http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288706062508.html
"Hankkeen taustalla on ajatus siitä, että suurimmat nykypäivän haasteet ovat kansainvälisiä ja kaikille yhteisiä."
Nin oikke! sanoisi Turkulainen! Kreikkalaisten ylivarojensa eläminenkin on Suomalaisten problematiikkaa, ja sitä on tuettava vaikkapa velkarahalla, samoin Afganistanin huumeparoonien tukeminen vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla, on Suomalaisten veronmaksajien velvollisuus, vai onko?
Suomalaiset kenkkäävät vuosittain yli 1000 miljoonaa euroa täysin vastikkeetta taivaan tuuliin!
Onko hullumpaa kansaa kuin Suomalaiset koko maapallollamme ? itse eletään kurjuudessa, mutta silti tuetaan kaikkia kaikkialla ja leikitään koko maailman sosiaalitoimistoa!
Late Lapista. SSSS Ry!
"Hankkeen taustalla on ajatus siitä, että suurimmat nykypäivän haasteet ovat kansainvälisiä ja kaikille yhteisiä."
Nin oikke! sanoisi Turkulainen! Kreikkalaisten ylivarojensa eläminenkin on Suomalaisten problematiikkaa, ja sitä on tuettava vaikkapa velkarahalla, samoin Afganistanin huumeparoonien tukeminen vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla, on Suomalaisten veronmaksajien velvollisuus, vai onko?
Suomalaiset kenkkäävät vuosittain yli 1000 miljoonaa euroa täysin vastikkeetta taivaan tuuliin!
Onko hullumpaa kansaa kuin Suomalaiset koko maapallollamme ? itse eletään kurjuudessa, mutta silti tuetaan kaikkia kaikkialla ja leikitään koko maailman sosiaalitoimistoa!
Late Lapista. SSSS Ry!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomi anoo EU:lta laiskasti takaisin omiaan, mutta voiko Suomi muuttua nettomaksajasta saajaksi noin vain anomalla? Suomen maksuosuushan päätetään EU-tasolla, missä meillä ei ole sanan sijaa. Mitä enemmän asioita EU:ssa pyöritellään, sitä enemmän rahaa kuluu paperisotaan ja sitä enemmän Suomi maksaa. Ylellä on hirveä hinku pitää yllä mielikuvaa EU-tuista, vaikka niitä ei ole nettomaksajalla ollenkaan. Päätöksenteko Suomen veroeuroista on vain siirretty EU:lle.
http://yle.fi/uutiset/suomi_hakee_laiskasti_eu-tukea/7315267
Onneksi muistettiin tutkia ja korostaa, että Suomi tekee hyvää myös ilmastolle. Ilmasto voi sitä paremmin, mitä enemmän maksamme.
Niinhän Wahlrooskin sanoi, "että suomalaiset on hölmöjä".
Laiskat virkamiehet eivät viitsi hakea edes tukiaisia poispotkittujen rahastosta. Maksaa kylläkin sinnekin ymärtävät. Tuli äsken uutisissa, ei tosin näillä komenteilla.
Melko tarkoin asiantuntija tuon asian ilmaisi ! Esimerkiksi "köyhä" Taska ja Irlanti ovat anoneet ja SAANEET EU tukiaisia Suomeen verrattuna monikertaiset määrät!
"
Suomi hakee laiskasti EU-tukea
Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä Suomi voisi hakea aktiivisemmin rakennetukea irtisanotuille työntekijöille. Ylelle antamissaan vastauksissa viranomaiset ministeriössä ja VTV:ssä vaikuttivat olevan erimielisiä siitä, missä tilanteessa unionin niin sanottua globalisaatiorahaa voisi hakea. Jäsenmaiden vertailussa Suomi on kuitenkin parempaa keskitasoa.
Tilanne elokuussa 2013. Lähde: Euroopan komissio. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle Uutisgrafiikka
Euroopan unionin globalisaatiorahasto perustettiin 2007 tukemaan irtisanottuja työntekijöitä äkillisten irtisanomisten yhteydessä. Käytännössä rahasto tarjoaa 60 % rahoitusta työllistymistä tukeviin toimiin, kuten koulutukseen, itsensä työllistämiseen ja työnvälitykseen.
Viimeisimpänä Suomi haki tukea STX:n Rauman telakalta irtisanotuille työntekijöille kesäkuun alkupuolella. Hakemuksen myötä Suomen rahastosta 8 vuodessa saama tukipotti noussee noin 20 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan Suomi on kuitenkin myös rahoittanut rahastoa noin kymmenellä miljoonalla. Kärkkäimmät hakijat, kuten Tanska ja Irlanti, ovat hyötyneet globalisaatiorahoista moninkertaisesti
Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi virkamiehiä siitä, että Suomi hakijana tulkitsee kelpoisuusehtoja tiukemmin kuin komissio. Esimerkiksi Itävalta on saanut tukea pienimmillään 74 irtisanotulle. Espanja taas on hakenut tukea laajoille toimialoille, muun muassa tekstiiliteollisuudelle. Suomi sen sijaan on lähettänyt hakemuksia ainoastaan tapauksissa, joissa yhdessä yrityksessä on ollut lyhyessä ajassa yli 500 irtisanottua. VTV:n mielestä rahaston säännöt ovat paljon tätä löysemmät.
– Muualla Euroopassa on tapauksia, joissa esimerkiksi saman maantieteellsien suuralueen yrityksistä on koottu yksi yhteinen hanke. Näitä yrityksiä on saattanut olla 200 ja irtisanottuja vaikkapa 1 000 henkeä, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Markku Pottonen Valtiotalouden tarkastusvirastosta.
Asetus jättää tulkinnanvaraa
Globalisaatiorahastosta annetun asetuksen (4.artikla) mukaan tukea voi hakea kolmesta syystä. Ensinnäkin rahaa voi saada, jos yhdessä yrityksessä irtisanotaan neljän kuukauden aikana 500 henkeä tai enemmän. Toinen syy on se, jos yhdeksän kuukauden aikana irtisanotaan samalla toimialalla 500 henkeä samalla maantieteellisellä suuralueella. Kolmanneksi rahaa voi saada, jos hakemus on "kansallisesti merkittävä" ja tuella on suuri merkitys alueen työllisyyteen ja talouteen.
Määritelmät toimialasta ja suuralueesta ovat hyvin väljät. Käytännössä toimialaksi käy vaikka majoitus, ravitsemistoiminta tai paperinvalmistus. Suuralueiksi taas käyvät joko Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi tai Pohjois-Suomi.
Tähän mennessä Suomi on hakenut rahaa Nokian, Perloksen ja viimeisimpänä STX:n massairtisanomisten yhteydessä. Toimialakohtaisia tai "kansallisesti merkittäviä" hakemuksia ei ole tehty.
Hakemusten jättämisestä vastaa viime kädessä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriön mukaan Suomella ei ole ollut muita mahdollisuuksia hakemusten jättämiseen. Muistakin tapauksista on neuvoteltu, mutta rahaston ehdot eivät ole täyttyneet. Ne ovat siis tippuneet komission ja ministeriön alustavissa tunnusteluissa, ennen virallisen hakemuksen jättämistä.
– Suomi on yrittänyt hakea myös muihin tapauksiin kuin mitä ollaan saatu, muun muassa Stora Enson irtisanomisiin. Silloin tuli vastaan aikajänne, sillä yrityksen irtisanomiset olivat liian pitkältä ajalta, kertoo neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ei selitystä niele. Markku Pottosen mukaan hakemusten suunnittelussa pitäisi olla ketterämpi ja innovatiivisempi.
– Olen ollut itsekin toistakymmentä vuotta EU:n virkamiehenä ja tiedän, että neuvottelut komission kanssa vaativat tietynlaista mielenlaatua ja sitkeyttä. Jos välimeren maista oleva virkamies sanoo ei, se ei välttämättä tarkoita "ei" vaan sitä, että aloitetaan keskustelut, Pottonen sanoo.
– Tässä kaipaisi laajempaa ideointia ja ajattelua. Olisi syytä esimerkiksi katsoa, löytyykö vakkapa 250 pienen rakennusyrityksen irtisanomisia koko Itä- tai Länsi-Suomen alueelta ja miettiä, millainen koulutus- ja työllistämishanke alueelle olisi mahdollista rakentaa.
Kritisoitu globalisaatiorahasto
Late Lapista. SSSS Ry!
Onko Suomen tehtävä tulkita Suomen oikeudet tukiin? Yleensä tuen myöntäjä seuloo hakemukset. Saako asiattomasta hakemuksesta sanktion?
Suomi ja Suomalaiset ovat EU,n mallioppilaita, joita voi ihan hyvin verrata HÖLÖMÖLÄISIIN, tosin hölömöläisten täkinjatkaminenkin oli viisaampaa touhua, kuin Suomalaisten rahan kelkkominen kreikkaan!
Täkin kappaleethan vain vaihtoivat paikkaa, mutta kreikkaan viedyt rahat on menetetty ikuisiksi ajoiksi!
Late Lapista. SSSS Ry!
Kokemuksesta tiedän, että virkamies saattaa mennä työpaikalleen jopa lepäämään sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei siis ihme, vaikka kielitaidoton virkamies jättäisi vaikeita anomuksia tekemättä.
Lepäämisen lisäksi ottaa vielä punaviinipaukut,kuten tämä talousnero VARTIAINEN.(siannäköinen pas kakasa. toim.huom)
Onhan noita Karjalaisia ja neliveto Surakoita ollut Suomen hallituksessakin ja eduskunnassa, taannoin pahimmat juopot sammuivat jopa eduskunnan saunaan! TÄRKEIDEN päätösten ohessa!
Late Lapista. SSSS Ry!
Työ on ilomme ja laiskuus intohimomme ! Suomalaisen virkamiehen taistelu huuto!
Late Lapista. SSSS Ry!