Olen parikymppinen kaveri ja aina tykännyt vanhoista klassikoista,tyyliin Saab96,Pösö 304,Ford Cortina,Ford Anglia jne. Siis 60/70-luvun taitteen (ja wanhemmat) autot.
Olen ajatellut sellaisen hankkimista ihan käyttöautoksi tänne pk-seudulle, kun eivät pääsääntöisesti (ellei ihan show room-condition ole) maksa kuin 500-1500e. Mutta kertokaas mulle että onko ihan mahdoton idea ostaa tommonen wanha auto käyttöautoksi,siis jopa talviajoonkin? Onko mitä ongelmia odotettavissa(jotkut puhuu että niissä on niin simppeli ja pomminvarma tekniikka ettei tarvii kun öljyjä vaihtaa ja toiset taas maalailee että niillä ei pääse 100 km pidemmälle kun jo alkaa joku osa keittää)? Saako niihin osia/osaavia korjaajia mistään? Paljonko oikeasti menee huoltamiseen rahaa jos vertaa uudempaan ruiskuautoon vaikkapa?
Mites sitten toi kulutus..Noissahan on pääsääntöisesti joku 1.1-1.6 litranen kone (joku 50 hv?),niin saako koko ajan huudattaa punaselle että kerkeää.. Ja pysyykö silti motarilla vauhdissa vai pitääkö ajaa pientareella kuin traktorit konsanaan?
Olen ajatellut sellaisen hankkimista ihan käyttöautoksi tänne pk-seudulle, kun eivät pääsääntöisesti (ellei ihan show room-condition ole) maksa kuin 500-1500e. Mutta kertokaas mulle että onko ihan mahdoton idea ostaa tommonen wanha auto käyttöautoksi,siis jopa talviajoonkin? Onko mitä ongelmia odotettavissa(jotkut puhuu että niissä on niin simppeli ja pomminvarma tekniikka ettei tarvii kun öljyjä vaihtaa ja toiset taas maalailee että niillä ei pääse 100 km pidemmälle kun jo alkaa joku osa keittää)? Saako niihin osia/osaavia korjaajia mistään? Paljonko oikeasti menee huoltamiseen rahaa jos vertaa uudempaan ruiskuautoon vaikkapa?
Mites sitten toi kulutus..Noissahan on pääsääntöisesti joku 1.1-1.6 litranen kone (joku 50 hv?),niin saako koko ajan huudattaa punaselle että kerkeää.. Ja pysyykö silti motarilla vauhdissa vai pitääkö ajaa pientareella kuin traktorit konsanaan?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Lisäys... En ole mikään korjaaja,mutta toki ei ole peukalo keskellä kämmentäkään..Lähinnä pitäisi vaan saada jonkunlainen realistinen kokonaiskuva mitä tollanen maks.parin tonnin veteraaniauton ylläpito ja ajaminen maksaa.
Muuten ei mikään mahdottomuus, mutta ruoste, se on näiden vanhojen autojen ongelma, paikkaa paikan päällä, muistan joskus olleen 3 kerrosta peltiä joissakin kohdin pohjassa. Suola tuhoaa vanhan auton nopeasti, pellit, jarruputket, aivan kaiken. Kesäautona ok, jos hyvän yksilön löydät.
Älä kuuntele liikaa vanhoja ukkoja jotka muistelee noita 60-70-luvun kotteroita ajan kultaamilla muistoilla. Ensinnäkin varaosien saanti on ongelma, saattaa joutua tekemään joitain osia ihan alkutekijöistä lähtien yksinkertaisesti siksi ettei niitä ole enää saatavana mistään.
Toisekseen suorituskyky, ajo-ominaisuudet, varustelu, jne. on erittäin alkeellista verrattuna uudempiin autoihin.
Tuollaiset autot menettelevät museoautoina joilla ajetaan ehkä kerran kesässä mutta käyttöautoksi järkevin lienee jo vähintään 90-luvun auto.
Erikoinen kaveri kyllä olet, parikymppinen joka pitää itseään n. 25 vuotta vanhemmista autoista. Olen itse sen verran vanhempi että vastaavan ikäisiä autoja olisi pitänyt katsella 40-50 -luvun taitteen vuosimalleista, ei olisi tullut kuuloonkaan ollessani parikymppinen eikä edelleenkään voisi vähempää kiinnostaa, autoni ovat aina olleet itseäni tuoreempia :D
Juuri käyttöautossa tuo varaosaongelma käy vähitellen hankalaksi. Aikuisikäisessä autossa on toisinaan muutakin vaihdettavaa kuin sytytystulpat. Itse esimerkiksi odottelin 70-luvun Opeliin lämmityslaitteen puhallinta Saksasta kuukauden verran keskellä talvea. Tällaiset ongelmat ajoivat lopulta autonvaihtoon ja nyt on huolettomampaa, kun on ruiskumoottori eikä autolla vielä 20 vuottakaan täynnä.
Mutta jos jaksaa säätää kärkiä kesken kaupunkimatkan ja hitsata aina ennen katsastusta, niin mikäs siinä. On niitä huonompiakin harrastuksia. Älä kuitenkaan aja vanhuksella kolaria. Passiivinen turvallisuus niissä on lohdutonta luokkaa.
Luulisi hajoittamoilta löytyvän vaikka väliaikaiseksi jos välttämättä uuden haluaa.
Ei autopurkaamoilla ole museoautoihin juuri mitään enää, vain tänä päivänä arkikäytössä olevan ikäisiin joihin menekkiäkin on eniten.
Yksityisiltä saa halvalla kokonaisia autoja varaosiksi.
Tässä vaiheessa on syytä esittää kysymys mitä järkeä
.
Jos haluaa ajaa vanhalla autolla ja halvaksihan se ainakin tulee.
Totta kyllä, varaosat joihinkin autoihin ovat hankalia löytää.
Tosin lähes kaikkiin, myös museoautoihin löytyy tavallisimpia kulutusosia.
Moottoriin sytytystulpat, öljyt, suotimet, kärjet, laturit startit yms löytyy kaikkiin
Jarrut hihnat levyt sylinterit, satulat, palat jarruputket löytyy ainakin 60-luvulta alkaen, laturit startit
Polttimot yms löytyy.
Joistain autoista on tullut kulttiautoja VW, Volvot, Minit, Saabit joihin saa uustuotanto-osia.
Jos aiot käyttää autoa päivittäin hanki auto joita on (ollut) suomessa paljon.
Jos päädyt johonkin erikoiseen merkkiin tai malliin varaudu siihen että vian sattuessa auto seisoo jonkin aikaa. Kaikki mainitsemasi 60/70 luvun autot ovat herkkiä ruostumaan nykymittapuun mukaan. Saat työskennellä löytääksesi kohtuullisen ehjäkorisen. Mädästä ei kannata autoa tehdä.
Sitten tullaan vaikeammalle alueelle: malliin valmistetut omat osat, umpiot, takavalot, viikset,tuulilasit koripellit, verhoilun osat.
Sitten on parasta liittyä merkkikerhoon joista saa hankittua harvinaisempia osia.
Perinteinen autotekniikka on korjattavissa ja huollettavissa yksinkertaisin työkaluin. Viat ovat joko nähtävissä, kuultavissa tai pääteltävissä.
Uudempi elektroniikkaa sisältävä on myös helppoa mutta vaatii hiukan erilaiset työkalut.
Uudehkojen autojen toiminnat on piilotettu elektroniikkaan ja niistä tietojen kaivaminen on työlästä koska autotehtaat pyrkivät salaamaan ja rajoittamaan huoltotietoja. Niissäkin kulutus ovat helppoja mutta mallikohtaiset joko kalliita ta huonosti saatavissa.
Nimimerkki Giganen Skoda (1000MB)
70-luvun autoissa suorituskyky pääosin riittävä kun ei suomessa saa edes ajaa kuin 120km/h. Talvella kannattaa katsoa semmonen auto ettei ole ihan jääkaappi sisältä, eli mitään vanhoja Fiatteja ei ainakaan kannata ottaa talviautoiksi.
Vanhan auton kanssa ei tule varaosaongelmaa, koska jos vanhaa autoa harrastaa ja pitää sitä ns käyttöautona samalla, niin kannattaa haalia varastoon varaosia aina kun löytää esim käytettynä edullisesti vaikka esim just puhaltimen moottorin jne.
Ja tosiaan kannattaa valita semmonen auto mitä suomessa on ollut myynnissä, niihin löytyy kyllä käytettyä osaa vielä melko hyvin.
Jos valitsee esim 70-luvun mersun, niin sen arvo vaan nousee. Tosin ne jo maksaa nytkin enemmän ku 1000eur.
Ja tietty kannattaa valita mahdollisimman vähän mätinyt yksilö, koska kalleimpia hommia on just peltityöt. Moottorin noista vaihtaa vaikka pihalla kokonaan, semmostakin nuorena poikana ollaan tehty.
Nyt siis ajan vanhalla mersulla ja kyllä se on kuule juhlaa joka päivä kun on vanha ja luotettava auto eikä mitään persoonatonta tietokoneautoa.
Jos ajattelit todella ostaa moisen menopelin käyttöautoksi, 1500 e et sellaista saa. Tuolla hinnalla saat ainoastaan projektin. Laita minimissään 3000 e ja alkaa löytyyn jo kunnoltaan kohtuullista menopeliä (sellaista jota voi käyttää jokapäiväisessä normiajossa). Tuonikäisten tarjonta on aika vähäistä, joka vaikuttaa hintoja nostavasti.
Itsellä oli 73 Kupla jonka ostin 20 v sitten 2 000 mk. Kesäautona sitä pitelin ja kovin kummoisia investointeja en siihen tehnyt. 5 v sitten myin sen 3 000 eurolla. Auto oli hyvässä käyttökunnossa ja olisi kelvannut hyvin jokapäiväiseen ajoon.
Ei romuttamoilla ole vanhoihin autoihon osia, harrastajilla saattaa olla jos myyvät. Esim Toyota Carina kakkoseen ei enää löydä osia..
"Esim Toyota Carina kakkoseen ei enää löydä osia"
http://www.motonet.fi/fi/varaosat/572/624643/autot/toyota/carina-ii-1984-1992?vuosimalli=1989
Ai ei muka löydy??? Tuostakin tulee "vain" 18 sivua varaosia listattuna pelkkänä tekstinä.
Unohda koko juttu hanki joku vw tai skoda ja nauti elämästä
tää on ihan väärä palsta kysellä näitä, nää volvo ja kolopallokuskit vaan ei tajua pointtia... jos helpolla ni hommaa Ckadetti, taunus tai mese noihin saa osia mistä vaan, ite oon miettinyt P2 rekkua talviautoks
Pysy helvetin kaukana tuosta pösöstä! Apinakorolla ja siihen lisälämmitin talveksi niin pärjää. Korttiina on kyllä lämmin.
miksei jokapäiväiseen käyttöönkin löytyy kohtuu hyvin 80-luvun lopun ja 90-luvun autoja, vähän erikoisempiakin: Ford Escort XR3, RS, VW Golf GT/GTi, Honda Prelude jne. Tuolaiset vähän erikoisemmat mallit alkaa oleen kohta klassikoita ja hinta ei kun nousee. Nyt vielä saa aika hyviäkin yksilöitä kohtuu hintaan ja nostalgia vaan lisääntyy vuosi vuodelta.
Erikoisempiin malleihin on erikoisen harvinaiset ja kalliit varaosat niin uutena kuin vanhanakin.
mennään reippaasti erikoisempiin merkkeihin tai malleihin, mutta nuo joita luettelin, etenkin joku XR-Escortti, on jokseenkin vakiotekniikkaa. Isompi ongelma alkaa yleensä tuonkin ikäisissä oleen se, että löytyykö ylipäänsä osaa saati jos mennään johonkin 60-lukulaiseen. Varaosa-auto on hyvä vaihtoehto.
Kyllä tuollainen yli 20 v vanha auto saati 40 v vanha alkaa meneen jo paremminkin harrastepuolelle. Hankalahan se jo on käyttöautona.
Ihan sun bidjjettiin ei mahdu mutta jos löytää pelleiltään ehjän aihion niin vanhojen muutokset ei edes täällä kaikenkieltosuomessa ole iso ongelma. Kaveripiirissä on parikin vanhaa Mantaa ja Capria jotka on purettu, hiekkapuhallettu, hitsailtu, maalattu ja kasattu uudelleen niin että varustukseen kuuluu levyjarrut ja parikymmentä vuotta tuoreempi moottoriversio. Yks halus vielä automaattilootankin.
Itselläkin hiljainen haku päällä jos vastaan tulee suht ehjä Commodore niin projekti alkaa
Ihan hyvä kysymys.
Suosittelen sinulle mieluummin, jotain 90-luvun lopun Peugeotia tai Citroenia. Niissä on vielä paljon älyssään olevia autoja. Saatat tehdä jopa 1000-1500 eurolla löydön. Miksei myös Fiat voisi olla hyvä auto, kunhan löydät hyvästi hoidetun yksilön. Se pätee kaikkiin vanhoihin autoihin. Projektia ei kannata hommata, ellet ole käsistäsi taitava.
Saatat löytää noista merkeistä jopa 50-100tkm ajetun yksilön edullisesti. Myös varaosissa on vielä ton ikäsissä autoissa hyvä saatavuus.
Älä hommaa antiikkista autoa. Hommaa hyvä käyttöauto, jonka huolto ei lompakkoa kaada. Ne jotka sanovat, että öljyn- ja suodatinten vaihdoilla ovat selvinneet, niin he kyllä valehtelevat. Ei kannata uskoa sanaakaan. Aika kultaa muistot...
MYYDÄÄN VOLVO 444 PV 52 PROJEKTI PUH 0405408201 KEURUU
Tuossa aikaisemmin suositeltiin Ranskalaista. Itse suosittelisin vastaavaa Japsia jos haluaa taittaa huolettomia kilometrejä:
Linkki Nettiauton hakutuloksiin: http://www.nettiauto.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=108561892&tb=tmp_find_agent&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?qsm=,,,@id_vehicle_type=1@id_make=79@id_model=896@id_car_type=2@id_fuel_type=@id_gear_type=@pfrom=@pto=@yfrom=@yto=@engineFrom=@engineTo=@mileageFrom=@mileageTo=@id_domicile=@qs=Y?id=108561892@tb=tmp_find_agent&id_model=481
Käyttöautoohan ei netti-ilmoituksen perusteella osteta, mutta tuosta listasta löytyy muutama lähes varmasti huoleton kulkuneuvo käyttöautoksi.
Huolettomat kilometrit ja ikääntynyt auto ei mahdu samaan yhtälöön. Autosta pidetään sen takia huolta säännöllisesti, että ne kilometrit olisivat huolettomia. Jos auton kanssa on täysin huoleton, niin käsissä on oikea murheenkryyni sitten jossain vaiheessa.
Japseissa saa olla huolissaan jokaisesta korin kiveniskeymästä ja niistä saa maksaa käytettynäkin enemmän, vaikka olisivat huonommassa kunnossa kuin ranskis. On sen verran suosittuja, että moni maksaa vanhasta japsista ihan liikaa.
Japsit on suosittuja vanhempinakin - etenkin tietyt merkit - juuri siksi, että laatu on kohdallaan. Jos auton ikä on merkistä ja valmistusmaasta riippumatta 10 - 20 v, silloin suurin osa tarjonnasta on sutta ja sekundaa, eikä sellaista kannata ostaa käyttöautoksi. Jos etsii projektia, asia on toinen. Tuon ikäsisistä japseista löytyy kuitenkin hyviäkin yksilöitä, vähän ajettuja, hyvin pidettyjä, lähes ruostevapaita, teknisesti hyväkuntoisia kuten varmasti ranskalaisistakin. Sinänsä tässä ei ole mitään eroa. Voi olla, että 2000 e saa muutaman vuoden uudemman ranskalaisen, mutta onko vuosimallilla tässä hintaluokassa juurikaan merkitystä, mielestäni ei. Lähes ainoastaan kunto ratkaisee. Kokemuksen syvällä rintaäänellä suosittelen juuri tällaista autoa hakevalle ensimmäiseksi valintakriteeriksi: Japsi. Siitä lähdetään ja sitten etsitään se hyvä (mielellään markkinoiden paras) ja sopiva yksilö.
Uskomuksia on monenlaisia.
Kirjoituksestasi voisi muuttaa japsi sanan ihan hyvin "ranskikseksi tai italiaanoksi", niin ei sekään kaukana totuudesta ole. Rahalla on paljon enemmän arvoa ostettaessa käytettyä ranskista tai italialaista kuin käytettyä japsia.
Siis samalla rahallako saa vain uudemman ranskiksen? Ei pidä paikkaansa. Japsien hinnat ovat jopa kaksin- tai kolminkertaisia käytettynä, jos laitetaan samanluokan ja kuntoiset autot vertailuun. Se johtuu pelkästään siitä, että japsit menevät kaupaksi hinnalla millä hyvänsä. Eli yliarvostusta on. Se japsi tekniikka ei nykyisin ole enää sen kummempaa kuin muissakaan merkeissä. Jos on koskaan ollutkaan. Hyvin huollettu tekniikka pelaa... oli se kotimaa sitte mikä tahansa.
Paljon suuremmalla todennäköisyydellä löydät halvalla lähes ruosteettoman ranskiksen. Niiden korit ruostuvat tosi hitaasti tai ei ollenkaan, vaikkei ruostesuojaustakaan olisi tehty, ehkä pohjamassaukset voi olla paikallaan. Ja ne murheet, no ne ovat vähäisiä.
Auto kysymykset ovat niin tunnepitoisia, ettei totuudella ole sijaa. Kaikista merkeistä saa ihan kelvon käyttöauton. Lähipiirissä on myös japsiuskovaisia. No kumma kyllä, siellä saavat telkuta lähes loppuunajetun auton kanssa joka kuukausi, ellei viikko. Ja ei muka tarvitse huoltaa ollenkaan kun on niin hyvä auto se japanilainen. Ei muka tartte korjata mitään vaikka ukko on auton alla joka kuukausi.
"Auto kysymykset ovat niin tunnepitoisia, ettei totuudella ole sijaa."
Itsellä ei ole mitään erityistä rakkautta Japanilaisiin, ainoastaan laaja kokemus autoista, ja jonkinlaista tuntumaa myös ranskalaisista.
Jos haetaan noin max. 2000 e käyttöautoa, mielestäni silloin kriteeri no 1 on luotettavuus. On aivan se ja sama onko auto vuosimallia 1997 tai 2000. Ensisijassa ratkaisee kunto ja ajetut kilometrit. Voi olla, että se ranskalainenkin palvelee ihan hyvin mutta tässä hintaluokassa kannattaa pelata niin varmanpäälle kuin mahdollista (kovin isoja tai useita vikoja ei välttämättä kannata enää korjata). Japanilaiset ovat tunnettuja luotettavuudestaan jota tukee nimenomaan se, että arvo säilyy, yleinen mielipide ja katsastuksen vikatilastot. Itsellä tietysti myös laaja tuntemus autoista. Japseista löytyy yliarvostettuja kuten esim. Toyota Corolla ja vähän vähemmän yliarvostettuja kuten esim. Mazda. Jälkimmäinen on omien kokemuksieni mukaan ihan yhtä hyvä valinta em. kriteereiden perusteella.
Itsekin voisin ostaa ranskalaisen tosin hieman valikoiden Pösön, mutta en tästä hintaluokasta.
Jos se tärkein kriteeri on vaihtoarvo, niin toki Toyotat säilyttävät arvoaan kauemmin.
En kyllä allekirjoita tuota, etteikö vanhaa autoa kannattaisi korjauttaa. Takuulla sellaisen omistaminen on paljon halvempaa kuin uuden ostaminen, huomioon ottaen siis olemattomat arvonalentumat, kun eihän auto ostaessakaan maksanut kauheasti. Ranskiksessa ja italiaanossa pitää parilla tonnilla olla perusasiat kondiksessa ja jos ei ole, niin se hinta on alle 1000 euroa.
Katsastustilastoilla saa pyyhkiä takapuolta. Jos se lähinnä kertoisi siitä, viitsiikö ennen katsastusta huollattaa autonsa kuntoon ja ajaako sillä siten, että esim. jarrut pysyvät kunnossa.
Japanilaiset ovat tunnettuja siitä tästä ja tuosta. Niin myös saksalaisetkin, vaikka en kumpaakaan itselleni oikein kelpuuttaisi. Yleinen mielipide ja tilasto. Itseään saa huijata monella lailla.