HÄRRE KOOD? Tali Ihantala TV ykösessä

taistelutilanteessa kaatunut. Se tosin tapahtui myöhemmin kuin elokuvassa kuvattiin.

Vihma oli ainoa kirjoitti:

taistelutilanteessa kaatunut. Se tosin tapahtui myöhemmin kuin elokuvassa kuvattiin.

Einar August Vihma (vuoteen 1936 Wichmann; 19. syyskuuta 1893 Kuopio – 5. elokuuta 1944 Ihantala) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari. Talin–Ihantalan taistelussa kuollut Vihma oli viimeinen jatkosodassa kaatunut jääkäri ja tiettävästi itsenäisen Suomen ainoa sodassa rintamalla kaatunut kenraali.[1]

Kyllä Vihma kaatui Tali-Ihantalassa.

Mies elokuvan takana on dosentti Stefan Forss.Laitetaan loputkin jutusta esille:

http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=105&aid=1725 

"Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa." 

"Karjalan kannaksen torjuntavoitosta kertova Tali-Ihantala 1944 saa ensi-iltansa 7. joulukuuta. Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa. - Hanke käynnistyi talvella 1999, kun Stefan Forss jäi miettimään, miksi Suomessa ei ollut tehty yhtään sotaelokuvaa puhtaasti dokumentaariselta pohjalta." 

"Aluksi yhteydenotot valuivat hukkaan, mutta keväällä ohjaaja Åke Lindman tarttui ajatukseen vakavissaan. Se oli silkkaa uhkapeliä, sillä Forss oli käsikirjoittajana puhdas untuvikko, jonka kirjalliset ansiot rajoittuivat lähinnä tieteellisten tutkimusraporttien laatimiseen. Lindman päätti tuoda vanhan työtoverinsa, käsikirjoittaja Benedict Zilliacuksen mukaan projektiin. 
- Työnjako oli sellainen, että minun tehtävänäni oli luoda ainekset tapahtumille ja Benedict sai vastata repliikeistä. Ihantalan sotaveteraanina hän kykeni eläytymään sen ajan kielenkäyttöön, johon taas minulla ei ollut lainkaan tuntumaa." 

Huvittava ukko kun käyttää nuoruutensa aikaisia kuvia jutuissaan. 

http://www.hs.fi/haku/?haku=Stefan Forss

Tali-Ihantala kirjoitti:

Mies elokuvan takana on dosentti Stefan Forss.Laitetaan loputkin jutusta esille:

http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=105&aid=1725 

"Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa." 

"Karjalan kannaksen torjuntavoitosta kertova Tali-Ihantala 1944 saa ensi-iltansa 7. joulukuuta. Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa. - Hanke käynnistyi talvella 1999, kun Stefan Forss jäi miettimään, miksi Suomessa ei ollut tehty yhtään sotaelokuvaa puhtaasti dokumentaariselta pohjalta." 

"Aluksi yhteydenotot valuivat hukkaan, mutta keväällä ohjaaja Åke Lindman tarttui ajatukseen vakavissaan. Se oli silkkaa uhkapeliä, sillä Forss oli käsikirjoittajana puhdas untuvikko, jonka kirjalliset ansiot rajoittuivat lähinnä tieteellisten tutkimusraporttien laatimiseen. Lindman päätti tuoda vanhan työtoverinsa, käsikirjoittaja Benedict Zilliacuksen mukaan projektiin. 
- Työnjako oli sellainen, että minun tehtävänäni oli luoda ainekset tapahtumille ja Benedict sai vastata repliikeistä. Ihantalan sotaveteraanina hän kykeni eläytymään sen ajan kielenkäyttöön, johon taas minulla ei ollut lainkaan tuntumaa." 

Huvittava ukko kun käyttää nuoruutensa aikaisia kuvia jutuissaan. 

http://www.hs.fi/haku/?haku=Stefan Forss

Suomen ruotsalaisten karkuruutta Ruotsiin on pyöritetty netissä Åke-paran kahdesta filmihankkeesta lähtien. Niiden filmien piti "puhdistaa" Suomen ruotsalaisten 1944 soutuhommissa tahriintunut sotilasmaine. Nyt Åken filmit toimikin täysin päinvastaisesti: Kaikki Surulliset ja ikävät asiat on nostettu netin teihin ja kaikkien luettavaksi.

Forss Stefan: Tali-Ihantala 1944 - Elokuva ja historia 

Stefan Forss on kirjoittanut elokuvan käsikirjoituksen yhdessä kirjailija Benedict Zilliacuksen kanssa. Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteiden Akatemian jäsen.

Talin ja Ihantalan kylien alueella muutamia kymmeniä kilometrejä Viipurista koilliseen käytiin kesällä 1944 yksi Pohjolan historian suurimpia taisteluita. Suomen itsenäisyys oli tuolloin hiuskarvan varassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys saatiin pysäytettyä. Voitosta maksettiin kalliisti - Suomen puolesta kaatui tai haavottui 8 500 sotilasta. Puna-armeija menetti noin 25 000 miestä. 90-vuotiaan Suomen kunniaksi on vihdoin toteutettu Talin-Ihantalan taisteluista kertova dokumentaarinen sotaelokuva, Åke Lindmanin viimeinen suuri ohjaustyö. Tali-Ihantala 1944 valottaa elokuvan ja historian suhdetta ja kuvaa koskettavalla tavalla itsenäisen Suomen perintöä. Äänessä ovat sotien veteraanit ja heidän jälkeläisensä. Teos sisältää elokuvan käsikirjoituksen, selostuksen elokuvan syntyvaiheista sekä historiallisia taustatietoja. Teosta elävöittävät lukuisat valokuvat elokuvasta ja todellisista henkilöistä, joiden urotekoihin elokuva perustuu.

Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 elokuva ja historia
Schildts, 2007, 248 s., 1. painos

kirjakin vielä kirjoitti:

Suomen ruotsalaisten karkuruutta Ruotsiin on pyöritetty netissä Åke-paran kahdesta filmihankkeesta lähtien. Niiden filmien piti "puhdistaa" Suomen ruotsalaisten 1944 soutuhommissa tahriintunut sotilasmaine. Nyt Åken filmit toimikin täysin päinvastaisesti: Kaikki Surulliset ja ikävät asiat on nostettu netin teihin ja kaikkien luettavaksi.

Forss Stefan: Tali-Ihantala 1944 - Elokuva ja historia 

Stefan Forss on kirjoittanut elokuvan käsikirjoituksen yhdessä kirjailija Benedict Zilliacuksen kanssa. Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteiden Akatemian jäsen.

Talin ja Ihantalan kylien alueella muutamia kymmeniä kilometrejä Viipurista koilliseen käytiin kesällä 1944 yksi Pohjolan historian suurimpia taisteluita. Suomen itsenäisyys oli tuolloin hiuskarvan varassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys saatiin pysäytettyä. Voitosta maksettiin kalliisti - Suomen puolesta kaatui tai haavottui 8 500 sotilasta. Puna-armeija menetti noin 25 000 miestä. 90-vuotiaan Suomen kunniaksi on vihdoin toteutettu Talin-Ihantalan taisteluista kertova dokumentaarinen sotaelokuva, Åke Lindmanin viimeinen suuri ohjaustyö. Tali-Ihantala 1944 valottaa elokuvan ja historian suhdetta ja kuvaa koskettavalla tavalla itsenäisen Suomen perintöä. Äänessä ovat sotien veteraanit ja heidän jälkeläisensä. Teos sisältää elokuvan käsikirjoituksen, selostuksen elokuvan syntyvaiheista sekä historiallisia taustatietoja. Teosta elävöittävät lukuisat valokuvat elokuvasta ja todellisista henkilöistä, joiden urotekoihin elokuva perustuu.

Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 elokuva ja historia
Schildts, 2007, 248 s., 1. painos

Forss sai Erottajanmäen ruåttalaissäätiöiltä Mannerheim-elokuvaan tarkoitetut 8 5 miljoonaa. Amos Andersonin säätiön asiamies vastusti sitä, mutta Evan johtaja Sixten Korkman painosti järjestämään "Meidän ruåttinkielisen filmiteollisuuden suurhankkeen omalla kielellämme!"

Zilliacus oli jo niin dementiassa, että laittoi poikien suuhun puuta heinää, jota apulaisohjaaja Kirjavainen ruåttia taitamattomanakin kyseli Äkelta välillä, että sanottiinko sodassa noin neitimäisesti? Eikö poikia pitäisi opettaa olemaa likaisia, eikä puhumaan lukiokirjoistaan?

pitää tietää kirjoitti:

Forss sai Erottajanmäen ruåttalaissäätiöiltä Mannerheim-elokuvaan tarkoitetut 8 5 miljoonaa. Amos Andersonin säätiön asiamies vastusti sitä, mutta Evan johtaja Sixten Korkman painosti järjestämään "Meidän ruåttinkielisen filmiteollisuuden suurhankkeen omalla kielellämme!"

Zilliacus oli jo niin dementiassa, että laittoi poikien suuhun puuta heinää, jota apulaisohjaaja Kirjavainen ruåttia taitamattomanakin kyseli Äkelta välillä, että sanottiinko sodassa noin neitimäisesti? Eikö poikia pitäisi opettaa olemaa likaisia, eikä puhumaan lukiokirjoistaan?

Pitää vielä sanoman, että Sakari Kirjavainen sen vastentahtoisesti ohjasi Lindmanin puhelimessa antamien ohjeiden mukaan. Åke oli osan ajasta poissa kuvauspaikoilta.

Kirjavainen on siis ammattiohjaaja, joka pantiin rahalla tekemään itselleen vastenmielinen kuva. Se näkyy kaikessa ja siksi se filmi on huono, siihen rahamäärään ja vaivaan nähden, jota siihen nähtiin.
Tässä ei esimerkiksi haluttu käyttää Pekka Parikan Talvisota- elokuvassa toteuttamaa tapaa lähikuvata kevyellä kalustolla liikkuen. Eikä Mollbergin Tuntemattomassa käyttämää liikkuvaan kalustoa ryhmän mukana tapahtuvissa kohtauksissa. Se oli Åken mielestä "kopiointia ja HÄN osaa tehdä elokuvia!"

Tässä tarkkispoika älykkäimmillään:-D

Tyhmemmät jutut ovat sitten asia erikseen!

joo ja tästä alkaen pahviputkilla ja fotosopilla leikitään uusissa kuvissa jatkosotaa. sitten käydään puolassa ja saksassa filmaamassa tankkijutut ja lentokenttäjutut.