http://fi.wikipedia.org/wiki/Viracocha
Katohan kun löytyi mukava muistuma luomisesta ja vedenpaisumuksesta.
Ensin luotiin mies ja nainen, Aadam ja Eeva.
Sitten porukat hulutettiin tulvalla ja kas kummaa, tulvan jälkeen ilmaantui 8 ihmistä joista inkakansa polveutui, siis Nooa perheineen.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Ateistit sanovat tietenkin että espanjalaispapit lisäilivät vähän satuja inkaperinteeseen.
Mutta miksi piti lisätä noin huonosti, eikö olisi ollut ollut parempi kopioida koko juttu suoraan Raamatusta? Nythän tuo näyttää ihan aidolta muistumalta, jota se itse asiassa dokumenttien perusteella onkin.
Ja on kiintoisaa että Mayat olivat omineet samoja aineksia. Samoin kuin pohjoisemmat intiaanikansat.
Eli oliko kyseessä pappien amerikanlaajuinen salaliitto jossa Genesis ympättiin inkkariuskontoon? Vähän on vaikea uskoa että niin olisi.
Vedenpaisumusko totta?
29
161
Vastaukset
>Mitä tästä pitäisi ajatella?
Että jyrtsi lisäilee omiaan wikipedian artikkeliin.
>Ateistit sanovat tietenkin että espanjalaispapit lisäilivät vähän satuja inkaperinteeseen.
Koska tarkoitat ateistilla selvästi jotain muuta kuin sillä yleisesti tarkoitetaan, määrittele nyt ateisti niin että tästä lähtien tiedämme mitä juuri sinä tuolla sanalla haluat esittää.
Onko ateisti esimerkiksi jokainen joka ei ole jehova? Tai no, kerro itse.- jyrr
Kansankirkkomme tutki juuri että vain 25 % ev.lut kansasta uskoo persoonalliseen Raamatun ilmoittamaan Luojaan joten mitäs nämä loput ovat muuta kuin ateisteja?
Hellareissa on uskovaisia enemmistö, luulisin, JT:ssa samoin, lessut ja adventistit ovat maallistuneet jne.
Mitä meinaat tehdä tällä arvioinnillani?
Jumalan hyväksymiä uskovaisia ovat kuitenkin vain ne jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja elävät sen mukaan.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh. 13%3A34&rnd=1404796696707
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt. 5%3A44&rnd=1404797043233
Minä tosin suoritin nuorena asevelvollisuuden, mutta myöhemmin ilmoitin että en ole enää armeijan käytettävissä.
Siis eheydyin noudattamaan kristillisiä arvoja.
Joten jos en ihan olekaan täysin kristitty niin lähellä kuitenkin, vai mitä? Lähempänä kuin hellarit ja ev.lutit ja vapaakirkkolaiset ym. jotka menevät mielellään armeijaan vastoin Jeesuksen selvää käskyä.
Joten pahaltahan se näyttää että enemmistö uskovaisistakin on sitä vain nimellisesti. Toisaalta Jeesus sanoi että harvat löytävät sen kapean tien, mutta nyt näyttää siltä että todellakin vain aniharvat.
Siis minä ja sitten nuo.... siis nämä:http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh. 13%3A35&rnd=1404797778682 jyrr kirjoitti:
Kansankirkkomme tutki juuri että vain 25 % ev.lut kansasta uskoo persoonalliseen Raamatun ilmoittamaan Luojaan joten mitäs nämä loput ovat muuta kuin ateisteja?
Hellareissa on uskovaisia enemmistö, luulisin, JT:ssa samoin, lessut ja adventistit ovat maallistuneet jne.
Mitä meinaat tehdä tällä arvioinnillani?
Jumalan hyväksymiä uskovaisia ovat kuitenkin vain ne jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja elävät sen mukaan.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh. 13%3A34&rnd=1404796696707
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt. 5%3A44&rnd=1404797043233
Minä tosin suoritin nuorena asevelvollisuuden, mutta myöhemmin ilmoitin että en ole enää armeijan käytettävissä.
Siis eheydyin noudattamaan kristillisiä arvoja.
Joten jos en ihan olekaan täysin kristitty niin lähellä kuitenkin, vai mitä? Lähempänä kuin hellarit ja ev.lutit ja vapaakirkkolaiset ym. jotka menevät mielellään armeijaan vastoin Jeesuksen selvää käskyä.
Joten pahaltahan se näyttää että enemmistö uskovaisistakin on sitä vain nimellisesti. Toisaalta Jeesus sanoi että harvat löytävät sen kapean tien, mutta nyt näyttää siltä että todellakin vain aniharvat.
Siis minä ja sitten nuo.... siis nämä:http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh. 13%3A35&rnd=1404797778682>Kansankirkkomme tutki juuri että vain 25 % ev.lut kansasta uskoo persoonalliseen Raamatun ilmoittamaan Luojaan joten mitäs nämä loput ovat muuta kuin ateisteja?
Agnostikkoja, skeptikkoja ja ateisteja. Vain viimeinen porukka noista pitää jumalia varmasti tai erittäin todennäköisesti olemattomina. Agnostikko jättää nähtäväksi, onko jumalaa tai jumalia, mutta ei väitä suuntaan eikä toiseen, kun kerran hänellä pn munaa reilusti myöntää että ei tiedä.
Agnostikkous on mielestäni rehellisin tapa suhtautua näihin asioihin, joista ei objektiivista tietoa voi saada. Mahdollinen jumalahan ei halua antaa itsestään yksiselitteistä näyttöä, eivätkä tieteen keinot ainakaan vielä tai nähtävässä tulevaisuudessa riitä jumaluuksien havainnointiin.
>Jumalan hyväksymiä uskovaisia ovat kuitenkin vain ne jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja elävät sen mukaan.
Tahrattoman puhdasta kehäpäättelyä. Onnittelen.- jyrr
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Kansankirkkomme tutki juuri että vain 25 % ev.lut kansasta uskoo persoonalliseen Raamatun ilmoittamaan Luojaan joten mitäs nämä loput ovat muuta kuin ateisteja?
Agnostikkoja, skeptikkoja ja ateisteja. Vain viimeinen porukka noista pitää jumalia varmasti tai erittäin todennäköisesti olemattomina. Agnostikko jättää nähtäväksi, onko jumalaa tai jumalia, mutta ei väitä suuntaan eikä toiseen, kun kerran hänellä pn munaa reilusti myöntää että ei tiedä.
Agnostikkous on mielestäni rehellisin tapa suhtautua näihin asioihin, joista ei objektiivista tietoa voi saada. Mahdollinen jumalahan ei halua antaa itsestään yksiselitteistä näyttöä, eivätkä tieteen keinot ainakaan vielä tai nähtävässä tulevaisuudessa riitä jumaluuksien havainnointiin.
>Jumalan hyväksymiä uskovaisia ovat kuitenkin vain ne jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja elävät sen mukaan.
Tahrattoman puhdasta kehäpäättelyä. Onnittelen.MahdollinenJumala voidaan havaita siitä mitä on tehty, siis luomakunnasta ja Raamatusta. Työ näet kertoo tekijästään.
Mutta sille ei voi mitään että jotkut pitävät elämää maan päällä itsestäänselvyytenä kykenemättä analysoimaan sitä huolellisesti.
Ja jos ei kykyne lukemaan Raamattua ennakkoluulottomasti niin ymmärtämättähän se jää. - John Adams
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Kansankirkkomme tutki juuri että vain 25 % ev.lut kansasta uskoo persoonalliseen Raamatun ilmoittamaan Luojaan joten mitäs nämä loput ovat muuta kuin ateisteja?
Agnostikkoja, skeptikkoja ja ateisteja. Vain viimeinen porukka noista pitää jumalia varmasti tai erittäin todennäköisesti olemattomina. Agnostikko jättää nähtäväksi, onko jumalaa tai jumalia, mutta ei väitä suuntaan eikä toiseen, kun kerran hänellä pn munaa reilusti myöntää että ei tiedä.
Agnostikkous on mielestäni rehellisin tapa suhtautua näihin asioihin, joista ei objektiivista tietoa voi saada. Mahdollinen jumalahan ei halua antaa itsestään yksiselitteistä näyttöä, eivätkä tieteen keinot ainakaan vielä tai nähtävässä tulevaisuudessa riitä jumaluuksien havainnointiin.
>Jumalan hyväksymiä uskovaisia ovat kuitenkin vain ne jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja elävät sen mukaan.
Tahrattoman puhdasta kehäpäättelyä. Onnittelen.> Agnostikkous on mielestäni rehellisin tapa suhtautua näihin asioihin, joista ei objektiivista tietoa voi saada.
Riippuu täysin siitä, että tarkoitetaanko ateismilla väitelausetta koskien jumalan/jumalien olemassaoloa vai tietoteoreettista käsitystä, mikä voidaan jakaa positiiviseen ja negatiiviseen ateismiin.
Ateisti on mielestäni paljon rehellisempi kuin agnostikko, joka pakenee vastauksen antamista yksinkertaiseen kysymykseen. Jos henkilöltä kysytään, että uskooko hän kummituksiin tai enkeleihin, niin hän todennäköisemmin vastaa rehellisesti joko kyllä tai ei, mutta jumalasta puhuttaessa moni ei uskalla ottaa kantaa.
Täysin eri asia taas on väittää jotain varmaa jumalasta, kuten ettei häntä varmasti ole olemassa tai ylipäätään väittää hänestä olevan mahdollista saada tietoa.
Mielestäni on siis rehellisintä vastata miltä tuntuu, vaikkei objektiivista tietoa kohteesta olisi edes mahdollista saada. Kysymys uskomisesta tai uskon puuttumisesta on yksinkertainen kyllä/ei asia. Tietopuolen kysymykseen agnostinen lähestyminen on mielestäni se rehellisin. - tieteenharrastaja
John Adams kirjoitti:
> Agnostikkous on mielestäni rehellisin tapa suhtautua näihin asioihin, joista ei objektiivista tietoa voi saada.
Riippuu täysin siitä, että tarkoitetaanko ateismilla väitelausetta koskien jumalan/jumalien olemassaoloa vai tietoteoreettista käsitystä, mikä voidaan jakaa positiiviseen ja negatiiviseen ateismiin.
Ateisti on mielestäni paljon rehellisempi kuin agnostikko, joka pakenee vastauksen antamista yksinkertaiseen kysymykseen. Jos henkilöltä kysytään, että uskooko hän kummituksiin tai enkeleihin, niin hän todennäköisemmin vastaa rehellisesti joko kyllä tai ei, mutta jumalasta puhuttaessa moni ei uskalla ottaa kantaa.
Täysin eri asia taas on väittää jotain varmaa jumalasta, kuten ettei häntä varmasti ole olemassa tai ylipäätään väittää hänestä olevan mahdollista saada tietoa.
Mielestäni on siis rehellisintä vastata miltä tuntuu, vaikkei objektiivista tietoa kohteesta olisi edes mahdollista saada. Kysymys uskomisesta tai uskon puuttumisesta on yksinkertainen kyllä/ei asia. Tietopuolen kysymykseen agnostinen lähestyminen on mielestäni se rehellisin.Mielipiteeseesi sinulla on oikeus:
"Mielestäni on siis rehellisintä vastata miltä tuntuu, vaikkei objektiivista tietoa kohteesta olisi edes mahdollista saada."
Siitä, mikä on yleisemmin rehellistä, et kuitenkaan voi päättää toisten puolesta. Kun objektiivista tietoa ei ole, minun mielestäni on yhrä rehellistä vastata myös, etten tiedä tai jopa etten halua kertoa. Tuntemustensa toiselle kertomiseen ei kenelläkään nähdäkseni ole velvollisuutta. - John Adams
tieteenharrastaja kirjoitti:
Mielipiteeseesi sinulla on oikeus:
"Mielestäni on siis rehellisintä vastata miltä tuntuu, vaikkei objektiivista tietoa kohteesta olisi edes mahdollista saada."
Siitä, mikä on yleisemmin rehellistä, et kuitenkaan voi päättää toisten puolesta. Kun objektiivista tietoa ei ole, minun mielestäni on yhrä rehellistä vastata myös, etten tiedä tai jopa etten halua kertoa. Tuntemustensa toiselle kertomiseen ei kenelläkään nähdäkseni ole velvollisuutta.Miksi tämä on näin epäselvä ja vaikea asia teisteille ja agnostikoille? En tiedä on hyvä vastaus kysymykseen, että voiko jumala olla olemassa ja voiko hänestä saada tietoa, mutta ihminen joko uskoo tai ei usko johonkin. Jos ajattelet pidemmälle, niin et siis voi vastata en tiedä kysymykseen, että uskotko johonkin, vaikka kysymykseen jonkin olemassaolosta se onkin hyvä vastaus.
Uskotko joulupukkiin? Uskotko kummituksiin? Uskotko yksisarvisiin? Uskotko Loch Nessin hirviöön? Uskotko isojalkaan?
Itse vastaan kaikkiin en, vaikka Loch Nessin hirviö ja isojalka ovat periaattesssa täysin mahdollisia olla olemassa, tai ainakin joskus eläneitä. En mielestäni voi rehellisesti vastata noihin kysymyksiin etten tiedä uskonko niihin vai en. Miksi kysymys uskosta jumaliin poikkeaisi noista, vaikka osaan noista ei ihminen subjektiivisesti yhtä herkästi uskokaan?
Ei omaa uskoa tietenkään ole pakko kenellekään kertoa, eikä siitä ollutkaan kysymys. - tieteenharrastaja
John Adams kirjoitti:
Miksi tämä on näin epäselvä ja vaikea asia teisteille ja agnostikoille? En tiedä on hyvä vastaus kysymykseen, että voiko jumala olla olemassa ja voiko hänestä saada tietoa, mutta ihminen joko uskoo tai ei usko johonkin. Jos ajattelet pidemmälle, niin et siis voi vastata en tiedä kysymykseen, että uskotko johonkin, vaikka kysymykseen jonkin olemassaolosta se onkin hyvä vastaus.
Uskotko joulupukkiin? Uskotko kummituksiin? Uskotko yksisarvisiin? Uskotko Loch Nessin hirviöön? Uskotko isojalkaan?
Itse vastaan kaikkiin en, vaikka Loch Nessin hirviö ja isojalka ovat periaattesssa täysin mahdollisia olla olemassa, tai ainakin joskus eläneitä. En mielestäni voi rehellisesti vastata noihin kysymyksiin etten tiedä uskonko niihin vai en. Miksi kysymys uskosta jumaliin poikkeaisi noista, vaikka osaan noista ei ihminen subjektiivisesti yhtä herkästi uskokaan?
Ei omaa uskoa tietenkään ole pakko kenellekään kertoa, eikä siitä ollutkaan kysymys.Sinähän riehut kuin uskovainen fundis:
"Jos ajattelet pidemmälle, niin et siis voi vastata en tiedä kysymykseen, että uskotko johonkin.."
Kysymys "uskotko johonkin" (rakkauteen, onneen, isänmaahan, johonkin jumalaan) ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää. Uskomisen kohde on usein aika epämääräinen, ja oma uskontuntemus mahdollisesti samoin. Vakaasti uskovien kristittyjen huolena on usein pelko, että on menettänyt uskonsa Jumalaan. "Pitemmälle ajattelu voi ehkä vain sekoittaa omaa "tietoa" uskomisesta. tieteenharrastaja kirjoitti:
Sinähän riehut kuin uskovainen fundis:
"Jos ajattelet pidemmälle, niin et siis voi vastata en tiedä kysymykseen, että uskotko johonkin.."
Kysymys "uskotko johonkin" (rakkauteen, onneen, isänmaahan, johonkin jumalaan) ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää. Uskomisen kohde on usein aika epämääräinen, ja oma uskontuntemus mahdollisesti samoin. Vakaasti uskovien kristittyjen huolena on usein pelko, että on menettänyt uskonsa Jumalaan. "Pitemmälle ajattelu voi ehkä vain sekoittaa omaa "tietoa" uskomisesta."Kysymys "uskotko johonkin" (rakkauteen, onneen, isänmaahan, johonkin jumalaan) ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää."
On vähän epämääräistä verrata tietoa jonkin metafyysisen entiteetin olemassaolosta tietoon tunteen (rakkaus, onnellisuus) tai aatteen (isänmaa) olemassaoloon.
Tokihan ihmiset pohdiskelevat onko esimerkiksi onnellisuus "aitoa" tai "kestävää" ja onko isänmaalla "tarkoitusta". Samoin voidaan miettiä, ovatko tunteet, aatteet tai ideat niistä pelkkiä sosiaalisia konstruktioita, ja siksi todellisia tai ei-todellisia.
Syyllistytään kuitenkin jonkinlaiseen kategoriavirheeseen, jos sekoitetaan nämä tietoon jonkin olion olemassaolosta.
Banaaleimmillaan teistisyys viittaa uskoon ja gnosis tietoon mitä tulee jumaluuteen. Tässä tulkinnassa kaikki teistit ja a-teistit ovat a-gnostikkoja kunnes toisin todistetaan.
Henkilökohtaisesti paheksun hieman niitä ateisteja jotka haluavat tehdä vaikutuksen maltillisella rationaalisuudella kutsumalla itseään "agnostikoiksi". Tällainen on esimerkiksi Esko Valtaoja.
Parhaimmillaan moinen on pelkkää semanttista kusetusta, huonoimmillaan älyllistä epärehellisyyttä.
Vakavasti uskovien kristittyjen huolena on varmasti pelko uskon menettämisestä. Kävin itse kyseisen prosessin alusta loppuun. Se lienee kuitenkin eri keskustelunaihe.- tieteenharrastaja
silverjew kirjoitti:
"Kysymys "uskotko johonkin" (rakkauteen, onneen, isänmaahan, johonkin jumalaan) ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää."
On vähän epämääräistä verrata tietoa jonkin metafyysisen entiteetin olemassaolosta tietoon tunteen (rakkaus, onnellisuus) tai aatteen (isänmaa) olemassaoloon.
Tokihan ihmiset pohdiskelevat onko esimerkiksi onnellisuus "aitoa" tai "kestävää" ja onko isänmaalla "tarkoitusta". Samoin voidaan miettiä, ovatko tunteet, aatteet tai ideat niistä pelkkiä sosiaalisia konstruktioita, ja siksi todellisia tai ei-todellisia.
Syyllistytään kuitenkin jonkinlaiseen kategoriavirheeseen, jos sekoitetaan nämä tietoon jonkin olion olemassaolosta.
Banaaleimmillaan teistisyys viittaa uskoon ja gnosis tietoon mitä tulee jumaluuteen. Tässä tulkinnassa kaikki teistit ja a-teistit ovat a-gnostikkoja kunnes toisin todistetaan.
Henkilökohtaisesti paheksun hieman niitä ateisteja jotka haluavat tehdä vaikutuksen maltillisella rationaalisuudella kutsumalla itseään "agnostikoiksi". Tällainen on esimerkiksi Esko Valtaoja.
Parhaimmillaan moinen on pelkkää semanttista kusetusta, huonoimmillaan älyllistä epärehellisyyttä.
Vakavasti uskovien kristittyjen huolena on varmasti pelko uskon menettämisestä. Kävin itse kyseisen prosessin alusta loppuun. Se lienee kuitenkin eri keskustelunaihe.Kiitos analyyttisestä ja järkevästä puheenvuorosta:
"Syyllistytään kuitenkin jonkinlaiseen kategoriavirheeseen, jos sekoitetaan nämä tietoon jonkin olion olemassaolosta."
Ei tässä kategoriavirhettä ole, vaan objektiivisen tiedon puuttuminen jumala-"olion" olemassaolosta oli keskustelun lähtökohta. Kyse oli siitä, onko jokaisella rehellisyyden nimissä "pakko" (tai edes kyky) tietää uskooko tuohon olemassaoloon vai ei.
Sinäkin näyttäisit olevan vaatimassa, että "älyllisesti rehellistä" olisi vain joko teismi tai ateismi. Vai onko toinen nimesi John Adams? tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos analyyttisestä ja järkevästä puheenvuorosta:
"Syyllistytään kuitenkin jonkinlaiseen kategoriavirheeseen, jos sekoitetaan nämä tietoon jonkin olion olemassaolosta."
Ei tässä kategoriavirhettä ole, vaan objektiivisen tiedon puuttuminen jumala-"olion" olemassaolosta oli keskustelun lähtökohta. Kyse oli siitä, onko jokaisella rehellisyyden nimissä "pakko" (tai edes kyky) tietää uskooko tuohon olemassaoloon vai ei.
Sinäkin näyttäisit olevan vaatimassa, että "älyllisesti rehellistä" olisi vain joko teismi tai ateismi. Vai onko toinen nimesi John Adams?"Kyse oli siitä, onko jokaisella rehellisyyden nimissä "pakko" (tai edes kyky) tietää uskooko tuohon olemassaoloon vai ei."
Itse asiassa ihmeteltiin termejä "ateisti" ja "agnostikko". Repehän toi esille näkemyksen siitä, että objektiivisen tiedon puutteessa jälkimmäinen suhtautuminen on rehellisempää kuin edellinen.
Jos (kun) tarkkoja ollaan, niin "usko" ja "tieto" ovat kuitenkin eri asioita. En liiemmin moiti ketään sekaannuksesta, koska yleiskielessä agnostikko usein asettuu ateistin ja teistin väliin.
Tosin en myöskään katso oikein hyvällä kun joku rationaalisena itseään pitävä esittäytyy sovittelevana kysymyksessä, joka on lähtökohdiltaan irrationaalinen.
Teistiset apologeetat nimittäin pyrkivät vaikutelmaan, että keskustelu jumaluudesta on rationaalista samalla tasolla kuin keskustelu evoluutiosta tai Napoleonin historiasta on rationaalista, ja toisaalta keskustelu astrologiasta ei ole.
Mielekkäämpää on kuitenkin keskustella siitä, että monet uskovat Marsin vetovoimalla olevan vaikutusta ihmisyksilöihin kuin siitä, ovatko kaksoset rauhallisempia kuin ravut.
Jos joku aikuinen on hämmentynyt uskostaan tai ei edes ole varma onko mahdollista tietää uskovansa, en tiedä mikä noteeraus olisi oikea. Ehkä häntä voisi tituleerata "mystikoksi" tai "identiteettikriisistä kärsiväksi"
Jonkinlainen kategoriasekaannus siis syntyy kun sekoitetaan se, mikä on sosiaalisesti rakentunutta (ideat: isänmaa, onnellisuus) ja se mikä ei ole (oliot: jumaluus, isojalka). Ellet sitten ole sitä mieltä, että myös jumala-olio on vain ja ainoastaan sosiaalista tuotosta.
En myöskään ole nimimerkki John Adams, jos siihen viittasit. Koin tarvetta puuttua Repen määrittelyyn jo aikaisemmin, mutten päiväduuniltani kerennyt.- tieteenharrastaja
silverjew kirjoitti:
"Kyse oli siitä, onko jokaisella rehellisyyden nimissä "pakko" (tai edes kyky) tietää uskooko tuohon olemassaoloon vai ei."
Itse asiassa ihmeteltiin termejä "ateisti" ja "agnostikko". Repehän toi esille näkemyksen siitä, että objektiivisen tiedon puutteessa jälkimmäinen suhtautuminen on rehellisempää kuin edellinen.
Jos (kun) tarkkoja ollaan, niin "usko" ja "tieto" ovat kuitenkin eri asioita. En liiemmin moiti ketään sekaannuksesta, koska yleiskielessä agnostikko usein asettuu ateistin ja teistin väliin.
Tosin en myöskään katso oikein hyvällä kun joku rationaalisena itseään pitävä esittäytyy sovittelevana kysymyksessä, joka on lähtökohdiltaan irrationaalinen.
Teistiset apologeetat nimittäin pyrkivät vaikutelmaan, että keskustelu jumaluudesta on rationaalista samalla tasolla kuin keskustelu evoluutiosta tai Napoleonin historiasta on rationaalista, ja toisaalta keskustelu astrologiasta ei ole.
Mielekkäämpää on kuitenkin keskustella siitä, että monet uskovat Marsin vetovoimalla olevan vaikutusta ihmisyksilöihin kuin siitä, ovatko kaksoset rauhallisempia kuin ravut.
Jos joku aikuinen on hämmentynyt uskostaan tai ei edes ole varma onko mahdollista tietää uskovansa, en tiedä mikä noteeraus olisi oikea. Ehkä häntä voisi tituleerata "mystikoksi" tai "identiteettikriisistä kärsiväksi"
Jonkinlainen kategoriasekaannus siis syntyy kun sekoitetaan se, mikä on sosiaalisesti rakentunutta (ideat: isänmaa, onnellisuus) ja se mikä ei ole (oliot: jumaluus, isojalka). Ellet sitten ole sitä mieltä, että myös jumala-olio on vain ja ainoastaan sosiaalista tuotosta.
En myöskään ole nimimerkki John Adams, jos siihen viittasit. Koin tarvetta puuttua Repen määrittelyyn jo aikaisemmin, mutten päiväduuniltani kerennyt.Tuosta voisi saada diilin:
"Ellet sitten ole sitä mieltä, että myös jumala-olio on vain ja ainoastaan sosiaalista tuotosta."
Tarjoan myönnytystä: voi ehkä olla vain sosiaalista tuotosta, jos sinä myönnät, että ideat, rakkaus ja onnellisuus saattavat ainakin osaksi olla jumalallista tuotosta. tieteenharrastaja kirjoitti:
Tuosta voisi saada diilin:
"Ellet sitten ole sitä mieltä, että myös jumala-olio on vain ja ainoastaan sosiaalista tuotosta."
Tarjoan myönnytystä: voi ehkä olla vain sosiaalista tuotosta, jos sinä myönnät, että ideat, rakkaus ja onnellisuus saattavat ainakin osaksi olla jumalallista tuotosta."jos sinä myönnät, että ideat, rakkaus ja onnellisuus saattavat ainakin osaksi olla jumalallista tuotosta"
Juu, siitä huolimatta että noteeraan itseni uskosta vieraantuneeksi militantiksi materialistiksi ja kulttuurittomaksi ateistiksi, voin tuon myöntää.
Lähinnä teistisiä agnostikkoja täällä mölisee keskenään :)- tieteenharrastaja
silverjew kirjoitti:
"jos sinä myönnät, että ideat, rakkaus ja onnellisuus saattavat ainakin osaksi olla jumalallista tuotosta"
Juu, siitä huolimatta että noteeraan itseni uskosta vieraantuneeksi militantiksi materialistiksi ja kulttuurittomaksi ateistiksi, voin tuon myöntää.
Lähinnä teistisiä agnostikkoja täällä mölisee keskenään :)Diili tuli!
- pikku miete
tieteenharrastaja kirjoitti:
Sinähän riehut kuin uskovainen fundis:
"Jos ajattelet pidemmälle, niin et siis voi vastata en tiedä kysymykseen, että uskotko johonkin.."
Kysymys "uskotko johonkin" (rakkauteen, onneen, isänmaahan, johonkin jumalaan) ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää. Uskomisen kohde on usein aika epämääräinen, ja oma uskontuntemus mahdollisesti samoin. Vakaasti uskovien kristittyjen huolena on usein pelko, että on menettänyt uskonsa Jumalaan. "Pitemmälle ajattelu voi ehkä vain sekoittaa omaa "tietoa" uskomisesta.John Adams ja silverjew ovat mun mielestä periaatteessa oikeassa. Jos Repe tarkoitti jumalasta saatavaa tietoa ja olemassaolon mahdollisuutta niin sillon agnostismi on rehellisin lähestyminen. Mut tosiaan kysymykseen uskosta siihen entiteettiin se ei sitä välttämättä enää ole. Jos ateistilta puuttuu usko niin pitäskö sen valehdella ettei tiedä uskooko että ois rehellisin vastaus? Enpä usko.
- tieteenharrastaja
pikku miete kirjoitti:
John Adams ja silverjew ovat mun mielestä periaatteessa oikeassa. Jos Repe tarkoitti jumalasta saatavaa tietoa ja olemassaolon mahdollisuutta niin sillon agnostismi on rehellisin lähestyminen. Mut tosiaan kysymykseen uskosta siihen entiteettiin se ei sitä välttämättä enää ole. Jos ateistilta puuttuu usko niin pitäskö sen valehdella ettei tiedä uskooko että ois rehellisin vastaus? Enpä usko.
Kuka tuota muka edes vaati
"Jos ateistilta puuttuu usko niin pitäskö sen valehdella ettei tiedä uskooko että ois rehellisin vastaus? Enpä usko."
Jos tietää puuttuvan ja haluaa sen kertoa, niin miksi valehtelisi. Minusta kiista oli siitä, pitääkö silloin valehdella, kun ei itsekään tiedä tai ei halua kertoa. - mietiskelijä
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kuka tuota muka edes vaati
"Jos ateistilta puuttuu usko niin pitäskö sen valehdella ettei tiedä uskooko että ois rehellisin vastaus? Enpä usko."
Jos tietää puuttuvan ja haluaa sen kertoa, niin miksi valehtelisi. Minusta kiista oli siitä, pitääkö silloin valehdella, kun ei itsekään tiedä tai ei halua kertoa.Kiistahan lähti Repen väitteestä että agnostismi ois rehellisin lähestymistapa ja agnostikolla eniten munaa ku uskaltaa sanoa ettei tiedä. Tässä on sitten yritetty kysellä ja tarkentaa että puhutaanko jumalan olemassaolosta mahdollisesti saatavasta tiedosta vai subjektiivisesta uskosta tuohon jumalaan. Nämä on eri kategorian asioita.
Ei kenenkään tarvi kertoa tietenkään kantaansa vaan hypoteettisesta kyselystä tässä puhuttiin.
- tieteenharrastaja
Ei kelpaqa vedenpaisumukseksi, kun oli ihan paikallinen:
" Legendan mukaan Viracocha tuhosi kaikki ihmiset Titicaca-järven ympäriltä suuressa tulvassa.."
Kerropa, milloin tuo "muistuma" ensi kerran kirjattiin johonkin "dokumenttiin"
Eivätkä papit tarvitse salaliittoa esitelläkseen pakanoille Raamatun kertomuksia.- skolepojke
Suuri tulva korkealla vuoristossa olevan Titicaca järven ympärillä peitti koko maapallon koskapa se hukutti lähes kaikki.
Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla, ja sitä ennen se kulkeutui isältä pojalle suullisena perimätietona Baabelin tornilta alkaen. Ilmankos se hieman muuttui.
Melkoinen oli tuo lähetyussaarnaajapappien salaliittkconsesensus kun se onnistui kirjaamaan sadoittain vastaavia kertomuksia kaikkialta alkuperäiskansoilta.
Olet varmasti samaa mieltä vai mitä? - tieteenharrastaja
skolepojke kirjoitti:
Suuri tulva korkealla vuoristossa olevan Titicaca järven ympärillä peitti koko maapallon koskapa se hukutti lähes kaikki.
Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla, ja sitä ennen se kulkeutui isältä pojalle suullisena perimätietona Baabelin tornilta alkaen. Ilmankos se hieman muuttui.
Melkoinen oli tuo lähetyussaarnaajapappien salaliittkconsesensus kun se onnistui kirjaamaan sadoittain vastaavia kertomuksia kaikkialta alkuperäiskansoilta.
Olet varmasti samaa mieltä vai mitä?Titicaca-järvi on syvässä vuoristolaaksossa ja myytti sanoo mitä sanoo.
En usko juttuasi tuosta dokumentaatiosta ilman linkkiä tieteelliseen lähteeseen.
Tulvamyyttejä on palstalla jo jauhettu väsymykseen asti. skolepojke kirjoitti:
Suuri tulva korkealla vuoristossa olevan Titicaca järven ympärillä peitti koko maapallon koskapa se hukutti lähes kaikki.
Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla, ja sitä ennen se kulkeutui isältä pojalle suullisena perimätietona Baabelin tornilta alkaen. Ilmankos se hieman muuttui.
Melkoinen oli tuo lähetyussaarnaajapappien salaliittkconsesensus kun se onnistui kirjaamaan sadoittain vastaavia kertomuksia kaikkialta alkuperäiskansoilta.
Olet varmasti samaa mieltä vai mitä?>Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla
Onneksi makoilet eikä kaatumisen vaaraa ole, sillä nyt sekosit taas pelihousuihisi.
Inkoilla näet ei ollut muuta kirjoitusta kuin lähinnä kirjanpidossa käytetty solmukirjoitus.
:D- quipuilija mään
skolepojke kirjoitti:
Suuri tulva korkealla vuoristossa olevan Titicaca järven ympärillä peitti koko maapallon koskapa se hukutti lähes kaikki.
Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla, ja sitä ennen se kulkeutui isältä pojalle suullisena perimätietona Baabelin tornilta alkaen. Ilmankos se hieman muuttui.
Melkoinen oli tuo lähetyussaarnaajapappien salaliittkconsesensus kun se onnistui kirjaamaan sadoittain vastaavia kertomuksia kaikkialta alkuperäiskansoilta.
Olet varmasti samaa mieltä vai mitä?Hahhah! Valehteleva multinikki ei tiedä, että inkat käyttivät quipuksi kutsuttuja "narunpätkiä" kirjoittamiseen, eivätkä kirjoittaneet hieroglyfejä temppelien seinille:D
http://en.wikipedia.org/wiki/Quipu - jyrr
Kerro sinä että mikä kirjaamispäivä pitäisi olla jotta se kelpaisi sinulle? .... Ai ei mikään? No enpä sitten kerro.
- Epäjumalienkieltäjä
skolepojke kirjoitti:
Suuri tulva korkealla vuoristossa olevan Titicaca järven ympärillä peitti koko maapallon koskapa se hukutti lähes kaikki.
Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla, ja sitä ennen se kulkeutui isältä pojalle suullisena perimätietona Baabelin tornilta alkaen. Ilmankos se hieman muuttui.
Melkoinen oli tuo lähetyussaarnaajapappien salaliittkconsesensus kun se onnistui kirjaamaan sadoittain vastaavia kertomuksia kaikkialta alkuperäiskansoilta.
Olet varmasti samaa mieltä vai mitä?"Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla..."
Kuka sen sinne oli käynyt kirjoittamassa ja milläköhän kielellä se oli kirjoitettu?
Inkoilla kun ei ollut kirjoitusta, vaan ainoastaan "solmukirjoitus" Quipu, joka oli enemmän kirjanpitojärjestlmä kuin kirjoitusta. - Epäjumalienkieltäjä
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
"Inka temppelin senässä tuo kirjoitus oli olemassa 1400- luvulla..."
Kuka sen sinne oli käynyt kirjoittamassa ja milläköhän kielellä se oli kirjoitettu?
Inkoilla kun ei ollut kirjoitusta, vaan ainoastaan "solmukirjoitus" Quipu, joka oli enemmän kirjanpitojärjestlmä kuin kirjoitusta.Sorry. Tämä vedätyshän olikin jo huomattu aikaisemmin.
Hieno osoitus kuitenkin taas kerran kreationistien yleissivistyksen ja rehellisyyden tasosta.
- Epäjumalienkieltäjä
Tämä on samaa pakkomielteistä soopaa, jossa jokainen kertomus, jossa esiintyy "tulva" tai "vene" tulkitaan versioksi Nooa-sadusta. Tämä tietenkin ihan riippumatta siitä ovatko muut kertomukset vanhempia vai nuorempia kuin Nooa-taru.
Englanninkielisillä kretu-sivustoillahan Kalevan Väinämöisen veneenveisto-kertomus on "ilmiselvä" versio Nooa-sadusta. Tulvakertomuksilla et pitkälle pötki...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9664784- Uteljas
Jyrtsi on Jehovan todistajille tyypilliseen tapaan kiinnostunut kovasti koulupojista.
- f34f5gygt
Myöskin tytöistä, oletettavasti ei kuitenkaan seksuaalisesti, vaan haluaisi olal sellainen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991546Kerran oltiin mekin kahdestaan
Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik131236- 2331235
Persut yritti estää somalinaista väittelemästä lääketieteen tohtoriksi
Yrittivät saada hänet lähihoitajakouluun, vaikka pärjäsi hyvin koulussa. Nyt hän on yliopistossa väitellyt lääketieteen2701112Oikeasti, voitais mennä kahville
ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o81999Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi179993- 141990
Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos15979- 74839
Yritin keväällä unohtaa sinut nainen
mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie33832