Kehitysvammaisten oikeudet joita rikotaan

Jokaisella kehitysvammaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Heillä on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Nämä oikeudet he ovat saaneet syntyessään tähän maailmaan.
Lain mukaan kehitysvammaisella on koko elämän jatkuva opiskeluoikeus, heille on taattu oikeus perheeseen ja läheisiin ihmisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti heinäkuussa 2010 työryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säännökset koottaisiin mahdollisuuksien mukaan samaan lakiin. Erityisen tärkeänä on nähty pakkoa ja suojatoimenpiteitä koskevien säännösten uudistus muun muassa kehitysvammaisten palveluissa. Työryhmä selvittää myös, onko tarkoituksenmukaista uudistaa lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), asiakaslakia tai muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä niin, että säädökset tukevat ja vahvistavat potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa palveluissa. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä palvelujen saatavuutta ja kehittämistä siten, että tarve turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin vähenee.
Suomen lain mukaan kehitysvammaisten asumisyksiköissä asukkaisiin ei saa kohdistaa minkäänlaisia rangaistustoimenpiteitä. Ja kun puhutaan rajoitteista ja sen käytön oikeellisuudesta, vaikeuttaa asiassa huomattavasti se, että niitä koskeva sääntely on erittäin niukkaa. Mitä siis rajoitetaan asumisyksikön säännöissä kaikkia koskevaksi, vaikka jokainen säätely vaikuttaa yksilöön. Viranomaisten taholta on puututtu siihen (Kuusaan kuntoutuskeskus), kun osastoilla rajoitettiin kanttiinissa käynti vain kerran viikossa tapahtuvaksi, karkkipäivä määrättiin lauantaiksi ym. Se oli selvästi toisen ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttumista.
Kongreettisia esimerkkejä on lukuisia, joita allekirjoittanut on tutkinut. Monissa tapauksissa vedottiin hoidollisiin toimenpiteisiin, kun hoidollisten toimenpiteiden taakse voi paeta lähes missä tahansa tilanteessa.
Hoitohenkilökunta käyttää valtaansa hyvin usein väärin, jolla ei ole mitään merkitystä itse hoidon kannalta. Kehitysvammaiselta voidaan viedä karkkipäivä pois, jos ei suostu syömään makkaraa ruokailun yhteydessä. Eräs kehitysvammainen söi koko paketin kahvia, kun häneltä oli riistetty oikeus kahvin juontiin jonkin kiukuttelun yhteydessä. Tupakan polttoa raroitetaan, kun syyllistyt sellaiseen rikkomukseen,mitä rikkomusta et edes ymmärrä tehneesi. Rajoitusten tuleekin olla okeassa suhteessa niillä saavutettavaan etuun vammaisten hoidossa, eli ei ole älykästä rajoittaa kahvin juontia, jos se ei ole hoidollisesti tarpeellista.
Tampereella yksityinen toimija (Attendo Oy) ostatti kehitysvammaisten rahoilla sängyt, jotka eivät sopineet kehitysvammaisen hoitoon. Yksi kehitysvammainen putosi sängystään, halvaantuen. Samassa yksikössä rangaistiin kehitysvammaisia jokaisesta pikku rikkeestä, poistamalla heidän oikeuksiaan.
Kuusaan Kuntoutuskeskus määräsi, miten eräs äiti saa kehitysvammaisen poikansa "kotilomalle" kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna ja jos tämä ajankohta ei äidille käynyt, siirtyi seuraava "kotiloma" seuraavan kuun ensimmäiselle viikonlopulle. Asiaa perusteltiin hoidollisella toimenpiteellä. Tässä tapauksessa ei riittänyt edes se, että kiusataan kehitysvammaista poikaa, vaan myöskin hänen äitiään.
Eräässä yksityisessä (Sastamala) kristillisessä hoitokodissa hoitajat kävivät hakkaamassa asiakkaitaan ja ilman allekirjoittaneen läsnäoloa (ihmeellinen sattuma) olisivat ehkä vieläkin työssä. Paikalle tulleet viranomaiset korjasivat humalassa olleet hoitajat putkan pahnoille.
Tässä oli vain muutama esimerkki, joista yksikin on liikaa. Kehitysvammainen ihminen, olkoonkin sitten hän laitoshoidossa tai ei, kaipaa toista ihmistä. Hän tuntee tuskaa ja ikävää kuten mekin, mutta usein se tuska ja ikävä leimataan kehitysvammaisen ongelmaksi tai henkilökunnan onngelmaksi, jonka jälkeen lääkitystä lisätään. On käsittämätöntä, miten yhteiskunta ulkoistaa kehitysvammaisten hoidon yksityisille (mm. Attendo Oy ), joidenta perustavoitteena on tuottaa voittoa, eikä inhimillistä ja ihmisarvoista hoitoa.
Onko sinulla tietoa kehitysvammaisten hoidosta ? Voit sen kertoa luottamuksella. Kiittäen toimittaja Jouni Saltbacka puh 0468882100