Tarina Linnasta Ja Kahdesta Tytöstä..

Tässä tekemäni tarina teille luettavaksi. :) Julkaisen ensimmäisen tarinani netissä nyt ja toivon kommenttia, kiits. :) :)

Kaksi Tyttöä Ja Linna..

"Linna on edessä!" Niina huokaisi ja painoi kätensä ystävänsä Annin olkapäille.
"Jep. Nyt näytetään et me kyllä uskalletaan mennä ja kerrotaan linnasta totuus huomenna kaikille kavereille!" Anni sanoi innostuneena. Tytöt menivät kohtilinnaa. Miten he ylittäisivät vallihaudan? Siitä ei ollut tietoakaan.
"Noni. Ei päästäkään linnaan." Niina sanoi kun koko elämä olisi kaatunut roskapurkkiin.
"Hei! Äläs nyt. Odotappas." Anni sanoi rahoitellen ja nosti kiven maasta. Hän paiskasi kiven lujaa laholta näyttävään porttiin joka kuin taikaiskusta kaatui vallihaudan ylle.
"Hei.. Toihan on ihan laho!" Niina sanoi epäröiden.
"No. Ei oo muuta mahdollisuutta. Mennään." Anni sanoi ja astui eteenpäin kaksi askelta.
"No hyvä on, onhan meillä toisemme. Kärsitään sit yhdessä." Niina sanoi ja tarttui Annin käteen.
"Juostaan! Kolme, Kaksi, Yksi, NYT!" Anni sanoi ja siinä sitä mentiin. Tytöt juoksivat lahon portin yli. Yhtäkkiä portti paiskautui vallihautaan.
"Niina!!! Eiiii!" Anni huusi ja tarttui ystäväänsä kädestä.
"Apua!!! Vedä mut ylös!" Niina haukkoi henkeään ja tunsi kuoleman pelon sydämessään. Lopulta Anni sai vedettyä Niinan ylös ja tytöt yrittivät rauhoitella itseään.
"Okei. Kaikki on OK. Mennään linnaan." Niina sanoi. Tytöt lähtivät linnaan ja huomasivat raput jotka johtivat jonnekkin pimeään.. Tytöt päättivät mennä alas. Anni näki hädintuskin mitään ja istahti puupölkylle. Seuraksena oli tietenkin kauhea ryminä. Mitä tapahtuikaan? Salainen käytävä oli auennut tyttöjen eteen.
"Hei, mä luulin ettei tälläsiä oo oikeesti." Niina sanoi vakavana.
"Niinpä! Mennää tuonne! Yritetään saada mahdollisimman paljon selville tästä linnasta ja sen salaperäisistä kertomuksista.." Anni sanoi rohkeana ja katsoi suoraan pimeään. Kaverukset astelivat käytävään. Käytävässä natisi ja tytöt säikähtivät paria lepakkoa jotka säpsähtivät lentoon. Hajukaan ei ollut hirveän hyvä, siksi tytöt kävelivät reippaasti eteenpäin. Anni ja Niina näkivät edessään tikapuut. Tytöt astelivat niihin kuin käskystä ja huokaisivat ylhäällä, kun mitään ei ollut tapahtunut.
"Kraah! Miten uskallatte olla täällä!?" Kuului ystäkkiä tyttöjen takaa möreä ja ankara ääni.
"K-kuka siellä?" Anni sai sanottua pelkonsa keskeltä.
"Linnan aave!" Hahmo huusi ja lennähti tyttöjen eteen ankara ja pelottava katse silmissään jotka olivat mustat, niin mustat..
"Aave!! Juokse henkes eestä!" Anni huusi päästellen kyyneliä.
"Yritänkin!! Nopeasti." Niina huusi ja katsoi pelokkaasti ystävänsä silmiin. He pääsivät ulos linnasta kunnes kuulivat aavemaisen äänen, "Te kirotut! Linna tulee olemaan elämässänne joka yö ja tulevaisuudessa kun haudassa olette saatte kokea linnan kauhut toisessa elämässänne!".
Tytöt pelästyivät ja huomasivat takanaan pyörremyrskyn.
"Eikä!! Nyt me kuollaan kuitenkin. Hyvästi...." Anni sanoi ja kyykistyi odottaen kuolemaansa. Niina senkun oli varma, ettei mitään tapahtuisi. Hän tarttui ystäväänsä, mutta tuuli oli liian voimakas ja tarttui tyttöihin. Anni pyörtyi sen keskellä, mutta Niina yritti pysyä valppaana, mutta turhaan hänkin pyörtyi lopulta. Noin puolituntia myöhemmin tytöt heräsivät. He hyvästelivät ja iloitsivat, että olivat elossa, mutta molemmilla oli mielessään kauhea tulevaisuus..