Tahko Pihkala tuhosi suomalaisen jalkapallon

Kun oikeistolaisten puuhista 1900-luvun alkupuolella puhutaan, on jalkapallokulttuurin tuhoaminen tosin niitä pienimpiä tekoja....

Kukaties kyseinen 1920-luvulla tehty päätös oli oikea. Sotaisa ajatusmaailma saattoi pelastaa suomen Neuvostoliiton miehitykseltä.

Toisaalta vaikea ajatella, että suomen rämpiminen kansainvälisessä jalkapallossa johtuisi Pihkalasta. Tässä on ollut vuosikymmeniä aikaa saada asia korjatuksi.

Tahko Pihkalan mainitaan keksineen myös soikkopallon, jota myöhemmin nimitettiin salamapalloksi. Muistan itsekin pelanneeni sitä 1960-luvulla.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pesapallon_isa_keksi_toisenkin_lajin_78306.html#media=77964

Pauli Kettunen kirjoitti jalkapallohistoriikissaan että jo Snellman halusi kitkeä Suomen kansasta "jalkapallon paheen". Syyttäkäämme siis häntä.

Snellmannia on aiheellisestikin syytetty siitä että hän laiminlöi rautatieverkoston kehittämisen Suomessa. Sillä merkitys kun 8% suomalaisista kuoli 1860-luvun nälkäkatastrofissa.

Kyllä Pihkala varmaan yksi suurista syistä on juuri sille, että jalkapallo ei Suomessa ole samaan tapaan kehittynyt kuin muissa Pohjoismaissa. Mutta on aloittajalta todella typerää vetää asiaa jotenkin "oikeiston syyksi". Käytännössä Pihkala yksin ideoi pesäpallon ja siis ilman tätä yhtä Pihkalaa Suomi voisi olla juuri nyt pelaamassa jalkapallon MM-kisoissa.

Sillä ei ole mitään väliä ollaanko jalkapallossa maailmanlistalla sijalla 60 vai 20.

Kyllä jalkapllo suomalaisia kiinnostaa. Pesäpalloharastus ei ole ollut suurena esteenä jalkapallon peluulle. Pesäpallo on sopinust harvaan asuttuun maahan lajina, missä ei ole kansainvälistä kilpailua. Voimme siis aina ylpeillä siitä, että pelin taso on Suomessa korkea, kun kunnon vertailukohtaa ei ole. Pesäpallo on tässä mielessä hyvin impivaaralainen laji ja lajin mahtiseurat ovat nykyisinkin periferioita, joita monikaan ei osaa paikallistaa kartalta. Missä on Vimpeli, Sotkamo, Pattijoki, Koskenkorva tai Kitee. Viime mainittu tosin tunnetaan viinamäen miesten keskuudessa hyvin muusta laadukkaasta tuotteesta. Jalkapallon on selkeästi sivistyksen kehdoissa eli kaupungeissa eläneiden laji. Kaupunkilaiset ovat kansainvälisempia kuin impivaaralaiset ja alttiita muualta tulleille vaikutuksille.

Kehno menestys jalkapallossa johtuu pitkälti olosuhdetekijöistä. Jos futista pelattaisiin lumen päällä pakkasella, suomipoikakin voisi pärjätä. Toinen haittatekijä on kansan koko. Aika harvoin näin vähäväkisisistä maista maailmanmestareita tulee, vaikka Uruguay on kyllä tässä selvä poikkeus pääsäännöstä. Kolmas haitta on sitten elintason nousu, mikä näkyy jo kaikessa köyhän kansan massaurheilussa. Nuoretkin viihtyvät enemmän hampurilaisbaareissa pureskelemassa rasvaista roskruokaa. Futikseen heillä on kosketusta lähinnä tieokonepelien kautta. Pitkän matkan juoksussakin kansanedustajan nykyisin toimiva Juha Väätäinen luultavsti voittaisi Suomen mestaruuden, jos treenaisi pari vuotta. Nykyajan ikuisesti lupaavat suomalaisjuoksijat ovat hänenkin 70-luvun alussa juoksemistaan ajoista minuutin pari jäljessä eli jäisivät kierroksella tai kahdella. Menetystä voi odottaa alamäkilaskemisessa, koska siinä ylipainosta voi olla etua ihan fysiikan lakien perusteella. Eihän suomalainen lähde makuulta pankoltaan edes marjametsään nykyisin, vaan poimijat pitää rekrytoida Thaimaasta asti.

Mutta kyllä suomalaisilla on paljon jalkapalloasiantuntemusta. Sen näkee hyvin, kun seuraa mm-futiksen puoliaika- ja jatkopörinöitä tv:stä. Siellä suomalaistähdet kertovat selvin sanoin, miten eri joukkueiden Brasiliaa myöten olisi pitänyt pelata. Eli teoria on ainakin hvyin hallussa. Moni näistä kommentaattoreista on suomalaisia valmentajia tai entisiä taikka nykyisiä pelaajia.

Tahkon perinne näkyy tänään etupäässä toisen marginaalilajinmailapelin eli kendon suosimisena.

Pitkä talvi ja muutenkin kehnot luonnonolosuhteet ovat kai merkittävä syy jalkapallon huonoon tasoon maassamme, pienen väestömäärän ohella.

Sanoisin, että jääkiekko on jalkapallon pahin kilpailija meillä. Lätkässä pääsee paljon helpommin käsiksi menestykseen. Jos lätkä ei olisi niin suosittua, olisi jalkapallon mm-kisojen jossain alkulohkossa ehkä pelannut Suomen joukkue.

Turha on Pihkalaa syyttää jalkapallon heikosta suosiosta Suomessa jalkapallo ei sovellu Suomessa yhtä hyvin kuin Jääkiekko joka sopii suomalaiseen mentaliteettiin paremmin kuin jalkapallo johtuen olosuhteista ja maamme historiasta.
Pihkala saattoi olla oikeisto mielipiteissään radikaali ajattelija.
Mutta tekihän Pihkala toisaalta myös hyviä tekoja kuten esim kehittämällä pesistä sisällisodan jälkeen ja yleensäkin edistämällä suomalais nuorten kuntoilua ennen talvisotaa 1918-1939.
Pihkala oli lopulta oikeassa Neuvostoliiton uhan suuntaan joka varoitti itänaapurin aikeista vuosikausia ennen talvisodan syttymistä ja lopultahan kyseinen valtio halusi miehittää maamme raivokkaasti.
Pihkala äärioikeistolaisista näkemyksistä huolimatta oli oikeassa siinä että suomalaisten sotilaiden pitää olla fyysisesti vahvoja vihollista vastaan sodassa.
Itse en jääkiekkoa fanita paljoa mutta pidän siitä enemmän kuin jalkapallosta, jossa sentään on viihdettä katsojille. Toisin kuin jalkapallossa jossa pelaajat filmaavat nurmen pinnalla puolet ajasta yrittäen saada rangaistus potkuja ilmaiseksi tuomareilta. Mikä on ihan naurettavaa teatteria koko homma.

Pihkalaa kiinnosti pesäpallo. Pallo painoi yhtä paljon kuin käsikranaatti. Suunitelmallista opetella pesäpallon heittoa sotaa varten.
Levälahti oli suojeluskuntalainen ja mukana kapinassa. Lisäksi hän oli SS- Wiking divisioonassa, josta palautetiin Suomeen kun ei halunnut pokkuroida ja opetella puhumaan saksaa. Levälähti oli myös urheiluopiston johtaja sodan jälkeen.