ollut eduskuntaa, missäs se valkoisten hallinto oli kun etelä Suomi oli punaisten hallussa ???? "

Olet silkka pelle tietojen puolesta. Vaasassa toimi vajaalukuinen senaatti. Eduskunta hajosi sodan sytyttyä ja kokoontui vajaana Helsinkiin vasta toukokuussa.

näin se on kirjoitti:

Huonot on lähteet, jos ei näitä asioita tunne.

joista löytyy todisteet väitteillesi.

Osoita ketkä kirjoitti:

myöhemmät tutkijat ovat eri mieltä Nurmion (1957) kanssa. Hänellä oli käytössään Suomen, Ruotsin ja Saksan arkistot sekä tietysti mm. mukana olleiden muistelmat.

Yrjö Nurmion kirja, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, löytyy monen muun Suomen itsenäistymisen vaiheita käsittelevän kirjan ohella hyllystäni. Vieläpä tällaisella tekijän omisteella "Maakunta-arkiston hoitaja Aslak Outakoskelle veljellisesti tekijä."

Kirjan päälähteinä ovat Saksan ulkoasiainministeriön, Auswärtiges Amtin, asiakirja-aineistot. Lähteitä on siis saatu valokuva- tai mikrofilmikopioina Englannista, jonne huomattava osa saksalaisista alkuperäisdokumenteista siirrettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Onni Talaksen kirja lienee ollut monille Mannerheimin ihailijoille myrkkyä, koska siinä oiotaan niin monia väitteitä mm. Saksan osuudesta Suomen itsenäistymiseen liittyvissä tapahtumissa. Nurmio mainitsee (s. 7) yllä Talaksen vastakirjan Ei se niin tapahtunut (Tannerin kirjaan Kuinka se oikein tapahtui), mutta tätä 1953 ilmestynyttä Mannerheimin muistelmia ruotinutta kirjaa ei mainita, vaikka se sisältää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia mm. Saksan osuudesta vuoden 1917-18 tapatumissa Suomeen liittyen.

Toki on selviö, että Talaksen kirjan kohde on Mannerheimin muistelmat I itsenäistymisemme ajalta, mutta samalla hän oikoo monia käsityksiä mm. Svinhuvudin osuudesta avun pyytämisessä Saksalta tai Ruotsin osuudesta Ahneidenmaan tapahtumissa 1918. Mannerheimin muistelmat I on kuitenkin mainittu eräänä Nurmion teoksen lähteenä.

Hjeltin Vaiherikkailta vuosilta II on toki useinkin Nurmion kirjassa mainittu lähteenä (mm. sivujen 107-110 osalta (Nurmio s.162).)


Onni Talas käsittelee kirjansa (Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat), luvuissa mm. seuraavia asioita:

-Oliko Saksan sotilaallinen apu tarpeen (s.7-29)
-Kuinka Saksan sotilaallinen apu vapaussodassamme saatiin (s.30-59)


Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos


"Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkistonvaltionarkistonhoitaja 1949–1967."

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio

Jatketaanpa vielä kirjoitti:

Yrjö Nurmion kirja, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, löytyy monen muun Suomen itsenäistymisen vaiheita käsittelevän kirjan ohella hyllystäni. Vieläpä tällaisella tekijän omisteella "Maakunta-arkiston hoitaja Aslak Outakoskelle veljellisesti tekijä."

Kirjan päälähteinä ovat Saksan ulkoasiainministeriön, Auswärtiges Amtin, asiakirja-aineistot. Lähteitä on siis saatu valokuva- tai mikrofilmikopioina Englannista, jonne huomattava osa saksalaisista alkuperäisdokumenteista siirrettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Onni Talaksen kirja lienee ollut monille Mannerheimin ihailijoille myrkkyä, koska siinä oiotaan niin monia väitteitä mm. Saksan osuudesta Suomen itsenäistymiseen liittyvissä tapahtumissa. Nurmio mainitsee (s. 7) yllä Talaksen vastakirjan Ei se niin tapahtunut (Tannerin kirjaan Kuinka se oikein tapahtui), mutta tätä 1953 ilmestynyttä Mannerheimin muistelmia ruotinutta kirjaa ei mainita, vaikka se sisältää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia mm. Saksan osuudesta vuoden 1917-18 tapatumissa Suomeen liittyen.

Toki on selviö, että Talaksen kirjan kohde on Mannerheimin muistelmat I itsenäistymisemme ajalta, mutta samalla hän oikoo monia käsityksiä mm. Svinhuvudin osuudesta avun pyytämisessä Saksalta tai Ruotsin osuudesta Ahneidenmaan tapahtumissa 1918. Mannerheimin muistelmat I on kuitenkin mainittu eräänä Nurmion teoksen lähteenä.

Hjeltin Vaiherikkailta vuosilta II on toki useinkin Nurmion kirjassa mainittu lähteenä (mm. sivujen 107-110 osalta (Nurmio s.162).)


Onni Talas käsittelee kirjansa (Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat), luvuissa mm. seuraavia asioita:

-Oliko Saksan sotilaallinen apu tarpeen (s.7-29)
-Kuinka Saksan sotilaallinen apu vapaussodassamme saatiin (s.30-59)


Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos


"Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkistonvaltionarkistonhoitaja 1949–1967."

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio

luetteleminen hyödyttää? Minulla on niitä vielä pitkä rivi lisää.
Mikset oio palstalla esitettyä hölynpölyä?

Mitä tuo kirjojen kirjoitti:

luetteleminen hyödyttää? Minulla on niitä vielä pitkä rivi lisää.
Mikset oio palstalla esitettyä hölynpölyä?

》Mikset oio palstalla esitettyä hölynpölyä? 《

Lue sinä vaan se Onni Talaan kirja, vai eikö sitä löydykään hyllystäsi?

jatketaanpa vieläkin kirjoitti:

》Mikset oio palstalla esitettyä hölynpölyä? 《

Lue sinä vaan se Onni Talaan kirja, vai eikö sitä löydykään hyllystäsi?

esittää faktoja? Kaikesta päätellen et niitä tunne. Yrität vain hämätä luettelemalla kirjoja, joita et ole lukenut.

Talaan kirja ei ole tutkimus. Se ei tuo mitään lisää jo esittämääni.

Et siis uskalla kirjoitti:

esittää faktoja? Kaikesta päätellen et niitä tunne. Yrität vain hämätä luettelemalla kirjoja, joita et ole lukenut.

Talaan kirja ei ole tutkimus. Se ei tuo mitään lisää jo esittämääni.

Olet tuon typerän avauksen tekijä ja jäänyt valeista kiinni.

"Mannerheim oli se, joka pyysi Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta."

Siinäpä paksu vale. Ei ihme, että kiemurtelet kuin mato koukussa.

Voivoi sentään kirjoitti:

tuota tietämättömyyttä!! Taidat tosiaan olla pelkästään tyhmä ja valehtelet silkkaa asiantuntemattomuutta.

"Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä."

Pyyntöjä esitettiin ja Ruotsi vastasi kieltävästi.

"Mannerheim pelkäsi, että häneltä otetaan päällikkyys pois, jos ruotsalaiset tulee sotaan mukaan."

Vai niin. Miksi sitten M. lähetti avunpyytäjän Ruotsiin heti sodan alussa? Hänen henkilökohtaisena edustajaan toimi siellä ratsumestari Åkerman.
M. määräsi mm. ruotsalaisen eversti Linderin rintamalohkon komentajaksi.

"Mistä päättelit, että Vaasassa ei ollut eduskuntaa, missäs se valkoisten hallinto oli kun etelä Suomi oli punaisten hallussa ???? "

Olet silkka pelle tietojen puolesta. Vaasassa toimi vajaalukuinen senaatti. Eduskunta hajosi sodan sytyttyä ja kokoontui vajaana Helsinkiin vasta toukokuussa.

Nimenomaan näin, Vaasan senaatti äänesti pyynnöstä, tuleehan se totuus hiljalleen esiin, kun vähän asiaa tutkitaan.
Myönnät jo itekkin.

näin on kirjoitti:

Nimenomaan näin, Vaasan senaatti äänesti pyynnöstä, tuleehan se totuus hiljalleen esiin, kun vähän asiaa tutkitaan.
Myönnät jo itekkin.

"Vaasan senaatti äänesti pyynnöstä, tuleehan se totuus hiljalleen esiin, kun vähän asiaa tutkitaan."

Mistä ihmeen äänestys ja mistä pyynnöstä? Ei sellaisesta tiedä kukaan muu kuin sinä.
Ei senaatilla ollut tarvetta äänestää, koska kaikki olivat avun kannalla. Vielä vähemmän Mannerheimilla oli aihetta vastustaa, koska hän oli itsekin sitä pyytänyt.
Olet aivan merkillinen sekoilija, jolla ei ole mitään käsitystä koko asiasta.

Sota ei ollut kirjoitti:

lähelläkään, vaikka Mannerheim vimmastui perin pohjin Ruotsin käytöksestä.

"Sota Ruotsin kanssa oli lähellä juuri Ahneidenmaan tapahtumien seurauksena ja sen kärjisti tuo miehitys. Vain Saksa kykeni heittämään Ruotsin sotalaivaston pois Ahneidenmaalta."

Saksan laivasto neuvotteli Ruotsin sopuisan lähdön. Selkkaus Saksan kanssa ei tullut kyseeseen ja kuningas joutui luopumaan valloitushaaveistaan.

Ruotsi riisui suomalaisten lahtarikaartin aseista ja palautti heidät ilman aseita Tornion kautta Suomeen. Ruotsalaiset neuvottelun venäläisille sopimuksen missä nämä olisivat päässeet jäitä myöten valkoisten selustaan Turkuun mukanaan niin paljon aseita kuin kykenisivät kuljettamaan. Venäläisten lähdön esti maihinnousseet saksalaiset. Ruotsalaiset yrittivät saada Saksan joukot tekemään sama sopimus venäläisten kanssa, mutta Suomeen lähetetyn Saksan laivasto-osaston ylipäällikön, amiraali Meurer'in, esikuntapäällikkö Leisler Kiep ei tietenkään siihen suostunut. Kiep johti Ahvenanmaalla olleiden venäläisten kanssa käytyjä neuvotteluja.

Saksalaiset lupautuivat toimittamaan aseettomat venäläissotilaat suoraan venäläisten puolelle ja siihen nämä suostuivat.


Leisler Kiep: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918. (sivulla 25)

Vai ei Ahneidenmaan tilanne aiheuttanut mitään välien kiristymistä? Kansainliiton käsittelyä odotetaessa alkoi olla kireät tunnelmat:

Pohjolan sanomat kirjoitti etusivullaan 23.10.1919 "Jos Ruotsi kerran pakottaa meidät taistelemaan, emme me silloin enää taistele yksistään Ahvenanmaan säilyttämisen puolesta, vaan vaarassa on silloin Kainuunjokea myöten koko Länsipohja."

Jatketaanpa vielä kirjoitti:

Yrjö Nurmion kirja, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, löytyy monen muun Suomen itsenäistymisen vaiheita käsittelevän kirjan ohella hyllystäni. Vieläpä tällaisella tekijän omisteella "Maakunta-arkiston hoitaja Aslak Outakoskelle veljellisesti tekijä."

Kirjan päälähteinä ovat Saksan ulkoasiainministeriön, Auswärtiges Amtin, asiakirja-aineistot. Lähteitä on siis saatu valokuva- tai mikrofilmikopioina Englannista, jonne huomattava osa saksalaisista alkuperäisdokumenteista siirrettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Onni Talaksen kirja lienee ollut monille Mannerheimin ihailijoille myrkkyä, koska siinä oiotaan niin monia väitteitä mm. Saksan osuudesta Suomen itsenäistymiseen liittyvissä tapahtumissa. Nurmio mainitsee (s. 7) yllä Talaksen vastakirjan Ei se niin tapahtunut (Tannerin kirjaan Kuinka se oikein tapahtui), mutta tätä 1953 ilmestynyttä Mannerheimin muistelmia ruotinutta kirjaa ei mainita, vaikka se sisältää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia mm. Saksan osuudesta vuoden 1917-18 tapatumissa Suomeen liittyen.

Toki on selviö, että Talaksen kirjan kohde on Mannerheimin muistelmat I itsenäistymisemme ajalta, mutta samalla hän oikoo monia käsityksiä mm. Svinhuvudin osuudesta avun pyytämisessä Saksalta tai Ruotsin osuudesta Ahneidenmaan tapahtumissa 1918. Mannerheimin muistelmat I on kuitenkin mainittu eräänä Nurmion teoksen lähteenä.

Hjeltin Vaiherikkailta vuosilta II on toki useinkin Nurmion kirjassa mainittu lähteenä (mm. sivujen 107-110 osalta (Nurmio s.162).)


Onni Talas käsittelee kirjansa (Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat), luvuissa mm. seuraavia asioita:

-Oliko Saksan sotilaallinen apu tarpeen (s.7-29)
-Kuinka Saksan sotilaallinen apu vapaussodassamme saatiin (s.30-59)


Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos


"Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkistonvaltionarkistonhoitaja 1949–1967."

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio

Nurmion kirjasta löytyykin yllättäin maininta (s. 197) Talaksen kirjasta.

Nurmion tarkoitusperät käy selkeästi ilmi kun lukee tuon sivujen 197-198 tekstit... "että muisto siitä vuosien kuluessa oli täysin himmentynyt."

Eihän päälahtari nyt tietoisesti valehdellut muistelmissaan... eihän?

Toki on selviö, että Talaksen kirjan kohde on Mannerheimin muistelmat I itsenäistymisemme ajalta, mutta samalla hän oikoo monia käsityksiä mm. Svinhuvudin osuudesta avun pyytämisessä Saksalta tai Ruotsin osuudesta Ahneidenmaan tapahtumissa 1918. Mannerheimin muistelmat I on kuitenkin mainittu eräänä Nurmion teoksen lähteenä.

Katsohan itse sivua 197.

M kertoi 15.4 Tampereella Saksan lähettiläs B:lle hyvin avoimesti väärinkäsityksestä joka oli johtunut hänen OLETETUSTA SAKSAN AVUN VASTUSTAMISESTAAN.

Kun ei ole!! kirjoitti:

"Vaasan senaatti äänesti pyynnöstä, tuleehan se totuus hiljalleen esiin, kun vähän asiaa tutkitaan."

Mistä ihmeen äänestys ja mistä pyynnöstä? Ei sellaisesta tiedä kukaan muu kuin sinä.
Ei senaatilla ollut tarvetta äänestää, koska kaikki olivat avun kannalla. Vielä vähemmän Mannerheimilla oli aihetta vastustaa, koska hän oli itsekin sitä pyytänyt.
Olet aivan merkillinen sekoilija, jolla ei ole mitään käsitystä koko asiasta.

Kyllä äänesti ja Mannerheim ei missään vaiheessa halunnut Ruotsin väliintuloa, se nimenomaan halusi että suomalaiset itse vapauttaa maansa.

Esitä lähteet, kirjoitti:

joista löytyy todisteet väitteillesi.

Tampere Jorma Virtanen 2008.

Olof Palme vastusti aluksi vapaaehtoisjoukon kokoamista, sillä hän toivoi Ruotsin vaikuttavan aktiivisesti Suomen asioihin. Suomen vapaussodan edellä Ruotsissa suunniteltiinkin joukkojen lähettämistä Suomeen. Aktivistit jopa kaavailivat Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojan, prinssi Vilhelmin nostamista Suomen kuninkaaksi.

Kyllä ruotsalaisilla oli suunnitelmia ruotsalaisen prinssin nostamisesta Suomen valtaistuimelle.

Tekstissä mainittu Olof Palme oli myöhemmin pääministeriksi nousseen Palmen setä.

jatketaanpa vaan kirjoitti:

Nurmion kirjasta löytyykin yllättäin maininta (s. 197) Talaksen kirjasta.

Nurmion tarkoitusperät käy selkeästi ilmi kun lukee tuon sivujen 197-198 tekstit... "että muisto siitä vuosien kuluessa oli täysin himmentynyt."

Eihän päälahtari nyt tietoisesti valehdellut muistelmissaan... eihän?

Toki on selviö, että Talaksen kirjan kohde on Mannerheimin muistelmat I itsenäistymisemme ajalta, mutta samalla hän oikoo monia käsityksiä mm. Svinhuvudin osuudesta avun pyytämisessä Saksalta tai Ruotsin osuudesta Ahneidenmaan tapahtumissa 1918. Mannerheimin muistelmat I on kuitenkin mainittu eräänä Nurmion teoksen lähteenä.

myöntämään valeitasi.

#Nurmion kirjasta löytyykin yllättäin maininta (s. 197) Talaksen kirjasta.

Nurmion tarkoitusperät käy selkeästi ilmi kun lukee tuon sivujen 197-198 tekstit... "että muisto siitä vuosien kuluessa oli täysin himmentynyt."#

Entä sitten. Havaintohan pitää paikkansa.
Et pysty näköjään seisomaan valeesi takana, vaan yrität kierrellä asiaa.

M oli satusetä kirjoitti:

Katsohan itse sivua 197.

M kertoi 15.4 Tampereella Saksan lähettiläs B:lle hyvin avoimesti väärinkäsityksestä joka oli johtunut hänen OLETETUSTA SAKSAN AVUN VASTUSTAMISESTAAN.

itse muistelmistaan. Ne ovat hänen puolustuspuheensa, ei tieteellinen tukimus.
Ei sinun vääristelysi niitä miksikään muuta.
Edelleen olet tehnyt ilmeisen tarkoituksellisen valheellisen avauksen. Ei toisten syyttely pelasta sinua millään tavalla.

näin se on kirjoitti:

Tampere Jorma Virtanen 2008.

Olof Palme vastusti aluksi vapaaehtoisjoukon kokoamista, sillä hän toivoi Ruotsin vaikuttavan aktiivisesti Suomen asioihin. Suomen vapaussodan edellä Ruotsissa suunniteltiinkin joukkojen lähettämistä Suomeen. Aktivistit jopa kaavailivat Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojan, prinssi Vilhelmin nostamista Suomen kuninkaaksi.

Kyllä ruotsalaisilla oli suunnitelmia ruotsalaisen prinssin nostamisesta Suomen valtaistuimelle.

Tekstissä mainittu Olof Palme oli myöhemmin pääministeriksi nousseen Palmen setä.

Kumpikin OP sai sitä mitä halusivatkin...

Välit kiristyi kirjoitti:

Ruotsi riisui suomalaisten lahtarikaartin aseista ja palautti heidät ilman aseita Tornion kautta Suomeen. Ruotsalaiset neuvottelun venäläisille sopimuksen missä nämä olisivat päässeet jäitä myöten valkoisten selustaan Turkuun mukanaan niin paljon aseita kuin kykenisivät kuljettamaan. Venäläisten lähdön esti maihinnousseet saksalaiset. Ruotsalaiset yrittivät saada Saksan joukot tekemään sama sopimus venäläisten kanssa, mutta Suomeen lähetetyn Saksan laivasto-osaston ylipäällikön, amiraali Meurer'in, esikuntapäällikkö Leisler Kiep ei tietenkään siihen suostunut. Kiep johti Ahvenanmaalla olleiden venäläisten kanssa käytyjä neuvotteluja.

Saksalaiset lupautuivat toimittamaan aseettomat venäläissotilaat suoraan venäläisten puolelle ja siihen nämä suostuivat.


Leisler Kiep: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918. (sivulla 25)

Vai ei Ahneidenmaan tilanne aiheuttanut mitään välien kiristymistä? Kansainliiton käsittelyä odotetaessa alkoi olla kireät tunnelmat:

Pohjolan sanomat kirjoitti etusivullaan 23.10.1919 "Jos Ruotsi kerran pakottaa meidät taistelemaan, emme me silloin enää taistele yksistään Ahvenanmaan säilyttämisen puolesta, vaan vaarassa on silloin Kainuunjokea myöten koko Länsipohja."

jatkuvasti aihetta annettuasi avauksessa väärää tietoa?

"Vai ei Ahneidenmaan tilanne aiheuttanut mitään välien kiristymistä? Kansainliiton käsittelyä odotetaessa alkoi olla kireät tunnelmat:"

Kansainliittoa ei tuolloin edes ollut olemassa.
Välien kiristymistä Suomen ja Ruotsin välillä osoitti mm, se, että ruotsalainen kuningas ei tullut kyseeseen ja ruotsalaiset upseerit lähetettiin sodan päätyttyä heti kotiin.

Riita Ahvenanmaasta ja Saksan apu 1918 eivät kuulu yhteen.

Sundbomin silakka kirjoitti:

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

SOPIMUS SAKSALAISTEN JA RUOTSALAISTEN VÄLILLÄ ECKERÖSSÄ 1918

Eckerö, 6 p:nä maaliskuuta 1918.

Ruotsin kuninkaallisen ja Saksan keisarillisen laivasto-osaston päälliköitten kesken on tänään solmittu seuraavat sopimukset saksalaisten maihinnousujoukkojen maihinlaskusta sekä miehitysalueiden rajoittamisesta Ahvenanmaalla:

1) Saksalaisten joukkojen maihinlasku tapahtuu maaliskuun 7. pnä 1918 aamusta lähtien.

2) Yksinomaan saksalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat: 
a) Eckerön pitäjä, 
b) Hammarlandin pitäjä, 
c) Sundin pitäjä. 
d) Saltvikin pitäjä.

3) Yksinomaan ruotsalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat: 
a) Finströmin pitäjä Geta mukaanluettuna, 
b) Jomalan pitäjä Maarianhamina mukaanluettuna (pitäjäjaon suhteen on määräävänä "Karte över Åland III. Upplagen Mariehamn 1917").

4) Idässä Ahvenanmaahan liittyvät saaret Kihtiä myöten ovat saksalaisten joukkojen vapaasti käytettävinä heidän sotatoimiaan varten.

5) Saksalaisille joukoille myönnetään edelleen:

a) Emkarby ja Godby Finströmin pitäjässä yksinomaan vapaaseen käyttöön, 
b) Ytterby ja Omningby sekä Norrvikin satama (Lumparfjordin rannalla) käytettäviksi väliaikaisesti 7. ja 8. maaliskuuta 1918.

6) Ruotsalaisilla joukoilla on varastopaikka Eckeröllä, ja jättävät he sotilasosaston Harrasbyhyn maaliskuun 8. p:ään saakka 1918.

7) Eckerön satama on aina avoinna ruotsalaisille laivoille.

8) Saksalaiset laivat saavat väliaikaisesti laskea Maarianhaminan satamaan, jos sääsuhteet eivät salli käyttää Eckerön satamaa ja kun satamaviranomaisille on ilmoitettu asiasta.

9) Molemminpuolin tunnustetaan vapaa kauttakulkuoikeus kaikilla ruotsalaisten ja saksalaisten joukkojen miehittämillä alueilla kulkevilla reiteillä.

10) Ahvenanmaalla olevista puhelin- ja lennätinverkostoista pitävät ruotsalaiset hallussaan venäläisen sotilasverkoston, saksalaiset joukot postiverkoston. Muissa yksityiskohdissa sovitaan molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä.

Laivasto-osastojen komentajat ovat sopineet yllä olevista sopimuksista siinä molemminpuolisessa toivossa, että voisivat toverillisen ja ystävällisen yhteisymmärryksen hengessä täyttää omat tehtävänsä.

Ruotsin kuninkaallisen laivasto-osaston päällikkö, 
kreivi Ehrensvärd, vara-amiraali.

Itämeren laivastokomennuskunnan päällikkö, 
Meurer, kontra-amiraali.

näin se on kirjoitti:

Kyllä äänesti ja Mannerheim ei missään vaiheessa halunnut Ruotsin väliintuloa, se nimenomaan halusi että suomalaiset itse vapauttaa maansa.

On jo mestarillista sotkemista.
Mannerheim nimenomaan pyysi Ruotsin apua.
Saksan apuretkikuntaa hän ei halunnut.
Lyöt kyllä jo tietämättömyyden ennätyksiä.

Mannerheim oli senaatin alainen. Ei hänellä ollut mitään sanomista senaatin päätöksiin, oli niistä äänestetty tai ei. Tiettävästi hän ei niihin koskaan puuttunut, vaikka ei tietenkään aina ollut niihin tyytyväinen.
Yleensä senaatti taipui ylipäällikön esityksiin.

tiesi paikkansa kirjoitti:

Kumpikin OP sai sitä mitä halusivatkin...

Ihan vaan lehdestä luin .....


Kotimaa | Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 | 0

Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu ”sitoa Pohjolaan”, erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Hohhoijaa!! kirjoitti:

On jo mestarillista sotkemista.
Mannerheim nimenomaan pyysi Ruotsin apua.
Saksan apuretkikuntaa hän ei halunnut.
Lyöt kyllä jo tietämättömyyden ennätyksiä.

Mannerheim oli senaatin alainen. Ei hänellä ollut mitään sanomista senaatin päätöksiin, oli niistä äänestetty tai ei. Tiettävästi hän ei niihin koskaan puuttunut, vaikka ei tietenkään aina ollut niihin tyytyväinen.
Yleensä senaatti taipui ylipäällikön esityksiin.

Tässä toinen kommentti, Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 |

Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin ”Pohjolaan”.

Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.

Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.

Mannerheim vei pohjan väliintulolta

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

näin se on kirjoitti:

Ihan vaan lehdestä luin .....


Kotimaa | Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 | 0

Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu ”sitoa Pohjolaan”, erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Jos Turu sanomaa ja Hoopo akedemii nii sanoo nii kyl se tot sit o.

Sundbomin silakka kirjoitti:

"Ruotsin todellinen tarkoitus oli napata Ahvenanmaa Suomelta, ei Suomen auttaminen."

Ruotsin joukkojen miehittäessä Ahneidenmaan ja niiden riisuttua suomalaiset aseista, tuli päälahtarille kiire pyytää Saksa apun. Saksan oukot tulikin ensin Ahneidenmaalle ja silloin tuli Ruotsin käpykaartille sieltä lähtö.
Päälahtarin ilme lienee ollut näkemisen arvoinen kun Tornion kautta Vaasaan saapui aseista riisuttu Ahneidenmaalla ollut valkoisten joukko.

Ruotsalaiset huijasivat suomalaisia ja tämä aiheutti Suomen lähentymisen Saksaan. Sinun typerillä kuvitelmillasi ei ole asian totuuden kanssa mitään tekemistä.

höpiset taas omiasi kirjoitti:

Ruotsalaiset huijasivat suomalaisia ja tämä aiheutti Suomen lähentymisen Saksaan. Sinun typerillä kuvitelmillasi ei ole asian totuuden kanssa mitään tekemistä.

Ruotsalaisten vasemmistolaisuus, kieroilut sisällissodan aikana ja Suomen sisäisiin asioihin sekaantuminen estivät pohjoismaisen puolustusliiton ennen toista maailmansotaa.

näin se on kirjoitti:

Oliko toi Ruotsin tekemä harhautuskin Ahvenanmaalla sulle ihan uusi asia, tässä ihan mykistyy kun sinä et tiedä edes perusasioita.

Mikä halllitus. Kuka oli puolustusministeri, ulkoministeri tai peräminister. Ei kato ne ole sama asia ku ne kyläneuvostot siellä kotisikalassasi.

Oolannin sota kirjoitti:

"Ruoti ehti kuitenkin ensin ja harhautti Mannerheimin lähettämän retkikunnan poistumaan. "

Ruotsin joukot miehitti Ahneidenmaan ja riisui sinne jäitä myöten tulleen Uudenkaupungin lahtarikaartin aseista. Paluumatka tapahtui Tukholman kautta Tornioon ja sieltä Vaasaan. Ja aseettomina. Sota Rkotsin kanssa oli lähellä juuri Ahneidenmaan tapahtumien seurauksena ja sen kärjisti tuo miehitys. Vain Saksa kykeni heittämään Ruotsin sotalaivaston pois Ahneidenmaalta.

Olet dementoitunut kansankoulun käynyt lukutaidoton paskaläjä joka ei tiedä mistään mitään. Sossun avulla olet ilmeisesti elossa selvinnyt ja sitä taksia ajamalla 70-luvulla. Luuseri!

1918 kirjoitti:

Sundblom kumppaneineen armahdettiin.

Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN! Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja lähetti Tannerille kirjeen, jossa hän pyysi suoraan, ettei Suomen SDP vastusta Ahvenanmaan separatistien ERILLISTÄ armahtamista, vaikka Suomessa vuoden 1918 sodan punaisten armahdusasiaa vastustettiin eduskunnassa ja sitä ei saatu aikaiseksi ennenkuin vasta 1927. Tannerin kiukkuinen vastaus on mukana kirjassa. 

Tämä Sundblom oli se josta Kekkonen esitti pilkkasäkeistön Åålannin sota laulunkin.

http://www.kielipolitiikka.net/fakta/UKK1948.htm

>pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<

August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865, Jettböle, Jomala – 23. elokuuta 1945, Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.

Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä. 

Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20 

1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

Amnestialaki s. 83

Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94. 
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos

Tappaakko olisi Venäjän esimerkin mukaisesti pitänyt. Punikkien ihannevaltiossa pelkkä epäillys riitti kuolemantuomioon.

no älä ihmeess kirjoitti:

Jos Turu sanomaa ja Hoopo akedemii nii sanoo nii kyl se tot sit o.

Loppuiko lähteet, vai oliko aihe ihan uusi, olisi luullut kaltaisesi suuren "asiantuntijan" tähän joskus edes törmänneen.

Miksi vaihdat kirjoitti:

jatkuvasti aihetta annettuasi avauksessa väärää tietoa?

"Vai ei Ahneidenmaan tilanne aiheuttanut mitään välien kiristymistä? Kansainliiton käsittelyä odotetaessa alkoi olla kireät tunnelmat:"

Kansainliittoa ei tuolloin edes ollut olemassa.
Välien kiristymistä Suomen ja Ruotsin välillä osoitti mm, se, että ruotsalainen kuningas ei tullut kyseeseen ja ruotsalaiset upseerit lähetettiin sodan päätyttyä heti kotiin.

Riita Ahvenanmaasta ja Saksan apu 1918 eivät kuulu yhteen.

》Kansainliittoa ei tuolloin ollut edes olemassa.《

Tietenkään vuonna 1918 sitä ei ollut. Kun Ahneidenmaan kiistaa selviteltiin Suomen ja Ruotsin välillä, niin Kansainliitto sen käsitteli ja antoi Suomelle myönteisen päätöksensä huolimatta Suomen ruotsalaisten ja ruotsalaisten valheista ja karttaväärennöksistä, joista oli poistettu koko saaristo Turun ja Ahneidenmaan väliltä. Näin tuo luotoryväs saatiin näyttämään ikään kuin "enemmän Ruotsille kuuluvaksi".



Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana Versailles’n rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansainliitto

"Suomesta tuli Kansainliiton jäsen joulukuussa vuonna 1920. Suomi koki liittymisen Kansainliittoon tärkeäksi vaikeaksi koetun geopoliittisen asemansa takia. Liittyminen ei kuitenkaan ollut yksioikoista, sillä se tuli ajankohtaiseksi kesken Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyn. Vuoden 1920 syksyllä Kansainliitto oli asettanut puolueettoman tutkimuskomission selvittämään Ahvenanmaan tilannetta ja sen mahdollista liittämistä Ruotsiin. "

Kansainliitto kirjoitti:

》Kansainliittoa ei tuolloin ollut edes olemassa.《

Tietenkään vuonna 1918 sitä ei ollut. Kun Ahneidenmaan kiistaa selviteltiin Suomen ja Ruotsin välillä, niin Kansainliitto sen käsitteli ja antoi Suomelle myönteisen päätöksensä huolimatta Suomen ruotsalaisten ja ruotsalaisten valheista ja karttaväärennöksistä, joista oli poistettu koko saaristo Turun ja Ahneidenmaan väliltä. Näin tuo luotoryväs saatiin näyttämään ikään kuin "enemmän Ruotsille kuuluvaksi".



Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana Versailles’n rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansainliitto

"Suomesta tuli Kansainliiton jäsen joulukuussa vuonna 1920. Suomi koki liittymisen Kansainliittoon tärkeäksi vaikeaksi koetun geopoliittisen asemansa takia. Liittyminen ei kuitenkaan ollut yksioikoista, sillä se tuli ajankohtaiseksi kesken Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyn. Vuoden 1920 syksyllä Kansainliitto oli asettanut puolueettoman tutkimuskomission selvittämään Ahvenanmaan tilannetta ja sen mahdollista liittämistä Ruotsiin. "

Ja oikeastihan ruotsinkielinen Enckell varmisti juuri Ahvenanmaan säilymisen Suomella.

näin se meni kirjoitti:

Tässä toinen kommentti, Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 |

Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin ”Pohjolaan”.

Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.

Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.

Mannerheim vei pohjan väliintulolta

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

No jos iha Turun sanomis lukee nii oha se sig totta.

tiesi paikkansa kirjoitti:

Kumpikin OP sai sitä mitä halusivatkin...

Dom fick ryggskott...

Voivoi sentään kirjoitti:

tuota tietämättömyyttä!! Taidat tosiaan olla pelkästään tyhmä ja valehtelet silkkaa asiantuntemattomuutta.

"Virallinen Ruotsi vaati virallista pyyntöä, josta Vaasan eduskunta äänesti kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tullut kun Mannerheim lähti liikkeelle ennen äänestystä."

Pyyntöjä esitettiin ja Ruotsi vastasi kieltävästi.

"Mannerheim pelkäsi, että häneltä otetaan päällikkyys pois, jos ruotsalaiset tulee sotaan mukaan."

Vai niin. Miksi sitten M. lähetti avunpyytäjän Ruotsiin heti sodan alussa? Hänen henkilökohtaisena edustajaan toimi siellä ratsumestari Åkerman.
M. määräsi mm. ruotsalaisen eversti Linderin rintamalohkon komentajaksi.

"Mistä päättelit, että Vaasassa ei ollut eduskuntaa, missäs se valkoisten hallinto oli kun etelä Suomi oli punaisten hallussa ???? "

Olet silkka pelle tietojen puolesta. Vaasassa toimi vajaalukuinen senaatti. Eduskunta hajosi sodan sytyttyä ja kokoontui vajaana Helsinkiin vasta toukokuussa.

Ruotsin prihat ovat sotaisaa kansaa ,kapinassa Tampereella hävisivät
punaisten naisplutoonille selvästi.Mutta lahtariparaatissa Helsingissä
oli jo yli 800 uljasta hurrikaania.Oli laivattu naapurimaahan kun sota oli jo ohi.HURRAAAA !!

Ne olivat jo. Nyt pyrkivät lähtemään pois.

Ei pyytäneet!! kirjoitti:

Ne olivat jo. Nyt pyrkivät lähtemään pois.

Ai lähetemään pois. Miksi ne sitten punikkeja avusti.

Niin ei se olut homokaan ja ei se käskenyt tappaa siviilejä punikkina muka

Saksanlaisten varsinaisia kannattajia oli Paasikivi ja Svinhuvud, nämä "kuningasmieliset" halusivat maahan saksalaisen kuninkaan, RKP olisi valinnut ruotsalaisen prinssin kuninkaaksi, mutta onneksi Ruotsia ei koskaan pyydetty apuun.

näin se meni kirjoitti:

Saksanlaisten varsinaisia kannattajia oli Paasikivi ja Svinhuvud, nämä "kuningasmieliset" halusivat maahan saksalaisen kuninkaan, RKP olisi valinnut ruotsalaisen prinssin kuninkaaksi, mutta onneksi Ruotsia ei koskaan pyydetty apuun.

pyynnöistä huolimatta auttamasta Suomea muuten kuin vapaaehtoisilla. Lisäksi tuli Ahvenanmaan valtausyritys.

"RKP olisi valinnut ruotsalaisen prinssin kuninkaaksi, mutta onneksi Ruotsia ei koskaan pyydetty apuun. "

Ruotsalaisella prinssillä ei ollut mitään jakoa. Kuningasmieliset olivat lopuksi kaikki saksalaisen Hessenin prinssin takana. Tynkäeduskunnassa oli niukka kuningasmielisten enemmistö.

Ruotsi kieltäytyi kirjoitti:

pyynnöistä huolimatta auttamasta Suomea muuten kuin vapaaehtoisilla. Lisäksi tuli Ahvenanmaan valtausyritys.

"RKP olisi valinnut ruotsalaisen prinssin kuninkaaksi, mutta onneksi Ruotsia ei koskaan pyydetty apuun. "

Ruotsalaisella prinssillä ei ollut mitään jakoa. Kuningasmieliset olivat lopuksi kaikki saksalaisen Hessenin prinssin takana. Tynkäeduskunnassa oli niukka kuningasmielisten enemmistö.

Pakkohan se oli ryhmittyä saman ehdokkaan taakse, kun oma ei saanut kannatusta.
Saksan vasalliksi siinä olisi ajauduttu, mutta onneksi Saksa nyykähti.

Saatiin kumminkin torpattua Ruottin suunnitelmat tolla operaatiolla.

Ruotsi olisi tuullut apuun, jos Suomi olisi pyynnön siitä esittänyt, sen jälkeen oliis muuttunut kovin moni muukin asia tässä maassa.

näin se on kirjoitti:

Pakkohan se oli ryhmittyä saman ehdokkaan taakse, kun oma ei saanut kannatusta.
Saksan vasalliksi siinä olisi ajauduttu, mutta onneksi Saksa nyykähti.

Saatiin kumminkin torpattua Ruottin suunnitelmat tolla operaatiolla.

Ruotsi olisi tuullut apuun, jos Suomi olisi pyynnön siitä esittänyt, sen jälkeen oliis muuttunut kovin moni muukin asia tässä maassa.

samaa valetta?

"Ruotsi olisi tuullut apuun, jos Suomi olisi pyynnön siitä esittänyt, "

Suomi esitti montakin pyyntöä. Myös Saksa painosti.
Ruotsin hallitus kieltäytyi virallisesta avusta, mutta salli vapaaehtoisen avun.

Miksi toistat kirjoitti:

samaa valetta?

"Ruotsi olisi tuullut apuun, jos Suomi olisi pyynnön siitä esittänyt, "

Suomi esitti montakin pyyntöä. Myös Saksa painosti.
Ruotsin hallitus kieltäytyi virallisesta avusta, mutta salli vapaaehtoisen avun.

Ruotsi oli ryhmittänyt joukot Haaparannalle, suunnitelmat oli valmiina, esikunta oli jo Vaasassa Mannerheimin "apuna", puuttui vain Suomen hallituksen virallinen pyyntö.

Se kuinka vakavissaan suomalaiset oli ruotsalaisen prinssin kanssa, on sitten ihan toinen juttu, tämä saksalainen prinssi oli paljon vahvemmalla, kun kokoomus sitä ajoi.

näin se mni kirjoitti:

Ruotsi oli ryhmittänyt joukot Haaparannalle, suunnitelmat oli valmiina, esikunta oli jo Vaasassa Mannerheimin "apuna", puuttui vain Suomen hallituksen virallinen pyyntö.

Se kuinka vakavissaan suomalaiset oli ruotsalaisen prinssin kanssa, on sitten ihan toinen juttu, tämä saksalainen prinssi oli paljon vahvemmalla, kun kokoomus sitä ajoi.

Ruoti kieltäytyi antamasta virallista apua, koska pelkäsi sotkeutuvansa suursotaan.

Vaasassa ei ollut mitään ruotsalaista esikuntaa eikä muuallakaan.
Mannerheimin Päämajaan Seinäjoella ilmoittautui helmikuussa ruotsalaisia upseereita, joista muutama muodosti operaatio-osaston.

Senaatti ja Mannerheim tekivät useita esityksiä Ruotsille, mutta hallitus ei niihin suostunut.

Ruotsalainen prinssi ei tullut kyseeseen, koska Ruotsi oli yrittänyt kaapata Ahvenanmaan.

Sitkeinkään valehtelu ei muuta historian tapahtumia, vaikka et näytä sitä ymmärtävän. Tiedät yhtä vähän vuodesta 1918 kuin nämä punikit.

näin se mni kirjoitti:

Ruotsi oli ryhmittänyt joukot Haaparannalle, suunnitelmat oli valmiina, esikunta oli jo Vaasassa Mannerheimin "apuna", puuttui vain Suomen hallituksen virallinen pyyntö.

Se kuinka vakavissaan suomalaiset oli ruotsalaisen prinssin kanssa, on sitten ihan toinen juttu, tämä saksalainen prinssi oli paljon vahvemmalla, kun kokoomus sitä ajoi.

edes ollut olemassa kuningashankkeen aikana. Olet uskomaton höpöttäjä.

"Se kuinka vakavissaan suomalaiset oli ruotsalaisen prinssin kanssa, on sitten ihan toinen juttu, tämä saksalainen prinssi oli paljon vahvemmalla, kun kokoomus sitä ajoi."


"Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan marraskuun alussa 1918, perustivat suomettarelaiset ja saksalaista kuningasta kannattaneet nuorsuomalaiset Kansallisen Kokoomuksen 9. joulukuuta 1918."

Kokoomusta ei kirjoitti:

edes ollut olemassa kuningashankkeen aikana. Olet uskomaton höpöttäjä.

"Se kuinka vakavissaan suomalaiset oli ruotsalaisen prinssin kanssa, on sitten ihan toinen juttu, tämä saksalainen prinssi oli paljon vahvemmalla, kun kokoomus sitä ajoi."


"Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan marraskuun alussa 1918, perustivat suomettarelaiset ja saksalaista kuningasta kannattaneet nuorsuomalaiset Kansallisen Kokoomuksen 9. joulukuuta 1918."

No mikä se puolueen nimi nyt olikin en nyt muista, mutta nykyään tunnetaan kokoomuksena.

näin se vaan on kirjoitti:

No mikä se puolueen nimi nyt olikin en nyt muista, mutta nykyään tunnetaan kokoomuksena.

Hyvä, että myönnät täydellisen tietämättömyyden itsekin. Vielä kun ymmärtäisit lopettaa naurettavan sönkkäämisen.

Koeta lukea oikaisut, niin tiedät edes jotain.

Niinpä niin!! kirjoitti:

Hyvä, että myönnät täydellisen tietämättömyyden itsekin. Vielä kun ymmärtäisit lopettaa naurettavan sönkkäämisen.

Koeta lukea oikaisut, niin tiedät edes jotain.

En minä mitään myönnä, totean vain kaikkien yleisesti tietämiä asioita, jotka sinulle ilmeisesti ovat uusia.

Niinpä niin!! kirjoitti:

Hyvä, että myönnät täydellisen tietämättömyyden itsekin. Vielä kun ymmärtäisit lopettaa naurettavan sönkkäämisen.

Koeta lukea oikaisut, niin tiedät edes jotain.

Kokoomuksen edeltäjinä toimivat Suomalainen Puolue (1863-1918) ja siitä irrottautunut Nuorsuomalainen puolue (1894-1918). Suomalainen puolueen perustettiin toteuttamaan filosofi J.V. Snellmanin kansallisohjelmaa. Puolueen syntyyn vaikutti kielikysymys. Kiistassa oli kyse suomen kielen asemasta Venäjän alaisena Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomalainen puolue halusi, että suomenkielestä tulisi maan virallinen hallintokieli, joka edesauttaisi kansallistunteen voimistumista.

näin se vaan on kirjoitti:

En minä mitään myönnä, totean vain kaikkien yleisesti tietämiä asioita, jotka sinulle ilmeisesti ovat uusia.

hölynpölyä toistelee, olet sinä. Niistä ei voi kukaan muu tietää, koska väsäät ne omasta päästäsi vailla mitään tietoa.
Eivät ne ole edes uusia, sillä olet työntänyt samaa hölynpölyä ennenkin.

Ainoa, joka tuota kirjoitti:

hölynpölyä toistelee, olet sinä. Niistä ei voi kukaan muu tietää, koska väsäät ne omasta päästäsi vailla mitään tietoa.
Eivät ne ole edes uusia, sillä olet työntänyt samaa hölynpölyä ennenkin.

Turun Sanomat 16.1.2005

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

Saksan tavoite ei ollut "pitää pystyssä" Leniniä. Saksa halusi luoda "germanisoidun puskurivyöhykkeen" tasankokansan ja Euroopan välille. On asia erikseen olisiko Saksa sallinut mitään apua Euroopasta nälkämaan aroille.

näin se on kirjoitti:

Turun Sanomat 16.1.2005

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

Tällaista tietoa ei yksikään tutkimus vahvista.

Ruotsin hallitus oli koko ajan virallista sekaantumista vastaan, koska se olisi voinut johtaa Ruotsin mukaan maailmansotaan.
Suomi teki useita vetoomuksia tammi-helmikuussa, mutta niihin vastattiin kielteisesti. Erityisesti vastaan olivat sosialistiset ministerit, mutta myös kuningas.

Mannerheim nimenomaan pyysi miehiä ja aseita useaan kertaan, mutta pettyi, koska Ruotsista saatiin vain vapaaehtoista apua ja sitäkin hitaasti sekä vähän.

"Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. "

On paksua pötyä aina vain. M:n tärkein tehtävä oli armeijan luominen. Siksi oli välttämätöntä riisua venäläiset aseista tukialueen ja aseiden saamiseksi

Väärä tieto!! kirjoitti:

Tällaista tietoa ei yksikään tutkimus vahvista.

Ruotsin hallitus oli koko ajan virallista sekaantumista vastaan, koska se olisi voinut johtaa Ruotsin mukaan maailmansotaan.
Suomi teki useita vetoomuksia tammi-helmikuussa, mutta niihin vastattiin kielteisesti. Erityisesti vastaan olivat sosialistiset ministerit, mutta myös kuningas.

Mannerheim nimenomaan pyysi miehiä ja aseita useaan kertaan, mutta pettyi, koska Ruotsista saatiin vain vapaaehtoista apua ja sitäkin hitaasti sekä vähän.

"Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. "

On paksua pötyä aina vain. M:n tärkein tehtävä oli armeijan luominen. Siksi oli välttämätöntä riisua venäläiset aseista tukialueen ja aseiden saamiseksi

No ei ihan noinkaan, sinä vaat luet eri tutkimuksia.

Tässä on se tutkija, joka on tuon tutkimuksen tehnyt.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Tapasi leimata eri mieltä olevat valehtelijoiksi ja haukkua niitä kaikenlaisilla nimillä, kertoo vain omasta tietämättömyydestäsi ja lapsellisuudestasi, aikuinen ihminen pystyisi keskustelemaan asioista normaalisti.

näin se on kirjoitti:

No ei ihan noinkaan, sinä vaat luet eri tutkimuksia.

Tässä on se tutkija, joka on tuon tutkimuksen tehnyt.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Tapasi leimata eri mieltä olevat valehtelijoiksi ja haukkua niitä kaikenlaisilla nimillä, kertoo vain omasta tietämättömyydestäsi ja lapsellisuudestasi, aikuinen ihminen pystyisi keskustelemaan asioista normaalisti.

ne Westerlundin löytämät todisteet.

"Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa."

Westerlund johti laajaa sotasurmatutkimusta, ei itsenäistymisen historiaa,

"Tapasi leimata eri mieltä olevat valehtelijoiksi ja haukkua niitä kaikenlaisilla nimillä, kertoo vain omasta tietämättömyydestäsi ja lapsellisuudestasi, aikuinen ihminen pystyisi keskustelemaan asioista normaalisti."

Valeet ovat valeita ja niiden toistelijat valehtelijoita. Sivistynyt keskustelu pysyy tosiasioissa.

Esitä sitten kirjoitti:

ne Westerlundin löytämät todisteet.

"Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa."

Westerlund johti laajaa sotasurmatutkimusta, ei itsenäistymisen historiaa,

"Tapasi leimata eri mieltä olevat valehtelijoiksi ja haukkua niitä kaikenlaisilla nimillä, kertoo vain omasta tietämättömyydestäsi ja lapsellisuudestasi, aikuinen ihminen pystyisi keskustelemaan asioista normaalisti."

Valeet ovat valeita ja niiden toistelijat valehtelijoita. Sivistynyt keskustelu pysyy tosiasioissa.

No eri tutkijat tulee omien lähteidensä perusteella eri lopputulemiin.

Kun tieto lisääntyy niin kuva muuttuu, ei se silti sitä tarkoita että edellinen tutkija oli valehtelija, sillä ei vaan ollut käytössä kaikkea sitä aineistoa mitä on näillä myöhemmin asiaan perehtyneillä.

En osaa sanoa noista tutkimuksista mitään muuta, kuin sen että ne on tehty.

Sinä halusit lähteitä, haukuit valehtelijaksi kaikki jotka on kanssasi eri mieltä ja muutenkin käyttäydyt täysin asiattomasti, tässä mielessä olet todella typerä.

Mitään lopullista totuutta ei ole olemassa ja varmaan löytyy jatkuvasti uutta aineistoa, mikä muuttaa taas kaiken uuteen asentoon.

Tästä samasta asiasta on ollut muitakin kirjoituksia myös paikallisissa lehdissä, mikäli asia on sulle täysin uusi, niin olen todella hämmästynyt, miten se voi olla mahdollista ????

näin se on kirjoitti:

No eri tutkijat tulee omien lähteidensä perusteella eri lopputulemiin.

Kun tieto lisääntyy niin kuva muuttuu, ei se silti sitä tarkoita että edellinen tutkija oli valehtelija, sillä ei vaan ollut käytössä kaikkea sitä aineistoa mitä on näillä myöhemmin asiaan perehtyneillä.

En osaa sanoa noista tutkimuksista mitään muuta, kuin sen että ne on tehty.

Sinä halusit lähteitä, haukuit valehtelijaksi kaikki jotka on kanssasi eri mieltä ja muutenkin käyttäydyt täysin asiattomasti, tässä mielessä olet todella typerä.

Mitään lopullista totuutta ei ole olemassa ja varmaan löytyy jatkuvasti uutta aineistoa, mikä muuttaa taas kaiken uuteen asentoon.

Tästä samasta asiasta on ollut muitakin kirjoituksia myös paikallisissa lehdissä, mikäli asia on sulle täysin uusi, niin olen todella hämmästynyt, miten se voi olla mahdollista ????

valeesta kiinni tuossa Westerlundin asiassa.
Laske montako valetta, väärää tietoa ja tietämättömyyteen perustuvaa hölynpölyä olet yksinomaan tässä keskustelussa esittänyt?

"Sinä halusit lähteitä, haukuit valehtelijaksi kaikki jotka on kanssasi eri mieltä ja muutenkin käyttäydyt täysin asiattomasti, tässä mielessä olet todella typerä."

Typerää on tuo tolkuton valehtelu vastoin tutkimustietoja.

"Tästä samasta asiasta on ollut muitakin kirjoituksia myös paikallisissa lehdissä, mikäli asia on sulle täysin uusi, niin olen todella hämmästynyt, miten se voi olla mahdollista ???? "

Mikset sitten esitä faktoja niistä kirjoituksista? Yksikään tutkija ei ole samaa mieltä.

Jäit taas kerran kirjoitti:

valeesta kiinni tuossa Westerlundin asiassa.
Laske montako valetta, väärää tietoa ja tietämättömyyteen perustuvaa hölynpölyä olet yksinomaan tässä keskustelussa esittänyt?

"Sinä halusit lähteitä, haukuit valehtelijaksi kaikki jotka on kanssasi eri mieltä ja muutenkin käyttäydyt täysin asiattomasti, tässä mielessä olet todella typerä."

Typerää on tuo tolkuton valehtelu vastoin tutkimustietoja.

"Tästä samasta asiasta on ollut muitakin kirjoituksia myös paikallisissa lehdissä, mikäli asia on sulle täysin uusi, niin olen todella hämmästynyt, miten se voi olla mahdollista ???? "

Mikset sitten esitä faktoja niistä kirjoituksista? Yksikään tutkija ei ole samaa mieltä.

Eikö tämä Westerlundi sitten ole tutkija, mikä se sitten on ????

Sun esittämät tutkimuksetb taitaa olla vanhaa tavaraa, tämä kirjoitus tosta Westerlundista oli vuodelta 2006 tossa lehdessä.

kysyn vaan kirjoitti:

Eikö tämä Westerlundi sitten ole tutkija, mikä se sitten on ????

Sun esittämät tutkimuksetb taitaa olla vanhaa tavaraa, tämä kirjoitus tosta Westerlundista oli vuodelta 2006 tossa lehdessä.

sotasurmia.
Jos hän esitti uutta tietoa sotatapahtumista, niin mikset tuo niitä esille? Vai uskotko palstan valeiksi osoitettuihin väittämiin, joille ei löydy tukea tutkimuksista esim. Sisällissodan Pikku Jättiläisen (2009) tekijöiltä? Ne ovat täysin yhtäpitäviä Nurmion, Polvisen ja Paasivirran tutkimusten kanssa.

Westerlund tutki kirjoitti:

sotasurmia.
Jos hän esitti uutta tietoa sotatapahtumista, niin mikset tuo niitä esille? Vai uskotko palstan valeiksi osoitettuihin väittämiin, joille ei löydy tukea tutkimuksista esim. Sisällissodan Pikku Jättiläisen (2009) tekijöiltä? Ne ovat täysin yhtäpitäviä Nurmion, Polvisen ja Paasivirran tutkimusten kanssa.

No minä en voi ottaa kantaa siihen, mikä lähde tai tutkimus on oikea, enkä ala sulle mitään sen enempää kaiveleen, kyllästyttää tämä sun jankkauksesi valehtelusta.

Tossa ylempänä on noi Turun sanomien jutut aiheesta, mikäli mielestäsi Åpo Akademin tutkija ei ole pätevä asiassa, niin en voi mitään ....

Olen esittänyt yleisesti tiedossa olevia asioita, joita on tutkinut Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundi, mikäli sinulla on tutkimustietoa joka kumoaa hänen väitteensä, niin esitä niitä.

Mitään en ole itse keksinyt, joten en voi olla valehtelija.

En voi ottaa kantaa siihen, kenen tutkimus on pätevin, mulla ei ole kompetenssia semmoiseen.

näin se on kirjoitti:

No minä en voi ottaa kantaa siihen, mikä lähde tai tutkimus on oikea, enkä ala sulle mitään sen enempää kaiveleen, kyllästyttää tämä sun jankkauksesi valehtelusta.

Tossa ylempänä on noi Turun sanomien jutut aiheesta, mikäli mielestäsi Åpo Akademin tutkija ei ole pätevä asiassa, niin en voi mitään ....

Olen esittänyt yleisesti tiedossa olevia asioita, joita on tutkinut Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundi, mikäli sinulla on tutkimustietoa joka kumoaa hänen väitteensä, niin esitä niitä.

Mitään en ole itse keksinyt, joten en voi olla valehtelija.

En voi ottaa kantaa siihen, kenen tutkimus on pätevin, mulla ei ole kompetenssia semmoiseen.

"No minä en voi ottaa kantaa siihen, mikä lähde tai tutkimus on oikea, enkä ala sulle mitään sen enempää kaiveleen, kyllästyttää tämä sun jankkauksesi valehtelusta."

Kyse ei ole lähteen oikeellisuudesta, vaan siitä, että et ole löytänyt valeillesi mitään todistuspohjaa.

"Tossa ylempänä on noi Turun sanomien jutut aiheesta, mikäli mielestäsi Åpo Akademin tutkija ei ole pätevä asiassa, niin en voi mitään ...."

TS:n juttu ei millään tavalla tue väitteitäsi. Se todistaa vain Ruotsilla olleen puolueettomuusvartion rajan pinnassa.
Westerlund on pätevä tutkija, mutta ei ole tätä asiaa tutkinut. Olet metsässä aina vain.

"Mitään en ole itse keksinyt, joten en voi olla valehtelija."

Olen osoittanut väitteesi kohta kohdalta valeiksi. Mikä siis olet?

"En voi ottaa kantaa siihen, kenen tutkimus on pätevin, mulla ei ole kompetenssia semmoiseen."

Ei sellaista kukaan vaadikaan. Osoita edes yksi tutkimus väitteidesi tueksi tai lopeta valehtelu.

Ihme höpinää!! kirjoitti:

"No minä en voi ottaa kantaa siihen, mikä lähde tai tutkimus on oikea, enkä ala sulle mitään sen enempää kaiveleen, kyllästyttää tämä sun jankkauksesi valehtelusta."

Kyse ei ole lähteen oikeellisuudesta, vaan siitä, että et ole löytänyt valeillesi mitään todistuspohjaa.

"Tossa ylempänä on noi Turun sanomien jutut aiheesta, mikäli mielestäsi Åpo Akademin tutkija ei ole pätevä asiassa, niin en voi mitään ...."

TS:n juttu ei millään tavalla tue väitteitäsi. Se todistaa vain Ruotsilla olleen puolueettomuusvartion rajan pinnassa.
Westerlund on pätevä tutkija, mutta ei ole tätä asiaa tutkinut. Olet metsässä aina vain.

"Mitään en ole itse keksinyt, joten en voi olla valehtelija."

Olen osoittanut väitteesi kohta kohdalta valeiksi. Mikä siis olet?

"En voi ottaa kantaa siihen, kenen tutkimus on pätevin, mulla ei ole kompetenssia semmoiseen."

Ei sellaista kukaan vaadikaan. Osoita edes yksi tutkimus väitteidesi tueksi tai lopeta valehtelu.

No itse olet metsässä, taitaa olla niin, ettet ole ennen koko asiasta edes kuullut ja nyt yrität epätoivoisesti päästä tilanteen tasalle.

Lehtijuttu on täysin oikea lähde, siinä on suora viittaus tutkijaan ja sen tutkimukseen, en ole koskaan väittänytkään lukeneeni itse tutkimusta.

Et ole osoittanut yhtään mitään, väität lähdettä kun se sulle esitetään valeeksi tai väittäjää valehtelijaksi.

Tekstini sisältö on täysin lehden jutun mukainen, vaikka se ei alkuperäinen lähde olekaan, mutta löytyi heti kun aloin sitä etsiä, joten pistin sen tähän.

Naurettavaa nassutusta, poikaselta.

näin se on kirjoitti:

No itse olet metsässä, taitaa olla niin, ettet ole ennen koko asiasta edes kuullut ja nyt yrität epätoivoisesti päästä tilanteen tasalle.

Lehtijuttu on täysin oikea lähde, siinä on suora viittaus tutkijaan ja sen tutkimukseen, en ole koskaan väittänytkään lukeneeni itse tutkimusta.

Et ole osoittanut yhtään mitään, väität lähdettä kun se sulle esitetään valeeksi tai väittäjää valehtelijaksi.

Tekstini sisältö on täysin lehden jutun mukainen, vaikka se ei alkuperäinen lähde olekaan, mutta löytyi heti kun aloin sitä etsiä, joten pistin sen tähän.

Naurettavaa nassutusta, poikaselta.

"Lehtijuttu on täysin oikea lähde, siinä on suora viittaus tutkijaan ja sen tutkimukseen, en ole koskaan väittänytkään lukeneeni itse tutkimusta"

Mihin tutkijaan ja mihin tutkimukseen? Kuinka voit olla perillä asiasta, kun et pysty kertomaan siitä mitään.
Kaikki muut tutkimukset osoittavat juuri pänvastaista.

"Et ole osoittanut yhtään mitään, väität lähdettä kun se sulle esitetään valeeksi tai väittäjää valehtelijaksi."

Väittämäsi lähde ei ole mikään todistus sen enempää kuin muutkaan valeesi.

Voi raukkaa!!! kirjoitti:

"Lehtijuttu on täysin oikea lähde, siinä on suora viittaus tutkijaan ja sen tutkimukseen, en ole koskaan väittänytkään lukeneeni itse tutkimusta"

Mihin tutkijaan ja mihin tutkimukseen? Kuinka voit olla perillä asiasta, kun et pysty kertomaan siitä mitään.
Kaikki muut tutkimukset osoittavat juuri pänvastaista.

"Et ole osoittanut yhtään mitään, väität lähdettä kun se sulle esitetään valeeksi tai väittäjää valehtelijaksi."

Väittämäsi lähde ei ole mikään todistus sen enempää kuin muutkaan valeesi.

Mitkä kaikki muut tutkimukset, et ole lukenut yhtään tutkimusta, olet lukenut vain pikku jättiläistä ja siellä on tiedot noiden kolmen tutkimuksen pohjalta, väitteesi on yhtä typerä kuin ennenkin.

Kysyit lähdettä ja jankutat valehtelijaksi, itse olet melko ääliö, sait lähteen ja nyt se ei sitten kelpaa.

Johan tossa ylempänä on tutkija ja tutkimus, sekä lähde mistä tämä tieto on peräisin.

Ei se ole minun ongelma jos et tästä pääse eteenpäin.

Seuraavaksi väität varmaan että lehitikin valehtelee tai sitten juttu on väärennös.

Jäit taas kerran kirjoitti:

valeesta kiinni tuossa Westerlundin asiassa.
Laske montako valetta, väärää tietoa ja tietämättömyyteen perustuvaa hölynpölyä olet yksinomaan tässä keskustelussa esittänyt?

"Sinä halusit lähteitä, haukuit valehtelijaksi kaikki jotka on kanssasi eri mieltä ja muutenkin käyttäydyt täysin asiattomasti, tässä mielessä olet todella typerä."

Typerää on tuo tolkuton valehtelu vastoin tutkimustietoja.

"Tästä samasta asiasta on ollut muitakin kirjoituksia myös paikallisissa lehdissä, mikäli asia on sulle täysin uusi, niin olen todella hämmästynyt, miten se voi olla mahdollista ???? "

Mikset sitten esitä faktoja niistä kirjoituksista? Yksikään tutkija ei ole samaa mieltä.

Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen
miehitystä vuonna 1918

KOTIMAA | Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 | 0

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistitsuunnittelivat Suomenmiehitysta vuonna 1918

Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu ”sitoa Pohjolaan”, erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi

Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.

Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.

Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.

Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin ”Pohjolaan”.

Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaanKustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.

Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.

Mannerheim vei pohjan väliintulolta

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.

- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.

Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.

Lasse tässä måi kirjoitti:

Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen
miehitystä vuonna 1918

KOTIMAA | Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 | 0

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistitsuunnittelivat Suomenmiehitysta vuonna 1918

Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu ”sitoa Pohjolaan”, erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.

Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.

Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi

Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.

Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.

Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.

Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin ”Pohjolaan”.

Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaanKustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.

Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.

Mannerheim vei pohjan väliintulolta

24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.

Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.

Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.

- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.

Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.

"24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla."


"Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta."

Useista Mannerheimin pyynnöistä huolimatta Ruotsi kieltäytyi auttamasta Suomea.
Sen sijaan se kuningasparin tahdosta miehitti Ahvenanmaan.

"- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo."

M. ei olisi hyväksynyt tällaista. Hän ei hyväksynyt Saksankaan apua, ellei sitä alistettu hänelle.


Ruotsin apua ei siis tullut, paitsi noin 1 000 vapaaehtoista.

Voi raukkaa!!! kirjoitti:

"Lehtijuttu on täysin oikea lähde, siinä on suora viittaus tutkijaan ja sen tutkimukseen, en ole koskaan väittänytkään lukeneeni itse tutkimusta"

Mihin tutkijaan ja mihin tutkimukseen? Kuinka voit olla perillä asiasta, kun et pysty kertomaan siitä mitään.
Kaikki muut tutkimukset osoittavat juuri pänvastaista.

"Et ole osoittanut yhtään mitään, väität lähdettä kun se sulle esitetään valeeksi tai väittäjää valehtelijaksi."

Väittämäsi lähde ei ole mikään todistus sen enempää kuin muutkaan valeesi.

Lue erityisesti sivulta 12 alkaen ruotsalaisten suunnitelmat ja 5000 miestä Torniojoen takana!


Venäläissurmat Suomessa 1914-22 osa 2.1

http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=130622

26.5.2004

Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 2.1 sotatapahtumat 1918-22ISBN 952-5354-44-X, ISSN 0782-6028

Valtioneuvoston julkaisusarja 2/2004

http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=130622


Luku:

Ruotsin sotajoukon väliintulosuunnitelmat ja Pohjanmaan aseistariisumispäätös 25.1.1918

Sivulta 12 alkaen...

sivulta 14 löytyy kyseinen kohta Ruotsin aikeista tulla Suomeen 5000 miehen voimin.

"ratsumestari Harald Åkerman vei viestin Mannerheimille."

Tässäpä tälle kaikkia valehtelijaksi nimittelevälle bessewisserille Lars Westerlundin julkaisu pdf-muodossa. Toki itselläni se on ollut hyllyssä heti sen tultua julki.

Parempi jos Saksa olisi saanut kunniallisen rauhan ensimmäisestä, niin mitään toista ei olisi koskaan tullutkaan.
Paitsi jos Stalin olisi päättänyt sen aloittaa.

Eikö tuo eka olisi parempi. Kyllähän Kukkohovi tietää miten iso muna von Hesseneillä on.

Käsittääkseni "Väinö ensimmäisen" jälkeläiset toki natseilivat ahkerasti, vaikka osa päätyikin Freislerin eteen kesällä 1944.

tähän tietysti kirjoitti:

Käsittääkseni "Väinö ensimmäisen" jälkeläiset toki natseilivat ahkerasti, vaikka osa päätyikin Freislerin eteen kesällä 1944.

Ainakin Kanadassa niitä on hengissä, oli kerran ohjelmakin jossakin, jossa niitä haastateltiin.

Ei vaatineet kruunua takaisin.

näin se oli kirjoitti:

Ainakin Kanadassa niitä on hengissä, oli kerran ohjelmakin jossakin, jossa niitä haastateltiin.

Ei vaatineet kruunua takaisin.

Paljon kaatui siitäki suvusta Keisaria ja johtajaa palvellessa.

milloin sähkötti, kenelle ja mitä apua pyysi? Muuten olet vain yksi valeiden lykkääjistä.

Kerro aitten, kirjoitti:

milloin sähkötti, kenelle ja mitä apua pyysi? Muuten olet vain yksi valeiden lykkääjistä.

Mikä sinä olet tivaamaan yhtään mitään keneltäkään?

M satuili saksalaisille heti Tampereen valtauksen jälkeen, ettei ollut saanut tietää Svinhuvudilta kerraan mitään Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä. Kerrassaan tietämätön ylipäälliköksi tämä M.

Nurmiota taas kirjoitti:

Mikä sinä olet tivaamaan yhtään mitään keneltäkään?

M satuili saksalaisille heti Tampereen valtauksen jälkeen, ettei ollut saanut tietää Svinhuvudilta kerraan mitään Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä. Kerrassaan tietämätön ylipäälliköksi tämä M.

Tyhmät höpinäsi jatkuu ilman todisteita.

Kerro aitten, kirjoitti:

milloin sähkötti, kenelle ja mitä apua pyysi? Muuten olet vain yksi valeiden lykkääjistä.

Tuossahan se avauksessa kerrotaan.

Sinulla on kummallinen tapa leimata muut valehtelijoiksi. Itse toistelet samaa tunnettua jargonia pitäen kiinni "virallisesta Mannerheim -myytistä".

Ei täällä kaikki valehtele vaikka / jos esittävätkin tunnettujen henkilöiden kirjoituksia tai havaintoja M:sta.

jotain rajaa kirjoitti:

Tuossahan se avauksessa kerrotaan.

Sinulla on kummallinen tapa leimata muut valehtelijoiksi. Itse toistelet samaa tunnettua jargonia pitäen kiinni "virallisesta Mannerheim -myytistä".

Ei täällä kaikki valehtele vaikka / jos esittävätkin tunnettujen henkilöiden kirjoituksia tai havaintoja M:sta.

täysin perätön väite Mannerheimin avunpyynnöstä.
Yksikään tutkija ei ole sellaista esittänyt.

M. sai tietää asiasta 3.3. 18, kun se oli jo hyväksyttykin.

"M satuili saksalaisille heti Tampereen valtauksen jälkeen, ettei ollut saanut tietää Svinhuvudilta kerraan mitään Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä. Kerrassaan tietämätön ylipäälliköksi tämä M. "

Esitä lähde tuolle väitteelle.

Avauksessa on kirjoitti:

täysin perätön väite Mannerheimin avunpyynnöstä.
Yksikään tutkija ei ole sellaista esittänyt.

M. sai tietää asiasta 3.3. 18, kun se oli jo hyväksyttykin.

"M satuili saksalaisille heti Tampereen valtauksen jälkeen, ettei ollut saanut tietää Svinhuvudilta kerraan mitään Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä. Kerrassaan tietämätön ylipäälliköksi tämä M. "

Esitä lähde tuolle väitteelle.

>>täysin perätön väite Mannerheimin avunpyynnöstä.
Yksikään tutkija ei ole sellaista esittänyt.

M. sai tietää asiasta 3.3. 18, kun se oli jo hyväksyttykin.

"M satuili saksalaisille heti Tampereen valtauksen jälkeen, ettei ollut saanut tietää Svinhuvudilta kerraan mitään Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä. Kerrassaan tietämätön ylipäälliköksi tämä M. "

Esitä lähde tuolle väitteelle.<<


TÄSSÄPÄ TULEE:

Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.

Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.

"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."

Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos

LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923

---

Pertti Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.

Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ

http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf


LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923

s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."

s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."

Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.

Ei tuossa ole mitään uutta kenellekään paitsi kaltaisillesi paska aivoille.

täysin tunnettua kirjoitti:

Ei tuossa ole mitään uutta kenellekään paitsi kaltaisillesi paska aivoille.

No mitä sitten jos ei ole mitään uutta ????
Asia on sinulle uusi jos et sitä tiedä.

näin se on kirjoitti:

No mitä sitten jos ei ole mitään uutta ????
Asia on sinulle uusi jos et sitä tiedä.

Minä olen aina tiennyt lännen tukevan reunavaltioita jotta ne sinun maalaistollon ihailemat ryssät ei pääse länteen.

ei suinkaan kirjoitti:

Minä olen aina tiennyt lännen tukevan reunavaltioita jotta ne sinun maalaistollon ihailemat ryssät ei pääse länteen.

Kaltaisesi maalaistollo munaa itsensä näissä väittelyissä, koska sortuu muiden typerään ja lapselliseen haukkumiseen joka viestissä.

"Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944"

Ei todellakaan.

Maahan tunki kaksi venäläistä rintamaa. Ne halusivat ottaa maamme pihteihinsä, tosin epäonnistuen.

"Mannerheim oli kova pyytämään saksalaisia Suomeen. Kesällä 1944 ei riittänyt että Lapissa oli 6-7 divisioonaa ja kokonaismäärältään 200 000 saksalaista sotilasta. Vielä olisi pitänyt saada 6-7 divisioonaa Kannaksellekin "

20. VuorA puolusti myös Suomea. Sitä olisivat tehneet myös pyydetyt apujoukot. NIitä ei saatu.

Mitä höpiset??? kirjoitti:

"Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944"

Ei todellakaan.

Maahan tunki kaksi venäläistä rintamaa. Ne halusivat ottaa maamme pihteihinsä, tosin epäonnistuen.

"Mannerheim oli kova pyytämään saksalaisia Suomeen. Kesällä 1944 ei riittänyt että Lapissa oli 6-7 divisioonaa ja kokonaismäärältään 200 000 saksalaista sotilasta. Vielä olisi pitänyt saada 6-7 divisioonaa Kannaksellekin "

20. VuorA puolusti myös Suomea. Sitä olisivat tehneet myös pyydetyt apujoukot. NIitä ei saatu.

Viikonloppuna HS aloittaa juttusarjan, joka kertoo miten sotakesä Suomessa koettiin.

Pitikö vaiko eikö? Kirjoittaako HS ihan pötyä?

Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944

Kotimaa KESKIVIIKKONA 4.6.2014

Unto Hämäläinen HS

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944/a1401772064368

ADHD on todella vakava sairaus. Miten vuosi 1944 liittyy vuoden 1918 tapahtumiin.

Vain kaksi kenraalia oli Saksaliittoa vastaan. Mannerheim olisi vaikutusvallallaan pystynyt estämään jatkosodan. Marskin syntymäpäivät ja 1944. Me ollaan hävitty tämä sota totesi Marskin upseeritoveri Venäjän ajoilta johon Marski vastasi "Niin ollaan".

niin ollaan kirjoitti:

Vain kaksi kenraalia oli Saksaliittoa vastaan. Mannerheim olisi vaikutusvallallaan pystynyt estämään jatkosodan. Marskin syntymäpäivät ja 1944. Me ollaan hävitty tämä sota totesi Marskin upseeritoveri Venäjän ajoilta johon Marski vastasi "Niin ollaan".

Idiootti höpisee juovuksissa.

niin ollaan kirjoitti:

Vain kaksi kenraalia oli Saksaliittoa vastaan. Mannerheim olisi vaikutusvallallaan pystynyt estämään jatkosodan. Marskin syntymäpäivät ja 1944. Me ollaan hävitty tämä sota totesi Marskin upseeritoveri Venäjän ajoilta johon Marski vastasi "Niin ollaan".

Sodanjohto tiesi tasan tarkkaan jo 1942, että sota on hävitty, koska sodan hävisi Saksa.

Tapahtumat 1944 oli vain sodan loppunäytös, missä ratkaistiin se, mikä on Suomen kohtalo ja miten se pääsee sodasta ulos, jos pääsee, tämä oli Suomen valtiojohdolle täysin selvä asia.

Veivät valtion omaisuutta ryssille.

Jokainen tietää Saksan kaataneen keisarillisen Venäjän.

ja mitä sitten kirjoitti:

Jokainen tietää Saksan kaataneen keisarillisen Venäjän.

Keisarillisen Venäjän kaatoi porvarillinen vallankumous maaliskuussa -17. Osansa oli kehnosti sujuneella sodalla Saksaa vastaan.

Ei tiedä!! kirjoitti:

Keisarillisen Venäjän kaatoi porvarillinen vallankumous maaliskuussa -17. Osansa oli kehnosti sujuneella sodalla Saksaa vastaan.

Nikolai II teki kaksi virhettä, ensimmäinen virhe oli se, että se julisti sodan Saksalle, toinen vielä vakavampi virhe oli se, että se päätti itse johtaa sotaa.

Nämä kaksi asiaa käänsivät kansan sitä vastaan, ei pelkästään porvaristoa.

Saksan joukkojen tuloa, mutta kun päätös oli tehty, hän hyväksyi sen.

Tutkijat mm. Yrjö Nurmio, Tuomo Polvinen ja Juhani Paasivirta ovat asiasta yksimielisiä. Samoin Mannerheimin elämäkerturit.