Oma auto on VW Golf 1,4 ACT jossa siis 140 hv ja 250 nm, dsg7 vuosimallia 2013.
Ihmettelen liikenteessä, että vaikkapa joku paperilla paljon tehottomampi dieselauto kuten vaikkapa Volvo V40 D2 tai A-Mersun perus-CDI ovat käytännössä rivakoita kiihtyjiä ja tällä pitää painaa talla pohjassa että pysyisi jotenkuten mukana.
Onko salaisuus se vahva alavääntö vai joku muu?
Ihmettelen liikenteessä, että vaikkapa joku paperilla paljon tehottomampi dieselauto kuten vaikkapa Volvo V40 D2 tai A-Mersun perus-CDI ovat käytännössä rivakoita kiihtyjiä ja tällä pitää painaa talla pohjassa että pysyisi jotenkuten mukana.
Onko salaisuus se vahva alavääntö vai joku muu?
Vastaukset 11
Vanhimmat
No kun juuri noista koneista ei ole kokemuksia, niin...
Eiköhän kyse ole siitä leveämmästä vääntökäyrästä. Esimerkiksi oma edellinen diesel väänsi erittäin tehokkaasti noin välillä 1200 - 4000. 3 1/3 olisi "kerroin".
Vastaavasti aiempi vaparibensa väänsi tehokkasti noin välin 2500 - 5500. Kerroin olisi siis 2,2.
Dieselillä siis reilusti pidempi vahvasti vääntävä väli.
Tosin turbobensat ovat kuroneet eroa kummasti kiinni. Sitä en tiedä, miten hyvin nuo vääntävät jos kaasua ei heitä reilusti pesään. Vaparibensassa kiihtyvyys oli vahvasti sidoksissa kaasupolkimen asentoon. Dieselissä taas kaasupolkimella ilmoitettiin tavoitenopeus ja kiihtyvyys oli, jos nyt ei ihan maksimaalista, niin ainakin rivakkaa. Ikävänä puolena, tehoreservejä harvoin oli kummemmin käytettävissä jos niitä joskus vaikka kesken ohituksen kaipasi...
No et sinä moottoreitten väännöistä tiedä mitään jos väität että dieselissä pidempi vahvasti vääntävä väli, vertaa bensaturboon ja tule sitten "pätemään"
Joo, tuo kaasupolkimella säädetään moottorin kierrosnopeutta = käytössä on täysi syöttö ja vääntö, jos kierrosnopeus on pienempi kuin kaasupolkimella asetettu "pyyntö" on joku mekaanisten jakajapumppujen tms. ominaisuus, mitä ei taida 2000-luvun tuotoksista löytyä.
Tosin tuo ajan vaparidieselit oli sitten näitä 70 hv raketteja ja miekka & sarvikypärä -ajan turbokoneessa taas se vahvan väännön alue saattoi olla esim. 2000-3500 rpm = sai keppikäsi liikuntaa vähintään riittävästi.
Nykydieseleillä puolestaa saattaa sitä vääntöä löytyä jo 1200...1500 rpm lähtien, toisaalta näillä tulee max. teho vastaan jo 3600-4800 rpm kohdalla -> vääntö alkaa tippumaan jo tätä ennen -> taitaa se paras vääntöaue olla ennemminkin 1200-3000 rpm tjsp. Eli oikea "kerron" on 2,5.
Elikkä on taas kerran aika kullittanut muistot ja/tai nokipaavo on poiminut rusinat pullasta ja yhdistellyt ei vuosikymmenien moottorien parhaita ominaisuuksia. Esim sen, että joku diesel kiertää iloisesti 5000 rpm asti (ja samalla on "unohtunut", ettei tässä moottorissa ole ketään kotona alle 1700 rpm...)
Vrt. bensaturboilla max teho tulee aikaisintaan @5000 rpm. Niinpä ei hirveästi yllätä, jos ei @1200...1500 rpm vielä löydy ahtopaineita eikä vääntöä. Käyttökelpoinen vääntöalue kun on enempi 1800...4500 rpm tyylistä. Hups, tulee sama "kerroin" ... mikä on loppujen lopuksi loogista, kun nykymoottorien "luonne" tulee siitä ahtamisesta ja molemmissa tyypeissä taitaa nykyään olla "alimitoitettu" ahdin, joka nostaa paineet jo matalalilla kierroksilla (eikä entisaikojen tapaan vasta 3000/2000 rpm kohdalla B/D), mutta ahdistaa kovilla kierroksilla = huipputehot saadaan 1000 rpm alempana kuin vapareilla.
Se käytännön eri kiihtyvyydessä taitaa tulla siitä, kun kuski/automaattivaihteisto jurnuttaa bensakonetta jollain 1200-1500 rpm kierroksilla ja sitten tapahtuu ei mitään painettaessa kaasua. Jos bensakoneella jurnutetaan @1200 rpm, niin tilanne on sama kuin jurnutettaessa dieselillä @1000 rpm ... vieläkö lähtee, kuin tykin suusta, pelkästään kaasua painamalla?
Huomasitko, miten vertasin perusdieseliä (turbolla) perusbensaan (vapari). Vielä ihan erikseen tämän mainiten.
Huomasitko, miten sanoin oikein erikseen, että turbobensoilla tilanne muuttuu?
Nyt mietit hetken, miksi minä tällaista sanoin.
> Joo, tuo kaasupolkimella säädetään moottorin
> kierrosnopeutta = käytössä on täysi syöttö ja vääntö,
> jos kierrosnopeus on pienempi kuin kaasupolkimella
< asetettu "pyyntö" on joku mekaanisten jakajapumppujen
> tms. ominaisuus
Voi hyvinkin olla. Tuo ominaisuus löytyi volkkarin 1.9 TDI -moottorista. Hemmetin hyvä kone.
> Tosin tuo ajan vaparidieselit oli sitten näitä 70 hv raketteja
> ja miekka & sarvikypärä -ajan turbokoneessa taas se vahvan
> väännön alue saattoi olla esim. 2000-3500 rpm = sai keppikäsi
> liikuntaa vähintään riittävästi.
Mikäköhän hybridi minulle sitten osui? Käytännössä tuli ajeltua useimmiten kierroksilla 800-3000, mutta kyllä se tuonne 4,5 kiersi. Neljän tonnin jälkeen vain alkoi meno hyytymään ja ennen 1200 kierrosta ei ollut turbo mukana...
Parasta tuossa olikin juuri se, että täydellä autolla (2 2 kontti täynnä tavaraa) kun halusi rekasta ohi, niin ei ollut mitään tarvetta vaihdella pienemmälle. Oikean jalan ojennus ja hetkessä oli 140 km/h mittarissa.
Ja näyttäisit olevan toinen kommentoija jo viestiini, joka ei sitten lukenut mitä kirjoitin. Edelleen normaali bensamoottori on vapari. Toki turbotkin alkavat hiljakseen yleistymään.
> Edelleen normaali bensamoottori on vapari
Vain, jos ajaa rippikouluikäisellä ja/tai itäautolla. Ei voi sinunkaan lukutaitoa/ymmärrystä liiemmälti kehua, kun puhutaan nykyautoista ja tulet jakelemaan tietoa viime vuosituhannen tekniikasta.
350 / 1.250-4.800 on esim. BMW 328 vääntölukemat, kyseessä 2 litrainen bensaturbo 245 hv.
Voit sitten unohtaa ettei tapahdu mitään alle 1500 rpm ja dieselkuskit voivat vaan uneksia niin laajasta vääntöalueesta.
Mun 80hv mazdani 1.6 kaasutinkoneella kiihtyy nopeammin kuin 80% liikenteen autoista. Vääntöä siinä on huimat 127Nm. Tämä ei tarkoita että moottorini olisi suorituskykyisempi vaan se tarkoittaa että ymmärrän painaa kaasua liikenteessä ettei tuu pitkiä ruuhkajonoja ja liikenne menee sujuvasti jne.
Syy miksi monet autot kiihdyttävät niin onnettoman hitaasti on vain se ettei kuski älyä painaa kaasua kunnolla kiihdytyksessä vaan aiheuttaa sen sijaan ruuhkia ja itselleen korkeamman polttoainekulutuksen.
Eli tuo nopeammin kiihdytys onnistuu kyllä helposti mitä heikkosuorituskykyisimmilläkin koneilla.
Ja tuosta 80% iso osa on uudehkoa turbodieseleitä. Voiko tästä päätellä että 1.6 kaasutinbensa on nopeampi kuin uusi turbodiesel? Ajatelkaa sitä niin ymmärrätte varmaan ettei liikenteen kiihdytyksiä voi käyttää suorituskyvyn mittapuuna. Vika on lähes aina ratin ja penkin välissä jos joku auto kiihtyy liikenteessä hitaasti.
Moni nykyauto kiihtyisi 0-100 alle 10 sekunnissa, mutta kuskit ovat sellaisia tampioita, että 0-60 kiihdytykseenkin tarvitaan MINUUTTI ja satanen jää kokonaan saavuttamatta...
Mutta 0-100 kiihtyvyys ei yksinään olekaan kovin hyvä mittari. Tällaisessa kiihdytyksessä konetta huudatetaan max. tehon kierroksilla. Tällöin 1,6 l bensa pärjää hyvin 1,6 ja jopa vähän vanhemmille 2,0 l turbodieseleille. Jopa tehokkaammille, koska bensakone on kevyempi ja ihan tappiin vedettäessä kierrolukualuekin on laajempi (huom en nyt puhu käyttökelpoisesta/järkevästä kierroslukualueesta), joten bensakoneella saattaa päästä vähemmillä vaihdoilla.
Vaan harvempi jaksaa arkiajossa ulvottaa konetta 4000 (vaparin max. vääntö) -7000 rpm kierroksin. Ja maksaa sen seurauksena tulevaa polttoaineenkulutusta. Sitten kun mennään jonnekin 1500-2500 rpm "arkikierroksille", niin enemmän/vähemmän verkkaista on kulu vaparilla. Bensaturbot tarjoavat helposti 50 % enemmän tehoa/vääntöä tässä tilanteessa ja dieselit voivat kierrosalueen alapäässä pistää vielä hitusen paremmaksi. Mikä tarkoittaa sitä, että auton saa kiihtymään pelkästään nilkaa ojentamalla, myös ylämäkeen (jos ei tarvita maksimaalista kiihtyvyyttä), kun vaparin kanssa on aivan pakko hämmentää rattaita.
Paremmin vääntävien nykykoneiden kääntöpuolena tuntuu nykykuljettajilta kokonaan hukkuneen käsitys siitä, mitä sillä vaihdekepillä on tarkoitus tehdä. Ennen, kun vääntöä oli käytettävissä vähän reilu 100 Nm, kaikkien oli pakko osata vaihteiden käyttö, mutta nyt tahvot luottavat pelkkään nilkan ojentamiseen, aina ja kaikkialla -> ylämäissä ajonopeus puutuu ja moottoriteiden liittymiskaistoilla yms. tulee dieselit perä edellä vastaan. Pakoputkesta kyllä tulee "mustaa köyttä" eli kuski kyllä polkee kaasua, muttei turbodieselilläkään kuuhun mennä, kun kone pyörii matalilla kierroksilla.
250 Nm @ 1500 rpm = vaikka vääntömomentti olisi jo "tapissa" niin tehoa irtoaakin vajaa 40 kW eli vain noin puolet moottorin max. tehosta käytössä näin matalilla kierroksilla. Vaihteita (lue:kierroksia) käyttämällä tuollaisesta vetää ohi jopa sillä vaparibensalla (100 Nm @ 5000 rpm = 52 kW)
Nokipaavojen hokema, "väännöllä auto kiihtyy, ei teholla" ei vaan pidä paikkaansa.
Vanhemmilla yhden turbon dieseleillä ei oikeasti pärjännyt paikaltaan edes 1,6 bensalle, ellei kuski ollut baijerilaishenkinen kaasu_pohjassa_lähtijä. Ei auttanut edes twin scrollit....
Nykyisillä tuplaturboilla tilanne on toinen, auto menee kuin mummo bingoon heti tyhjäkäynniltä, turha urputtaa rinnalla saman tilavuuden bensakoneesta, sinne jäi...
2.2 litraa dieselpoweria alle 5 l kulutuksella on riittävää minulle.