Jumala tarvitsee runsaasti euroja, näin opettavat myös kaikkein kuuluisimmat evankelistat, näin opetetaan monessa pienessä yhden ihmisen johtamassa karismaattisessa seurakunnassa, jokaiselta seurakuntalaiselta vaaditaan täysien kymmenyksien maksamista.
Joissakin seurakunnissa on ahne jumala, jonka rahanhimoa on vaikea täyttää, vaikka seurakuntalaiset uhraisivat viimeiset roponsa, ei auta muu, kuin seurakuntalaisten luopuminen omista asunnoistaan, myydään ne pois, Jeesus tulee kuitenkin hyvin pian, ette te niitä asuntoja tarvitse, nyt on kiire julistaa evankeliumia ja se maksaa nykyisin niin paljon, sitä tasokkaampaa evankeliumin julistamista, mitä enemmän rahaa on käytettävissä.
Anna meille 100 euroa, niin kymmenen pelastuu, anna meille 1000 euroa, niin sata pelastuu.
Joissakin seurakunnissa on ahne jumala, jonka rahanhimoa on vaikea täyttää, vaikka seurakuntalaiset uhraisivat viimeiset roponsa, ei auta muu, kuin seurakuntalaisten luopuminen omista asunnoistaan, myydään ne pois, Jeesus tulee kuitenkin hyvin pian, ette te niitä asuntoja tarvitse, nyt on kiire julistaa evankeliumia ja se maksaa nykyisin niin paljon, sitä tasokkaampaa evankeliumin julistamista, mitä enemmän rahaa on käytettävissä.
Anna meille 100 euroa, niin kymmenen pelastuu, anna meille 1000 euroa, niin sata pelastuu.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei veli tunne sanaa. Te hukutte, kun ette tunne kirjoituksia.
Rikotpa vielä käskyä: Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Onko tottuuvenEtsijä sitä mieltä, että vastuu on kuulijan ? Ja onhan se Jumala taivaassa, joka tarkkaa askeleitamme. Monenlaista vipeltäjää ja visukinttua on liikenteessä. Olemme kärsivällisiä. Ihmeitäkin voi tapahtua. Mielenmuutosta. Sitä odotellessa.
Onhan se hyvä, että jää kymmenyksiin, mutta tämän maailman jumala, eli liha vie kaiken. Menee talot ja maat, sekä mannut.
Lääke voiteluun, jolla viedään on koskenkorva, auton saa tupakkiaskilla päivässä menemään jne.
Terveys menee elämäntavoilla jne.
Eli jos uskonnottaman jumalassa menee elämä, ei sen enempää ja tyhjän saa kätteensä.
Mitä sanoo Raamattu. Matt.22:21. Silloin hän sanoi heille: Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on. Voisiko joku, antaa Jumalan tilinumeron, että voisi "köyhää" auttaa.
Ai, sinulla jäi tuo "tilinumero" kuitenkin viimeksi ottamatta talteen ja tarvii taas kysellä.
Kun noin kylmää on, niin pidä kaikki omanasi. Ei Jumala kaipaa rakkaudettomuudessa annettua almua. Annat pian vain napin ja kaverilla sattuukin olemaan kaikki napit tallessa.
Jos muuta ei ole mielessäsi, niin riemuitse valuutoistasi, sillä sinunhan ne on ja voit vain niitä ajallisesti nauttia. Elämä jää vain ajalliseksi.
Mutta, he, jotka Kristuksessa ovat, tietävät tämän tilinumeron ja siinä samalla kun ovat jo iankaikkisuus Jerusalemissa jalat, hoitavat niitä köyhiä.
Sitten iankaikkisuudessa sen sapatinlevossa sitten ovat työnsä tehneet.
Kaikki ovat siinä hyvässä osassa.
Joissakin seurakunnissa annetaan Jumalasta sellainen kuva, että Jumala on ahne ja tarvitsee välttämättä köyhän yksinhuoltajaäidin viimeisetkin roposet. Silloin kun evankeliumin julistamisen sijaan, opetetaan rahan antamista ja painostetaan ihmisiä luopumaan rahasta ja omaisuudesta ”jumalan” hyväksi, on kyse petoksesta.
Jumala ei ole mikään suurilla seteleillä toimiva toivomusautomaatti, jonka tuottama hyöty, perustuisi annettujen seteleiden määrään. Näin kuitenkin opetetaan joissakin yhden miehen omistamissa seurakunnissa.
Raamattu ei opeta mitään sellaista, että uskon jalo päämäärä olisi tulla mahdollisimman rikkaaksi, mutta jotkut seurakunnat ovat omaksuneet tuollaisen opetuksen.
Köyhä yksinhuoltajaäiti ei ole itsekäs eikä ahne, jos hän tahtoo ostaa lapsilleen ruokaa rahoillaan, eikä tahdo antaa niitä hyvin syötetyn ja hyvin puetun ahneen saarnamiehen lompakkoon.
Noin puhuu fariseus, jolla riittää joulukirkossa napit uhriarkkuun..
Jos joku rahanahne kiero saarnamies saa kynittyä seurakuntalaistensa rahat, nämä rahat ovat saarnamiehen omaisuutta, eivät Jumalan.
Monissa pienissä karismaattisissa seurakunnissa kerätään rahaa ahneiden seurakunnan omistajien ylellisen elämän rahoittamiseen, ei siis hengelliseen työhön.
Ahneiden saarnamiesten käsitys hengellisestä työstä on se, että puhutaan ahkerasti rahan antamisen puolesta, sekä syyllistetään niitä jotka eivät tahdo luopua rahoistaan saarnamiehen hyväksi.
Kerrohan juusokalervo asiasi.
kyni, kyni ja kyni.
ja pistetään sana pieni seurakunta.. ja sitten se kyni.
Eli puhutaan ja oletaan, että näin menee juttu läpi.
No, kuinka pieni se seurakunta on, että sinulla on ajatus sanalle kyni, kyni.
Meinaan voisin noin alkaa mittailemaan, sen kynin mittoja.
Kun olen tullut tuolta ateismin puolelta, ja paljon on näitä kynimis juttuja ollut muuallakin liikkeellä, kuin kanalassa, voisin mielenkiinnolla "kuunnella", onko kukossa sulkia, mitä kyniä.
Sulla on hyvä alkunimi juuso, koska ateisti, / vapaa-ajattelija isä oli myös Juuso, mutta maanpovessa jo pian 30 vuotta. Eli voin hyvinkin kuunnella, ja toistaalta en ole helluntalainen, mutta monessa asiassa keitetty.
Akaata on helluntalainen, senverran paljastetaan.
Jumala ei tarvi meidän euroja, eikä kymmenyksiä ensinkään, kun ne eivät kuulu uuteen liittoon.
Raamattu puhuu meidän ajallemme tasauksesta, ei kymmenyksistä.
Kun Jeesus sanoi Antakaa-Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu, hän osoitti, että Jumalalle kuuluu edelleenkin osa ihmisen tuloista Mark.12;17. Toisella kerralla hän vertasi kymmenysten maksamista oikeudenmukaisuuden,laupeuden ja uskollisuuden, osottamiseen sekä sanoi; Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta. Matt.23;23
Niin, Jumala haluaa kaiken, sillä olemmehan Valtakunnassa sisällä.
Mutta, jos apostolisen ajan hegessä asiaa katsoo, kymmenykset on tavallaan rahtunen Uudenliiton kansan elämäntapaan opetuksen suhteen.
Ap.t. 2:
Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa... Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa.
Ennen pääsi sillä, että söi 9 omenaa ja antoi 1 lähimmäiseen, Herran työssä, mutta nyt jaetaankin omenat tasan.
Mutta, ajatus, mitä haet, on kahtalainen. Toinen ajattelee, ettei mitään, nappi riittää kolehtihaaviin. Toinen jakaa vielä kymmenyksiä ja kolmas pistää kaiken, jopa elämisensä.
Rakkaudestahan siinä puhutaan. Kymmenykset eivät ole paha-asia. Tuo ehkä säännöllisyyden ja 9 omenaa siinä varmaan riittää itselle.
Tuossa Hurstin kanssa aikoinaan jutellessa, totesi, ettei kymmenyksistä oikein uskalleta puhua, mutta siitä pitäisi haastaa. Haastaa ja miksi? Ahneuden takia.
Kaikilla uskovilla ei ole edes vessapaperia, koska ei ole rahaa.
Tuossa juuri tuli avittamisen kohdalla se eteen.
Vaikka itselläni ei ole kuin 1200 ekun kuukausitulot, sekä normaalimenot, vuositasolla kuitenkin yli 500 syöjää on pöydässä lisäksi ammentamassa.
Harmittelin vain tuota S-kauppaa, että sen 50 % alennustuotteet muuttivat 30 %.nttiin. Sain tällätavalla jatkettua pöytääni, mutta nyt ei enää riitä.
On haettava taas joku nurkka, mistä saisi ostettuna ruokaa, jota voi tarjota.
Siinä on ne kymmenykset, jos niitä alan laskea, niin heikoilla. Parempi Herran pöydässä antaa se kaikki, kuin alkaa ahnehtia: minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle ja tuo sinulle.
Sitten uudelleen, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle, minulle ja tuo sinulle.
tai sitten kaikki minulle. Ehkä parempi, kaikki sinulle, mutta minä syön kuormasta.
Näin saarnasi edesmennyt Veli: Lisäksi seurakunnan jäsenten tulee myös testamentata koko maallinen omaisuutensa seurakunnalle, jos he mielivät pyrkiä kuoleman jälkeen paratiisiin. Kun raha kirtuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.
"Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat."
Ei meillä ole mitään omaa, josta me annamme Herralle.
Ja kymmenykset kuuluu vanhaan liittoon. Jeesus syntyi lain alaiseksi, Eli lain alaisena. Vasta Jeesuksen ristinkuolemasta alkoi uusi liitto ja siihen loppuivat myös kymmenykset.
Rakkauden kautta meidän tulisi antaa anteja Herran käyttöön, eli ennen oli LAKI, mutta nyt Rakkauden pitäisi vaikuttaa ne Jumalan mieleiset teot !
Siis itsekäs ihminen, siis ahne toimii käytännössä kahta suurinta käskyä vastaan, eli hän ei Rakasta Jumalaa, koska ei toimi Hänen tahossaan ja hän ei Rakasta lähimmäistään KUTEN ITSEÄÄN, vaan varastaa toiselta ahneudessaan, eli rakastaa itseään enemmän kuin lähimmäistä !
Apostoli Paavali puolestaan viittasi Vanhan testamentin aikaiseen järjestelmään, jonka mukaan pyhäkössä palvelevat saivat elantonsa kymmenyksistä.Hän esitti, että vastaavasti tulee nykyisinkin Jumalan työssä tapahtua.Hän kirjoitti, miten Herra on määrännyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista. 1.Kor.9;13,14. Vanhan testamentin aikana annettiin auliisti varoja Herran asialle.Vielä suurempi sy siihen on nykyisin, jolloin meillä on etuoikeus nähdä evankeliumin sanoma koko täyteydessään ja tehtävänä viedä se kaikkeen maailmaan.
Ei suinkaan testamentata. Mutta, kun elämä ja sen korjuu on kullakin elämässä vapaehtoista, ja jos joku haluaa testamentata omaisuutensa, vaikka mulliyhdistykselle, niin onko se sinulta pois?
Eli pitäisikö minun tulla määräämään sinun omaisuudesasi, vai haluatko sen hallintavallan itsellesi? Jos haluat, niin miksi vahtaat muita?
ts. tasapuolisuus. Jos joku helluntalaisukko testamenttaa omaisuutensa, se on hänen tahtonsa aivan lain mukaan.
Tai maaseudun ihminen mulliyhdistykselle, sekin on hänen ja hänen vallassaan.
Tuli mieleeni Pyhäjoelta. Oli vanhapoika ja paljon nurkkia talossa ja pottumaakin riittävän iso. Ikää tuli ja suku alkoi tulla ovista ja ikkunoista sisään.
Tee minulle testamentti, tee minulle, ja tee minulle, oli pöydänympärillä käyjää tään vanhanpojan tuvalla.
Mitä teki vanhapoika. Sano piialle, että tuuppa vällynalle ja itihän se ja pistettiin kirkonkirjan sopivasti kuulutuksiin ja omat peri.
Ja aivan siksi, että se suku muutoin ei kiinnostunut vanhaapoikaa, kuin vasta perintö, joka alko häämöttää vuosiluvuissa..
ts. onko se piika, tai joku muu, jolle lahjoittaa on sen lahjoittajan oma harkinta, ei sinun, eikä minun.
Tuossa työkaveri, jolla ei ole muutakuin muijasa, on kerännyt hyvän omaisuuden.
Ilmeisesti valtio sen perii, hänen sanojensa mukaan.
Mutta, hänellä on oikeus sen omaisuutensa vaimonsa kanssa lahjoittamaan sille mulliyhdistyksille, eikä suvulla siihen ole nokankoputtamista. Tuskin ovat käyneet edes nimipäivillä, kuin vasta kun ikää tulee ja hänellä taitaakin olla jo tahdistin.
Meinaan sanoo, että ei oikein toimi kunnolla, eivätkä meinaa uutta hänelle laittaa.
Eli turhaa on alkaa itkeä toisten omaisuuden lahjoitusten perään.
Luulen, että nimimerkki 'ilo' on ymmärtänyt väärin lainaamansa kohdan Mark. 12:19. Jeesuksen tämä opetus löytynee myös Matteuksesta ja Luukkaasta, Markuksessa sen kuuluu näin:
Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."
Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".
Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.
Denarin rahassa oli keisarin kuva ja päällekirjoitus ja se tuli antaa keisarille, mutta ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja ihmisessä on Jumalan omistuskirjoitus ja siksi Jeesus kehottaa meitä antamaan itsemme Jumalalle. Keisarille kuuluva keisarille, Jumalalle kuuluva Jumalalle - ja kummassakin on omistusoikeuden osoittava kuva ja päällekirjoitus.
Eksytään kun ei tunneta Sanaa !!!
Siis anti Jumalalle on AINA perustunut TASAUKSEEN !!!
11 Täyttäkää nyt siis tekonne, niin että, yhtä alttiisti kuin olitte sen päättäneet, sen myös täyttäisitte, varojenne mukaan.
12 Sillä jos on alttiutta, niin se on otollinen sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole.
13 Sillä ei ole tarkoitus, että muilla olisi huojennus, teillä rasitus, vaan tasauksen vuoksi tulkoon tätä nykyä teidän yltäkylläisyytenne heidän puutteensa hyväksi,
14 että heidänkin yltäkylläisyytensä tulisi teidän puutteenne hyväksi, niin että syntyisi tasaus,
15 niinkuin kirjoitettu on: "Joka oli paljon koonnut, sille ei jäänyt liikaa, ja joka oli koonnut vähän, siltä ei mitään puuttunut".
Siis varojenne mukaan, ja vain niiden mukaan, ei rasitus muiden hyväksi vaan TASAUS, eli jolla on paljon, tasaa nille joilla on vähän tai jopa puutetta !
Siis jos tutkimme vaikkapa "esikuvaa", niin oli 12 sukukuntaa ja yksi palveli ilmestysmajassa, ja sen palvelevan tuli saada elantonsa ilmestysmajasta !
Samoin siis nykyään seurakunta palvelijan tulisi saada elantonsa Evankeliumista eli se sama TASAUS pitäisi olla, eli suomeksi siis vanhan liiton "kuvan" ja varjon mukaan siis 11 sukukuntaa maksoi ne kymmenykset, eli 10 prosenttia ansioistaan, ja siten se Leeviläinen pappi perheineen sai KESKIANSIO + 10 % eli se pappikin pystyi maksamaan omat kymmenyksensä.
Huomatkaa nyt tämä TASAUS asia, eli se on AINA ollut olemassa, ja siten ei köyhältä tule vaatia mitään, vaan jakaa hänelle, eli rikkaiden tulisi huolehtia köyhistä TASAUKSEN vuoksi, eikä sille Jumalan palvelijallekaan siis kuulu enempää kuin ELANTO, eli se seurakuntalaisten keski ansio !
Mutta nyt siis monesti, en sano aina, "herran palvelijat" mässäilevät Seurakunnan varoilla, eli kuten Herra aikoinaan jo puhui minulle Sanan kautta, että Hes 34 luku on totta Suomessa:
2 "Ihmislapsi, ennusta Israelin paimenia vastaan, ennusta ja sano heille-paimenille: Näin sanoo Herra, Herra: Voi Israelin paimenia, jotka ovat itseänsä kainneet! Eikö paimenten ole kaittava lampaita?
3 Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, teurastaneet lihavat; mutta ette ole kainneet laumaa,
4 ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.
5 Ja niin ne ovat hajaantuneet paimenta vailla ja joutuneet kaikkien metsän petojen syötäviksi-hajaantuneet ne ovat.
Siis "rasvat" ovat kelvanneet kyllä mutta kenestäään ei ole huolta pidetty !!!
Tämä on Todellisuus Suomessa, sen itse sain ainakin Totuutena vastaan ottaa !
Olihan sitä Israelilla hiljaisiakin aikoja.
Ja meillä saattaa olla, ettei kirkoissa ole niin kaikista pidetty huolta. Mutta yksi on yhteistä, synti, mutta siitäkin voi tehdä parannuksen.
Ehkä se huolenpito lähtee liikkeelle.
Eli ongelma on silloin ratkaistu. Todetaan vain, että tuomari on hieman muualla, kuin näillä palstoilla.
Eikös vain?=