Kenen kirjoittamaksi arvioit tämän tekstin ? Helluntailaisen vai Ev.lut.Vai jotain ihan muuta?
" Olen jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut inhimillisyydestä, jumalallisuudesta ja sitä kautta Khalkedonin ekumeenisesta kirkolliskokouksesta. Khalkedonin kokous on neljäs kirkkohistorian suurista ekumeenisista konsiileista; se järjestettiin vuonna 451 ja siinä käsiteltiin kysymyksiä Kristuksen toisaalta inhimillisestä ja toisaalta jumalallisesta olemuksesta. Vaikka Khalkedonin konsiilin ja tämän päivän Suomen välille mahtuu paljon etäisyyttä niin maantieteellisesti, ajallisesti kuin kulttuurillisestikin, on tuon 1500 vuoden takaisen kokouksen asialista minusta siitä huolimatta jotenkin kiehtova.
Khalkedonin kirkolliskokouksessa tuon ajan kristilliset johtajat kerääntyivät käsittelemään pitkään käynnissä ollutta kiistelyä Kristuksen olemuksesta. Kristinuskon Jeesuksessa yhdistyy hämmentävästi ja ristiriitaisen tuntuisesti toisaalta inhimillisiä ja toisaalta jumalallisia ominaisuuksia. Kristillinen traditio kertoo Jeesuksen syntyneen maailmaan juutalaisesta Mariasta niin kuin jokainen ihmislapsi syntyy äidistään, mutta Jeesuksen isäksi ei mainitakaan Marian miestä Joosefia, vaan Jeesuksen alkuperä linkitetään Jumalaan. Jeesuksen kerrotaan eläneen ihmisten keskellä Galilean arjessa, mutta samaan aikaan evankeliumien Jeesus rikkoo usein inhimillisiä rajoituksia parantaessaan sairaita, tehdessään ihmeitä ja käyttäessään jumalallista oikeutta antaa anteeksi syntejä. Jeesuksen kuolemakin on toisaalta täysin inhimillinen, Jeesus kuoli ristille niin kuin useat muutkin ihmiset ovat kuolleet, mutta toisaalta kuolemaa seuraa vain Jumalalle mahdollista oleva ylösnousemus.
Eipä siis toisaalta ihme, että Jeesuksen toisaalta inhimillisestä ja toisaalta jumalallisesta olemuksesta oli esitetty monia erilaisia hahmotelmia. Osa piti Jeesusta ensisijaisesti ihmisenä, johon oli jossain vaiheessa yhtynyt jumalallinen henki, osa taas ajatteli Jeesuksen olevan ennen kaikkea Jumala, joka oli vain näennäisesti ihminen. Khalkedonin kokouksessa nämä molemmat äärilaidat torjuttiin ja Jeesuksen määriteltiin olevan sekä tosi ihminen että tosi Jumala. Inhimillisyys ja jumaluus eivät siis olleet toisensa pois sulkevia, vaan yhdessä ja samassa Kristuksessa pystyi kohtaamaan niin täyden inhimillisyyden kuin täyden jumaluudenkin.
Ja ehkä siinä, kun 2000-luvun suomalaisenakin saa olla täysin inhimillinen ihminen, voi samanaikaisesti ja inhimillisyyttä vähentämättä kokea myös täyttä jumaluutta - sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta."
" Olen jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut inhimillisyydestä, jumalallisuudesta ja sitä kautta Khalkedonin ekumeenisesta kirkolliskokouksesta. Khalkedonin kokous on neljäs kirkkohistorian suurista ekumeenisista konsiileista; se järjestettiin vuonna 451 ja siinä käsiteltiin kysymyksiä Kristuksen toisaalta inhimillisestä ja toisaalta jumalallisesta olemuksesta. Vaikka Khalkedonin konsiilin ja tämän päivän Suomen välille mahtuu paljon etäisyyttä niin maantieteellisesti, ajallisesti kuin kulttuurillisestikin, on tuon 1500 vuoden takaisen kokouksen asialista minusta siitä huolimatta jotenkin kiehtova.
Khalkedonin kirkolliskokouksessa tuon ajan kristilliset johtajat kerääntyivät käsittelemään pitkään käynnissä ollutta kiistelyä Kristuksen olemuksesta. Kristinuskon Jeesuksessa yhdistyy hämmentävästi ja ristiriitaisen tuntuisesti toisaalta inhimillisiä ja toisaalta jumalallisia ominaisuuksia. Kristillinen traditio kertoo Jeesuksen syntyneen maailmaan juutalaisesta Mariasta niin kuin jokainen ihmislapsi syntyy äidistään, mutta Jeesuksen isäksi ei mainitakaan Marian miestä Joosefia, vaan Jeesuksen alkuperä linkitetään Jumalaan. Jeesuksen kerrotaan eläneen ihmisten keskellä Galilean arjessa, mutta samaan aikaan evankeliumien Jeesus rikkoo usein inhimillisiä rajoituksia parantaessaan sairaita, tehdessään ihmeitä ja käyttäessään jumalallista oikeutta antaa anteeksi syntejä. Jeesuksen kuolemakin on toisaalta täysin inhimillinen, Jeesus kuoli ristille niin kuin useat muutkin ihmiset ovat kuolleet, mutta toisaalta kuolemaa seuraa vain Jumalalle mahdollista oleva ylösnousemus.
Eipä siis toisaalta ihme, että Jeesuksen toisaalta inhimillisestä ja toisaalta jumalallisesta olemuksesta oli esitetty monia erilaisia hahmotelmia. Osa piti Jeesusta ensisijaisesti ihmisenä, johon oli jossain vaiheessa yhtynyt jumalallinen henki, osa taas ajatteli Jeesuksen olevan ennen kaikkea Jumala, joka oli vain näennäisesti ihminen. Khalkedonin kokouksessa nämä molemmat äärilaidat torjuttiin ja Jeesuksen määriteltiin olevan sekä tosi ihminen että tosi Jumala. Inhimillisyys ja jumaluus eivät siis olleet toisensa pois sulkevia, vaan yhdessä ja samassa Kristuksessa pystyi kohtaamaan niin täyden inhimillisyyden kuin täyden jumaluudenkin.
Ja ehkä siinä, kun 2000-luvun suomalaisenakin saa olla täysin inhimillinen ihminen, voi samanaikaisesti ja inhimillisyyttä vähentämättä kokea myös täyttä jumaluutta - sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kai jokaisella sen verran on yleissivistystä, että tietää sen olevan tamperelaisen sosiologian opiskelijan Anna Lehmuskosken sepustusta.
Lehmuskoskihan on yksi Nuoret hihhulit ohjelman henkilöistä, toinen oli luterilainen Markus Mäenpää joka on aivan yhtä sekaisin uskonsa kanssa kuin Annakin.
" yleissivistystä, että tietää sen olevan tamperelaisen sosiologian opiskelijan Anna Lehmuskosken sepustusta"
No tuon tietäminen EI KUULU yleissivistykseen ! Kuka hänen isänsä on ?
Ei sitä tiedä kukaan muu kuin äitinsä varmaksi ja mitäs se meille kuuluu kuka hänen isänsä on. Ei kai äitinsä ole vaatinut meiltä elastusmaksuja Annasta, joten jätetään ihmisten yksityisyys rauhaan?
Tiedän osin tunnenkin kaksi L.koskea, mutta en ole tavannut heitä vuosiin enää, siksi kiinostuin. En vain usko, että heistä kumpikaan olis tämän ko. ihmisen vanhempia.Siksi kysyin.Annan jutut ovat höttöä. Moni muukin on käynyt yliopiston ja pitänyt/löytänyt uskon JUMALAAN.