Nyt pitää vaivautua äänestämään ja nimenomaan naisia! Jos kunnanvaltuustossa on äijävalta niin päätökset on sen mukaisia. Kaikki kunnia Haloselle, mutta kunnanvaltuuston päätökset vaikuttavat tavallisen naisen elämään enemmän kuin presidentin.
Kunnallisvaaleihin Halos-ilmiö
29
722
Vastaukset
- Zack
Missä asioissa nainen tekee kunnallisvaltuustossa parempia päätöksiä naisen kannalta kuin mies?
- jorojukka-kukka
Voipi tehdä monessakin parempia päätöksiä kuin mies. Naisilla on läheisempi ote ihmisten hyvinvointiin (vanhukset, sairaat, lapset, koulutus, ennaltaehkäisyt jne..), koska usein ovat vastuussa niistä itse ja ovat kiinnostuneempia tämän tyyppisistä aiheista.
Naiset tasapainottavat miehiä juuri sopivassa suhteessa, joten tilanne 50/50 olisi hyvä. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
Voipi tehdä monessakin parempia päätöksiä kuin mies. Naisilla on läheisempi ote ihmisten hyvinvointiin (vanhukset, sairaat, lapset, koulutus, ennaltaehkäisyt jne..), koska usein ovat vastuussa niistä itse ja ovat kiinnostuneempia tämän tyyppisistä aiheista.
Naiset tasapainottavat miehiä juuri sopivassa suhteessa, joten tilanne 50/50 olisi hyvä.Ihan ensin, miten mainitsemiesi palvelujen kehittäminen hyvödyttää erityisesti naisia? Eikö hyödyn saajia ole asiakkaat, miehet ja naiset. Jos taas ajatellaan, että naisedustaja ajaisi lisää työpaikkoja ja palkaa hoivasektorille, pitää harkita tarkkaan minkä tyyppisen naisedustajan tehtävään valitsee. Itse asiassa miesedustajasta riippuen, hän voi ajaa näitä asioita paljon tehoikkaammin kuin naisedustajat keskimäärin. Entä voidaanko naisten asemaa parantaa suorilla päätöksillä vai pitäisikö miettiä mistä se raha otetaan. Lisäksi pitää huomioida puolueen päätökset (puoluekuri). Se on aika lyhytnäköistä päätöksentekoa, jos päätöksenteossa ei kyetä huomioimaan kokonaisuutta.
Mielestäni kaikkein tärkeintä on, että kunnat kykenevät takaamaan päätöksillään sen, että mahdollisimman monella kuntalaisella on työtä. Jos panostetaan siihen, että kunta toimii entistä enemmän työnantajana yhä useammalle kuntalaiselle, sen tien päässä on konkurssi. Kunta pitää tehdä houkuttelevaksi yrityksille ja tätä kautta kuntaan saadaan uusia asukkaita ja rahaa. Tällä rahalla sitten voidaan kehittää hyvinvointipalveluja. Mikään ei tue sitä, että hyvinvointipalvelujen laatu ja taso tekisivät kunnasta houkuttelevan. Muuttovoitto tapahtuu suurten keskusten eduksi ja juuri isoissa kaupungeissa hyvinvointi- ja hoivapalvelujen saanti on kiven takana. Usein pienissä muuttotappiokunnissa nämä palvelut ovat hyvinkin helposti saatavilla. Väki on vähentynyt, mutta palveluja ei ole vähennetty samassa suhteessa. - Lotta
"Missä asioissa nainen tekee kunnallisvaltuustossa parempia päätöksiä naisen kannalta kuin mies? "
Omasta mielestäni naiset ovat keskimäärin tehneet parempia päätöksiä, ei vain naisten kannalta vaan myös miesten kannalta. Pari viikkoa sittenhän julkaistiin joku tutkimus, jonka mukaan naiset ovat kunnanvaltuustoissa keskittyneet etupäässä terveyden/vanhustenhuoltoon, koulutukseen ym. kaikkia hyödyttäviin ja välttämättömiin palveluihin kun taas miesvaltuutetut olivat panostaneet urheiluun ym. toisarvoiseen. Enkä nyt tarkoita ettäkö urheiluun panostaminen olisi turhaa, mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeämpää hoitaa peruspalvelut ensin kuntoon ja vasta sen jälkeen alkaa panostamaan erilaisiin melko pieniä ryhmiä palveleviin hyödykkeisiin. - Zack
Lotta kirjoitti:
"Missä asioissa nainen tekee kunnallisvaltuustossa parempia päätöksiä naisen kannalta kuin mies? "
Omasta mielestäni naiset ovat keskimäärin tehneet parempia päätöksiä, ei vain naisten kannalta vaan myös miesten kannalta. Pari viikkoa sittenhän julkaistiin joku tutkimus, jonka mukaan naiset ovat kunnanvaltuustoissa keskittyneet etupäässä terveyden/vanhustenhuoltoon, koulutukseen ym. kaikkia hyödyttäviin ja välttämättömiin palveluihin kun taas miesvaltuutetut olivat panostaneet urheiluun ym. toisarvoiseen. Enkä nyt tarkoita ettäkö urheiluun panostaminen olisi turhaa, mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeämpää hoitaa peruspalvelut ensin kuntoon ja vasta sen jälkeen alkaa panostamaan erilaisiin melko pieniä ryhmiä palveleviin hyödykkeisiin....voidaan tehdä, jos on tehty hyviä päätöksiä. Vai että miehet keskittyvät urheiluun :)
Miehet keskittyvät niihin asioihin, joilla sitten voidaan rahoittaa näitä hyvinvointipalveluja. Naiset eivät oikein taida ymmärtää, mistä ne rahat tulevat. Tässä hyvä esimerkki.
"mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeämpää hoitaa peruspalvelut ensin kuntoon"
Lisäksi kunnan on tarjottava erilaisia palveluja, myös vapaa-ajan palveluja, jotta kuntaan saataisiin uusia veronmaksajia. Muuttotappiokunnissa ei usein ole mitään muuta jäljellä kuin hyvin hoidetut terveys- ja hoivapalvelut. Niiden käyttäjiä ovat kuntaan jäänyt vanhusväestö. Maksajia ei sitten taida kohta ollakaan, joten niistäkin joudutaan karsimaan.
Esim. kunnan tarjoamien terveyspalveluiden yksityistämistä ollaan kovasti vastaan. Uskon, että syy yksityistämiseen tulee osittain siitä, että kuntatyönantaja on väsynyt kuuntelemaan alati tyytymättömien työntekijöiden vaatimuksia. Helpommalla pääsisi kun yksityinen yritys hoitaisi nämä henkilöstöasiat. Saataisi siinä työntekijöillekin jäädä vain haikea muisto vanhoista hyvistä ajoista. Jotta näin ei kävisi, turhat rutinat olisi syytä unohtaa ja olla tyytyväinen että on työtä, eikä tuloksentekopaineet luo ainaista epävarmuutta. Se on vain hyväksyttävä, että kuntasektorillakin työtahti lähenee yksityisen sektorin työtahtia. - Lotta
Zack kirjoitti:
...voidaan tehdä, jos on tehty hyviä päätöksiä. Vai että miehet keskittyvät urheiluun :)
Miehet keskittyvät niihin asioihin, joilla sitten voidaan rahoittaa näitä hyvinvointipalveluja. Naiset eivät oikein taida ymmärtää, mistä ne rahat tulevat. Tässä hyvä esimerkki.
"mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeämpää hoitaa peruspalvelut ensin kuntoon"
Lisäksi kunnan on tarjottava erilaisia palveluja, myös vapaa-ajan palveluja, jotta kuntaan saataisiin uusia veronmaksajia. Muuttotappiokunnissa ei usein ole mitään muuta jäljellä kuin hyvin hoidetut terveys- ja hoivapalvelut. Niiden käyttäjiä ovat kuntaan jäänyt vanhusväestö. Maksajia ei sitten taida kohta ollakaan, joten niistäkin joudutaan karsimaan.
Esim. kunnan tarjoamien terveyspalveluiden yksityistämistä ollaan kovasti vastaan. Uskon, että syy yksityistämiseen tulee osittain siitä, että kuntatyönantaja on väsynyt kuuntelemaan alati tyytymättömien työntekijöiden vaatimuksia. Helpommalla pääsisi kun yksityinen yritys hoitaisi nämä henkilöstöasiat. Saataisi siinä työntekijöillekin jäädä vain haikea muisto vanhoista hyvistä ajoista. Jotta näin ei kävisi, turhat rutinat olisi syytä unohtaa ja olla tyytyväinen että on työtä, eikä tuloksentekopaineet luo ainaista epävarmuutta. Se on vain hyväksyttävä, että kuntasektorillakin työtahti lähenee yksityisen sektorin työtahtia."Miehet keskittyvät niihin asioihin, joilla sitten voidaan rahoittaa näitä hyvinvointipalveluja."
En nyt ihan menisi takuuseen siitä, että erilaisten tekojääratojen ja ympärivuotisten viherkenttien ylläpitäminen mitenkään takaa millään tapaa näiden hyvinvointipalveluiden rahoitusta. Toki ne lisäävät mielikuvaa "viriilistä" ja elinvoimaisesta asuinpaikasta, mutta en usko, että nämä ns. ylimääräiset palvelut välttämättä ovat merkittävin syy valita asuinpaikka. Varmasti moni potentiaalinen kuntaan muuttaja tai siellä jo asuva haluaa mielummin olla varma siitä, että hänellä on käytössään toimiva terveydenhuolto ja hyvin järjestetty lasten päiväkoti/kouluverkosto kuin eritytyneet urheilumahdollisuudet, jotka usein on varattu vain erilaisten seurojen käyttöön. - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
Ihan ensin, miten mainitsemiesi palvelujen kehittäminen hyvödyttää erityisesti naisia? Eikö hyödyn saajia ole asiakkaat, miehet ja naiset. Jos taas ajatellaan, että naisedustaja ajaisi lisää työpaikkoja ja palkaa hoivasektorille, pitää harkita tarkkaan minkä tyyppisen naisedustajan tehtävään valitsee. Itse asiassa miesedustajasta riippuen, hän voi ajaa näitä asioita paljon tehoikkaammin kuin naisedustajat keskimäärin. Entä voidaanko naisten asemaa parantaa suorilla päätöksillä vai pitäisikö miettiä mistä se raha otetaan. Lisäksi pitää huomioida puolueen päätökset (puoluekuri). Se on aika lyhytnäköistä päätöksentekoa, jos päätöksenteossa ei kyetä huomioimaan kokonaisuutta.
Mielestäni kaikkein tärkeintä on, että kunnat kykenevät takaamaan päätöksillään sen, että mahdollisimman monella kuntalaisella on työtä. Jos panostetaan siihen, että kunta toimii entistä enemmän työnantajana yhä useammalle kuntalaiselle, sen tien päässä on konkurssi. Kunta pitää tehdä houkuttelevaksi yrityksille ja tätä kautta kuntaan saadaan uusia asukkaita ja rahaa. Tällä rahalla sitten voidaan kehittää hyvinvointipalveluja. Mikään ei tue sitä, että hyvinvointipalvelujen laatu ja taso tekisivät kunnasta houkuttelevan. Muuttovoitto tapahtuu suurten keskusten eduksi ja juuri isoissa kaupungeissa hyvinvointi- ja hoivapalvelujen saanti on kiven takana. Usein pienissä muuttotappiokunnissa nämä palvelut ovat hyvinkin helposti saatavilla. Väki on vähentynyt, mutta palveluja ei ole vähennetty samassa suhteessa...on tärkeää, mistä kunta saa rahaa ja myös se, miten sitä käyttää.
Rahan käytön jakautumiseen hoivasektorille naiset ovat innokkaampia ja tietävämpiä, usein.
Ja tottakai palvelujen kehittäminen hyödyttää kumpaakin sukupuolta. Siinähän se juuri tulee, että naiset tekevät työtä molempien sukupuolten hyvinvointiin ja MIEHET AJATTELEVAT USEIN VAIN ITSEÄÄN. Sinäpä sen sanoit:) - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
...voidaan tehdä, jos on tehty hyviä päätöksiä. Vai että miehet keskittyvät urheiluun :)
Miehet keskittyvät niihin asioihin, joilla sitten voidaan rahoittaa näitä hyvinvointipalveluja. Naiset eivät oikein taida ymmärtää, mistä ne rahat tulevat. Tässä hyvä esimerkki.
"mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeämpää hoitaa peruspalvelut ensin kuntoon"
Lisäksi kunnan on tarjottava erilaisia palveluja, myös vapaa-ajan palveluja, jotta kuntaan saataisiin uusia veronmaksajia. Muuttotappiokunnissa ei usein ole mitään muuta jäljellä kuin hyvin hoidetut terveys- ja hoivapalvelut. Niiden käyttäjiä ovat kuntaan jäänyt vanhusväestö. Maksajia ei sitten taida kohta ollakaan, joten niistäkin joudutaan karsimaan.
Esim. kunnan tarjoamien terveyspalveluiden yksityistämistä ollaan kovasti vastaan. Uskon, että syy yksityistämiseen tulee osittain siitä, että kuntatyönantaja on väsynyt kuuntelemaan alati tyytymättömien työntekijöiden vaatimuksia. Helpommalla pääsisi kun yksityinen yritys hoitaisi nämä henkilöstöasiat. Saataisi siinä työntekijöillekin jäädä vain haikea muisto vanhoista hyvistä ajoista. Jotta näin ei kävisi, turhat rutinat olisi syytä unohtaa ja olla tyytyväinen että on työtä, eikä tuloksentekopaineet luo ainaista epävarmuutta. Se on vain hyväksyttävä, että kuntasektorillakin työtahti lähenee yksityisen sektorin työtahtia.Siis ihan oikeaa miehen puhetta!
"Tässä hyvä esimerkki."
Heh, siis missä se hyvä esimerkki nyt oli???
Ja miehen puhe jatkuu.. Urheilulla kuntien asiat kuntoon!
Ja vielä jatkuu.. "Työntekijöille haikea muisto vanhoista hyvistä ajoista.." Eli terveyspalveluissahan sitä väljää työaikaa ja laiskuutta on ollutkin:( Just joo.
Kyllä Zack'in edellisestä viestistä hyvin huomaa, miten ajattelee mies, joka ei ikipäivänä ole ollut työssä naisten alalla, eikä ole naisen sisäistynyttä ajatusmaailmaa.
Kaukana sukupuolet ovat toisistaan tuon perusteella.. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
..on tärkeää, mistä kunta saa rahaa ja myös se, miten sitä käyttää.
Rahan käytön jakautumiseen hoivasektorille naiset ovat innokkaampia ja tietävämpiä, usein.
Ja tottakai palvelujen kehittäminen hyödyttää kumpaakin sukupuolta. Siinähän se juuri tulee, että naiset tekevät työtä molempien sukupuolten hyvinvointiin ja MIEHET AJATTELEVAT USEIN VAIN ITSEÄÄN. Sinäpä sen sanoit:)Mikä sitten on naisille tärkeää kunnissa?
Olettamukseni:
Kunnallissektorin työpaikkojen lisääminen, koska tilastollisesti tämä tukee naisten aseman parantamista.
Urheilu- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen lähinnä, koska on paljon naisia, joilla on kasvuikäisiä lapsia.
Isolle osalle yksityisensektorin työpaikkojen lisääminen. Suurimmalle osalle kunta ei voi tarjota työpaikkaa.
Nämä asiat ovat kaikki kytköksissä toisiinsa.
Miehet eivät ajattele itseään yhtään sen enempää kuin naisetkaan. Naisilla on kuitenkin taipumus painottaa sitä, että naisten tekemissä valinnoissa etusijalle on laitettava naissukupuolen etu (Äänestä naista jne. :)). Ei siis miesten-, perheiden-, vanhusten- tai kunnan etu. - Zack
Lotta kirjoitti:
"Miehet keskittyvät niihin asioihin, joilla sitten voidaan rahoittaa näitä hyvinvointipalveluja."
En nyt ihan menisi takuuseen siitä, että erilaisten tekojääratojen ja ympärivuotisten viherkenttien ylläpitäminen mitenkään takaa millään tapaa näiden hyvinvointipalveluiden rahoitusta. Toki ne lisäävät mielikuvaa "viriilistä" ja elinvoimaisesta asuinpaikasta, mutta en usko, että nämä ns. ylimääräiset palvelut välttämättä ovat merkittävin syy valita asuinpaikka. Varmasti moni potentiaalinen kuntaan muuttaja tai siellä jo asuva haluaa mielummin olla varma siitä, että hänellä on käytössään toimiva terveydenhuolto ja hyvin järjestetty lasten päiväkoti/kouluverkosto kuin eritytyneet urheilumahdollisuudet, jotka usein on varattu vain erilaisten seurojen käyttöön.Nuoret perheet ovat nimenomaan niitä jotka vaihtavat kuntaa usein nimenomaan työn perässä. Mikäli työpaikka on alueen ydinkeskuksessa, asuinpaikka saatetaan kuitenkin valita naapurikunnasta. Nuorilla perheillä on usein kasvavia lapsia ja kyllä harrastusmahdollisuuksilla on aika isokin merkitys. Alaikäisten lasten vanhemmille myös peruskoululla on suuri merkitys. Ehkä ei niinkään mikä on opetuksen taso (ei vertailupohjaa) vaan minkä kokoisia yksiköitä kunnassa on. Usein lapsi halutaan pieneen kouluun. Hoitopaikan löytyminen saattaa myös olla ratkaiseva tekijä, mutta siinäkään ei sinänsä ratkaise hoitopaikkojen määrä koska tehdään ainoastaan yksi valinta ja pääasia on, että hoitopaikka ylipäänsä löytyy. Luonnollisesti myös kunnalliset terveys ymv. palvelut vaikuttavat. Niitäkin on kuitenkin aika vaikea vertailla tai moniko niitä vertailee. Ehkä merkitsevämpää onkin se, mitä muita palveluita kunnasta löytyy: kaupat, pankit, parturit, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, muut harrastus- ja liikuntapalvelut. Erityisesti viimeksi mainitsemani lisäävät kunnan statusta ja sitä kautta vetovoimaa. Uusien asuntojen riittävä tuotanto ja tonttien kaavoitus on myös ehdoton edellytys kunnan kehittymiselle.
- carma.
jorojukka-kukka kirjoitti:
..on tärkeää, mistä kunta saa rahaa ja myös se, miten sitä käyttää.
Rahan käytön jakautumiseen hoivasektorille naiset ovat innokkaampia ja tietävämpiä, usein.
Ja tottakai palvelujen kehittäminen hyödyttää kumpaakin sukupuolta. Siinähän se juuri tulee, että naiset tekevät työtä molempien sukupuolten hyvinvointiin ja MIEHET AJATTELEVAT USEIN VAIN ITSEÄÄN. Sinäpä sen sanoit:)Uskoisin että myös mies ajattelee terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa yms. Käyttäväthän miehetkin näitä palveluja.
Kannattaa siis äänestää henkilöä, joka näitä itselleen tärkeäksi kokemia asioita edustaa, eli ei nainen välttämättä aja näitä ns. pehmeitä arvoja ja mies niitä vastusta, voi olla hyvinkin päinvastoin. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
Siis ihan oikeaa miehen puhetta!
"Tässä hyvä esimerkki."
Heh, siis missä se hyvä esimerkki nyt oli???
Ja miehen puhe jatkuu.. Urheilulla kuntien asiat kuntoon!
Ja vielä jatkuu.. "Työntekijöille haikea muisto vanhoista hyvistä ajoista.." Eli terveyspalveluissahan sitä väljää työaikaa ja laiskuutta on ollutkin:( Just joo.
Kyllä Zack'in edellisestä viestistä hyvin huomaa, miten ajattelee mies, joka ei ikipäivänä ole ollut työssä naisten alalla, eikä ole naisen sisäistynyttä ajatusmaailmaa.
Kaukana sukupuolet ovat toisistaan tuon perusteella..Eikö liikunta ole sinusta tärkeää?
Olen työskennellyt monissa eri tehtävissä sekä yksityisellä- että julkisella sektorilla. Kyllä työtahdissa on keskimäärin suuri ero. Julkisella puolella on lisäksi sellainen vääristymä, että osa-aikaiset tekevät enemmän töitä kuin ne joilla on vakituinen virka. Miksi? Siksi, että eihän virasta saa potkuja ja työpanoksella ei ole suurtakaan merkitystä työn jatkumiseen. Yksityisellä puolella on vakituisellakin työntekijällä aina se pelko, että firma lopetetaan. Tähän hän voi vaikuttaa omalla työpanoksellaan.
"Kaukana sukupuolet ovat toisistaan tuon perusteella."
Mistä ihmeestä noin päättelet. Minun mielestäni sukupuolet eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan. Olenhan tasa-arvon kannattaja. - Zack
carma. kirjoitti:
Uskoisin että myös mies ajattelee terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa yms. Käyttäväthän miehetkin näitä palveluja.
Kannattaa siis äänestää henkilöä, joka näitä itselleen tärkeäksi kokemia asioita edustaa, eli ei nainen välttämättä aja näitä ns. pehmeitä arvoja ja mies niitä vastusta, voi olla hyvinkin päinvastoin.Se oli hyvin sanottu. Olen täsmälleen samaa mieltä. Sinänsä mielenkiintoista huomata, koska olen ollut aika monesta asiasta kanssasi erimieltä :)
- Lotta
Zack kirjoitti:
Nuoret perheet ovat nimenomaan niitä jotka vaihtavat kuntaa usein nimenomaan työn perässä. Mikäli työpaikka on alueen ydinkeskuksessa, asuinpaikka saatetaan kuitenkin valita naapurikunnasta. Nuorilla perheillä on usein kasvavia lapsia ja kyllä harrastusmahdollisuuksilla on aika isokin merkitys. Alaikäisten lasten vanhemmille myös peruskoululla on suuri merkitys. Ehkä ei niinkään mikä on opetuksen taso (ei vertailupohjaa) vaan minkä kokoisia yksiköitä kunnassa on. Usein lapsi halutaan pieneen kouluun. Hoitopaikan löytyminen saattaa myös olla ratkaiseva tekijä, mutta siinäkään ei sinänsä ratkaise hoitopaikkojen määrä koska tehdään ainoastaan yksi valinta ja pääasia on, että hoitopaikka ylipäänsä löytyy. Luonnollisesti myös kunnalliset terveys ymv. palvelut vaikuttavat. Niitäkin on kuitenkin aika vaikea vertailla tai moniko niitä vertailee. Ehkä merkitsevämpää onkin se, mitä muita palveluita kunnasta löytyy: kaupat, pankit, parturit, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, muut harrastus- ja liikuntapalvelut. Erityisesti viimeksi mainitsemani lisäävät kunnan statusta ja sitä kautta vetovoimaa. Uusien asuntojen riittävä tuotanto ja tonttien kaavoitus on myös ehdoton edellytys kunnan kehittymiselle.
" Ehkä merkitsevämpää onkin se, mitä muita palveluita kunnasta löytyy: kaupat, pankit, parturit, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, muut harrastus- ja liikuntapalvelut. Erityisesti viimeksi mainitsemani lisäävät kunnan statusta ja sitä kautta vetovoimaa. "
Toki em. asiat varmasti vaikuttavat muuttopäätökseen, mutta kuinka ratkaisevasti, sitä en tiedä. Oleelliseksi nuo seikat varmasti muodostuvat, jos lapsi harrastaa jotain tiettyä lajia, johon vaaditaan juuri esim. pelihallia tms.
Ikävä kyllä, tässä kuntien tukemassa harrastustoiminnassakin olisi rutkasti parantamisen varaa. Ns. naisten liikuntaan käytetään selvästi vähemmän kunnan rahoja kuin mitä käytetään miesten liikuntaan (muistaakseni naisten liikuntaan 40 ja miesten 60 prossaa). Järjen mukaanhan lukujen pitäisi olla päinvastoin, koska naiset tutkimuksien mukaan harrastavat enemmän liikuntaa. - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
Mikä sitten on naisille tärkeää kunnissa?
Olettamukseni:
Kunnallissektorin työpaikkojen lisääminen, koska tilastollisesti tämä tukee naisten aseman parantamista.
Urheilu- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen lähinnä, koska on paljon naisia, joilla on kasvuikäisiä lapsia.
Isolle osalle yksityisensektorin työpaikkojen lisääminen. Suurimmalle osalle kunta ei voi tarjota työpaikkaa.
Nämä asiat ovat kaikki kytköksissä toisiinsa.
Miehet eivät ajattele itseään yhtään sen enempää kuin naisetkaan. Naisilla on kuitenkin taipumus painottaa sitä, että naisten tekemissä valinnoissa etusijalle on laitettava naissukupuolen etu (Äänestä naista jne. :)). Ei siis miesten-, perheiden-, vanhusten- tai kunnan etu.Naiset eivät painota, että etusijalle on asetettava naisten etu pelkästään.
Naiset painottavat, että MYÖS naisnäkökulma tulee ottaa huomioon.
Tässä on kuule vissi ero! - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
Eikö liikunta ole sinusta tärkeää?
Olen työskennellyt monissa eri tehtävissä sekä yksityisellä- että julkisella sektorilla. Kyllä työtahdissa on keskimäärin suuri ero. Julkisella puolella on lisäksi sellainen vääristymä, että osa-aikaiset tekevät enemmän töitä kuin ne joilla on vakituinen virka. Miksi? Siksi, että eihän virasta saa potkuja ja työpanoksella ei ole suurtakaan merkitystä työn jatkumiseen. Yksityisellä puolella on vakituisellakin työntekijällä aina se pelko, että firma lopetetaan. Tähän hän voi vaikuttaa omalla työpanoksellaan.
"Kaukana sukupuolet ovat toisistaan tuon perusteella."
Mistä ihmeestä noin päättelet. Minun mielestäni sukupuolet eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan. Olenhan tasa-arvon kannattaja.En tunne sinua vielä niin hyvin, että osaisin tuohon itse vastata.
Liikunta on tärkeää, mutta liikunta vastaan hoivapalvelut, niin silloin kyllä hoivapalvelut voittavat tärkeydessään.
Liikuntaa voi harrastaa monella eri tapaa. Tavallisen pulliaisen lapsille ei monestikaan halleille ole asiaa, sillä ne ovat todellakin seurojan käytössä, joten..?
Hoivapalvelujen yksityistämisestä minä puhuin tuossa edellä ja niissä töissä ei ole yhtään löysää, se on aivan varmaa. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
En tunne sinua vielä niin hyvin, että osaisin tuohon itse vastata.
Liikunta on tärkeää, mutta liikunta vastaan hoivapalvelut, niin silloin kyllä hoivapalvelut voittavat tärkeydessään.
Liikuntaa voi harrastaa monella eri tapaa. Tavallisen pulliaisen lapsille ei monestikaan halleille ole asiaa, sillä ne ovat todellakin seurojan käytössä, joten..?
Hoivapalvelujen yksityistämisestä minä puhuin tuossa edellä ja niissä töissä ei ole yhtään löysää, se on aivan varmaa.Luonnollisesti terveys- ja hoivapalvelut ovat tärkeitä, jonkunhan ne on tehtävä. Eri asia onkin kuinka ne halutaan tuottaa. Liikuntapalvelut ovat myös tärkeitä, eikä niitäkään kokonaan kannatta lopettaa. Asioilla pitää olla jokin tasapaino. Kaikkia palveluja on tuotettava yhtä aikaa. Ei voida ajatella, että satsattaisiin ainoastaan yhteen palveluun ja vasta kun se on 100% hyvin tuotettu, voidaan investoida muihinkin palveluihin.
Liikuntaa, kuten terveydenhoitoakin voidaan harrastaa/toteuttaa monella tapaa. Kunnallisia palveluita ei välttämättä edes tarvita. Jos ainoa este harrastamiselle on se, että ei kuulu seuraan, niin ei muuta kuin liittymään. Toisaalta liikuntapalveluja on aikamoinen kirjo, kuten vaikkapa valaistut kuntopolut, uimahallit, urheilu- ja tenniskentät, ulkojääradat jne.
"Hoivapalvelujen yksityistämisestä minä puhuin tuossa edellä ja niissä töissä ei ole yhtään löysää, se on aivan varmaa."
Yksityisellä puolella ei varmaankaan olekaan, tosin sellainen kai ei tilanne vielä ole missään, että jokainen työntekijä on abs. 100% työllistetty vuoden jokaisena päivänä. Tosin toiset taas vastaavasti ovat ylityöllistettyjä, alalla kuin alalla. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
Naiset eivät painota, että etusijalle on asetettava naisten etu pelkästään.
Naiset painottavat, että MYÖS naisnäkökulma tulee ottaa huomioon.
Tässä on kuule vissi ero!"Naiset painottavat, että MYÖS naisnäkökulma tulee ottaa huomioon."
Mitkä muut asiat on otettava huomioon ja missä järjestyksessä? Pitääkö miesnäkökulma ottaa huomioon? - Zack
Lotta kirjoitti:
" Ehkä merkitsevämpää onkin se, mitä muita palveluita kunnasta löytyy: kaupat, pankit, parturit, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, muut harrastus- ja liikuntapalvelut. Erityisesti viimeksi mainitsemani lisäävät kunnan statusta ja sitä kautta vetovoimaa. "
Toki em. asiat varmasti vaikuttavat muuttopäätökseen, mutta kuinka ratkaisevasti, sitä en tiedä. Oleelliseksi nuo seikat varmasti muodostuvat, jos lapsi harrastaa jotain tiettyä lajia, johon vaaditaan juuri esim. pelihallia tms.
Ikävä kyllä, tässä kuntien tukemassa harrastustoiminnassakin olisi rutkasti parantamisen varaa. Ns. naisten liikuntaan käytetään selvästi vähemmän kunnan rahoja kuin mitä käytetään miesten liikuntaan (muistaakseni naisten liikuntaan 40 ja miesten 60 prossaa). Järjen mukaanhan lukujen pitäisi olla päinvastoin, koska naiset tutkimuksien mukaan harrastavat enemmän liikuntaa."Ns. naisten liikuntaan käytetään selvästi vähemmän kunnan rahoja kuin mitä käytetään miesten liikuntaan (muistaakseni naisten liikuntaan 40 ja miesten 60 prossaa). ."
Miten erotellaan tuo kunnan käyttämä raha naisten ja miesten liikuntaan? Eikö samat tilat käy molemmille? Lisäksi näitä tiloja rakennetaan etupäässä vastaamaan nuorison tarpeita, johon löytyy ihan pätevät syyt.
"Järjen mukaanhan lukujen pitäisi olla päinvastoin, koska naiset tutkimuksien mukaan harrastavat enemmän liikuntaa"
Käsittääkseni liikuntapaikkoja rakennetaan kysynnän mukaan.
Viittaat kirjoituksessasi kahteenkin eri tutkimustulokseen. Olisi hauska tutustua näihin tutkimuksiin. Oli niin tai näin, kysymys on siitä, minkä tyyppistä liikunta on. Jos kysymyksessä on kävely tai vs. kuntoliikunta, tarvitaanko näihin erityisiä liikuntapaikkoja. Meidän kunnassa on useita valaistuja kuntopolkuja. Niissä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Toisaalta ei kai näitä kuntopolkuja kannata rakenta jokaiseen kunnan kylään, jossa on muutama potenttiaalinen käyttäjä. - Lotta
Zack kirjoitti:
"Ns. naisten liikuntaan käytetään selvästi vähemmän kunnan rahoja kuin mitä käytetään miesten liikuntaan (muistaakseni naisten liikuntaan 40 ja miesten 60 prossaa). ."
Miten erotellaan tuo kunnan käyttämä raha naisten ja miesten liikuntaan? Eikö samat tilat käy molemmille? Lisäksi näitä tiloja rakennetaan etupäässä vastaamaan nuorison tarpeita, johon löytyy ihan pätevät syyt.
"Järjen mukaanhan lukujen pitäisi olla päinvastoin, koska naiset tutkimuksien mukaan harrastavat enemmän liikuntaa"
Käsittääkseni liikuntapaikkoja rakennetaan kysynnän mukaan.
Viittaat kirjoituksessasi kahteenkin eri tutkimustulokseen. Olisi hauska tutustua näihin tutkimuksiin. Oli niin tai näin, kysymys on siitä, minkä tyyppistä liikunta on. Jos kysymyksessä on kävely tai vs. kuntoliikunta, tarvitaanko näihin erityisiä liikuntapaikkoja. Meidän kunnassa on useita valaistuja kuntopolkuja. Niissä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Toisaalta ei kai näitä kuntopolkuja kannata rakenta jokaiseen kunnan kylään, jossa on muutama potenttiaalinen käyttäjä."Miten erotellaan tuo kunnan käyttämä raha naisten ja miesten liikuntaan?"
Se erotellaan niin, että katsotaan lajin harrastajien sukupuolijakaumaa ja sitten katsotaan minkä verran kyseistä lajia on tuettu. Tietyt lajithan ovat vielä toistaiseksi melko sukupulisidonnaisia, esim. ratsastus on selkeästi tyttöjen laji ja jääkiekko poikien.
"Eikö samat tilat käy molemmille? "
Toki samat tilat käyvät kyllä molemmille, mutta usein esim. näiden hallivuorojen jako menee kaikkea muuta kuin tasapuolisesti. Omasta kokemuksesta tiedän, että esim. jäähalleilla valtaosa ajoista varataan jääkiekkoseuroille ja kaikki muut joutuvat harrastamaan lajiaan joko aamu kuudelta tai puolen yön aikaan.
Muistaakseni tasa-arvovaltuutetun vuosijulkaisuissa on useamminkin käsitelty näitä asioita, ainkain vuoden 2001 vuosikertomuksessa oli esitelty jonkun kunnan tilannetta.
http://www.stm.fi/Resource.phx/tasa-arvo/julkaisut/julkaisut.htx - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
"Naiset painottavat, että MYÖS naisnäkökulma tulee ottaa huomioon."
Mitkä muut asiat on otettava huomioon ja missä järjestyksessä? Pitääkö miesnäkökulma ottaa huomioon?Juurihan tuossa on painettuna pränttinä, että MYÖS naisnäkökulma.
No kenenkähän näkökulma se toinen sitten on??? Miksi teet tällaisia kysymyksiä, kun vastaus on jo ilmaistu selkeästi? Vai etkö todellakaan ymmärtänyt?
Ja sitten kysyt, mitkä muut asiat ja missä järjestyksessä?
En ymmärrä, mihin pyrit näillä kysymyksilläsi, sillä niissä ei ole päätä ei häntää. Mutta vastaan nyt kuitenkin, että kaikki asiat tietenkin pitää ottaa huomioon, jotka LIITTYVÄT kulloiseenkin käsiteltävään aiheeseen. - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
Luonnollisesti terveys- ja hoivapalvelut ovat tärkeitä, jonkunhan ne on tehtävä. Eri asia onkin kuinka ne halutaan tuottaa. Liikuntapalvelut ovat myös tärkeitä, eikä niitäkään kokonaan kannatta lopettaa. Asioilla pitää olla jokin tasapaino. Kaikkia palveluja on tuotettava yhtä aikaa. Ei voida ajatella, että satsattaisiin ainoastaan yhteen palveluun ja vasta kun se on 100% hyvin tuotettu, voidaan investoida muihinkin palveluihin.
Liikuntaa, kuten terveydenhoitoakin voidaan harrastaa/toteuttaa monella tapaa. Kunnallisia palveluita ei välttämättä edes tarvita. Jos ainoa este harrastamiselle on se, että ei kuulu seuraan, niin ei muuta kuin liittymään. Toisaalta liikuntapalveluja on aikamoinen kirjo, kuten vaikkapa valaistut kuntopolut, uimahallit, urheilu- ja tenniskentät, ulkojääradat jne.
"Hoivapalvelujen yksityistämisestä minä puhuin tuossa edellä ja niissä töissä ei ole yhtään löysää, se on aivan varmaa."
Yksityisellä puolella ei varmaankaan olekaan, tosin sellainen kai ei tilanne vielä ole missään, että jokainen työntekijä on abs. 100% työllistetty vuoden jokaisena päivänä. Tosin toiset taas vastaavasti ovat ylityöllistettyjä, alalla kuin alalla.Ja yksi ylityöllistetty ala on juuri tuo hoivapalvelujen kokonainen kirjo riippumatta palvelujen tuottajasta.
Tästä nyt lienemme samaa mieltä. - Zack
Lotta kirjoitti:
"Miten erotellaan tuo kunnan käyttämä raha naisten ja miesten liikuntaan?"
Se erotellaan niin, että katsotaan lajin harrastajien sukupuolijakaumaa ja sitten katsotaan minkä verran kyseistä lajia on tuettu. Tietyt lajithan ovat vielä toistaiseksi melko sukupulisidonnaisia, esim. ratsastus on selkeästi tyttöjen laji ja jääkiekko poikien.
"Eikö samat tilat käy molemmille? "
Toki samat tilat käyvät kyllä molemmille, mutta usein esim. näiden hallivuorojen jako menee kaikkea muuta kuin tasapuolisesti. Omasta kokemuksesta tiedän, että esim. jäähalleilla valtaosa ajoista varataan jääkiekkoseuroille ja kaikki muut joutuvat harrastamaan lajiaan joko aamu kuudelta tai puolen yön aikaan.
Muistaakseni tasa-arvovaltuutetun vuosijulkaisuissa on useamminkin käsitelty näitä asioita, ainkain vuoden 2001 vuosikertomuksessa oli esitelty jonkun kunnan tilannetta.
http://www.stm.fi/Resource.phx/tasa-arvo/julkaisut/julkaisut.htx"Se erotellaan niin, että katsotaan lajin harrastajien sukupuolijakaumaa ja sitten katsotaan minkä verran kyseistä lajia on tuettu. Tietyt lajithan ovat vielä toistaiseksi melko sukupulisidonnaisia, esim. ratsastus on selkeästi tyttöjen laji ja jääkiekko poikien."
Vai niin. Eikö kuitenkin oikeampi tapa ole miettiä sitä, sttä kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Esimerkiksi jääkiekkon harrastajia on tosi paljon enemmän kuin ratsastuksen harrastajia ja samalla kun rakennetaan jäähalleja, tilan saavat myös ringeten pelaajat, naisjääkiekkoilijat, taitoluistelijat ja vaikkapa Curlingin pelaajat. Jäähalleja käytetään lisäksi moneen muuhun tarkoitukseen, vaikkapa hevosratsastuskilpailuihin. Jäähallejen käyttö ei muuten ole käyttäjille ilmaista. Toiseksi, mikäli kunnassa on yksityinen taho, joka tarjoaa jääkiekkoilijoille palveluja ja ne on riittävät, tuskin kunta alkaa jäähallia rakentamaan. Näin ainakin täällä meidän kunnassa. Ulkoilmakaukaloiden ylläpito ei maksa mitään suhteessa käyttöasteeseen. Eipä silti. En usko, etteikö kunta voisi järjestää kuntalaisille mahdollisuutta harrastaa ratsastusta (onkohan kukaan tällaista esittänyt), mutta yleensä näistä vastaavat yksityiset yrittäjät.
Parhaat hallivuorot ja suurin osa niistä menee varmaankin seuroille. Tämä luonnollisesti on ongelma, jos ei halua tai ei ole mahdollisuutta liittyä seuraan (esim. marginaali laji - paikkakunnalla ei ole seuraa). Se ei kuitenkaan mielestäni ole sukupuolikysymys. Nämä ihmisethän voisivat vaikkapa lyöttäytyä yhteen ja perustaa jonkin sekalajiseuran (Curling, taitoluistelu, harrastusluistelu jne.).
"Muistaakseni tasa-arvovaltuutetun vuosijulkaisuissa on useamminkin käsitelty näitä asioita, ainkain vuoden 2001 vuosikertomuksessa oli esitelty jonkun kunnan tilannetta."
Luulitko etten jaksaisi kaivaa sitä esiin. Tutkimuksestahan ei ollut kysymys. Toiseksi tasa-arvovaltuutettukin totesi mm:
"Jäävuorot on myönnettävä samoilla perusteilla sekä nais että miesvaltaisille lajeille ottaen huomioon lajin taso sekä harrastajien ja katsojien lukumäärä. Kunnan palvelujen
jakamisessa kuntalaisille ei kilpailu- ja pelitoiminta voi olla ainoa jakoperuste. Myös harrastustoimintaa ja liikuntakasvatustyötä
on arvostettava jakoperusteena. Lähtökohtana
tulee olla vuorojen tasapuolinen jakautuminen eri sukupuolten kesken, josta poikkeamat on erityisesti perusteltava."
Juuri näin. Kysymyshän oli ringetestä ja jääkiekosta. Yksittäisessä kunnassa jääkiekon harrastajia on varmaankin moninkertainen määrä ringeten harrastajiin verrattuna. Vuorot tulee siis jakaa tämän perusteella huomioiden, ettei synny sukupuolista syrjintää. Luonnollisesti vuorojen jakoon vaikuttaa myös katsojien määrä, kuten t-a valtuutettu totesi.
Kyllä minusta tuntuu, että sinä etsit sukupuolten epätasa-arvoa nyt sieltä, missä sitä ei todellakaan ole. Jos sitä jossain on, niin harrastajien ja kilpaurheilijoiden välillä. Tämäkään ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia. - Zack
jorojukka-kukka kirjoitti:
Ja yksi ylityöllistetty ala on juuri tuo hoivapalvelujen kokonainen kirjo riippumatta palvelujen tuottajasta.
Tästä nyt lienemme samaa mieltä.Satuitko muuten katselemaan Ajankohtaisen kakkosen eilen.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Pari pointtia jäi mieleen.
Vapaasti lainaten:
"On kuntia, joissa hoivapalvelut on hoidettu asian mukaisesti ja työntekijöitä on riittävästi. Jopa niin, että heillä on mahdollisuus käyttää osa ajasta työn suunnitteluun ja kehittämiseen."
Hyvä niin.
"Työtehoa (sama työmäärä, enemmän tehoa - pienempi työmäärä, sama teho kuin ennenkin) voitaisiin nostaa paremmalla organisoinnilla. Esimiehet eivät ole tehtäviensä tasalla. Organisaatiot ovat raskaita ja tätä kautta tehottomia"
Eli, esimiehille koulutusta ja organisaatioihin mallia yksityiseltä puolelta. - Lotta
Zack kirjoitti:
"Se erotellaan niin, että katsotaan lajin harrastajien sukupuolijakaumaa ja sitten katsotaan minkä verran kyseistä lajia on tuettu. Tietyt lajithan ovat vielä toistaiseksi melko sukupulisidonnaisia, esim. ratsastus on selkeästi tyttöjen laji ja jääkiekko poikien."
Vai niin. Eikö kuitenkin oikeampi tapa ole miettiä sitä, sttä kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Esimerkiksi jääkiekkon harrastajia on tosi paljon enemmän kuin ratsastuksen harrastajia ja samalla kun rakennetaan jäähalleja, tilan saavat myös ringeten pelaajat, naisjääkiekkoilijat, taitoluistelijat ja vaikkapa Curlingin pelaajat. Jäähalleja käytetään lisäksi moneen muuhun tarkoitukseen, vaikkapa hevosratsastuskilpailuihin. Jäähallejen käyttö ei muuten ole käyttäjille ilmaista. Toiseksi, mikäli kunnassa on yksityinen taho, joka tarjoaa jääkiekkoilijoille palveluja ja ne on riittävät, tuskin kunta alkaa jäähallia rakentamaan. Näin ainakin täällä meidän kunnassa. Ulkoilmakaukaloiden ylläpito ei maksa mitään suhteessa käyttöasteeseen. Eipä silti. En usko, etteikö kunta voisi järjestää kuntalaisille mahdollisuutta harrastaa ratsastusta (onkohan kukaan tällaista esittänyt), mutta yleensä näistä vastaavat yksityiset yrittäjät.
Parhaat hallivuorot ja suurin osa niistä menee varmaankin seuroille. Tämä luonnollisesti on ongelma, jos ei halua tai ei ole mahdollisuutta liittyä seuraan (esim. marginaali laji - paikkakunnalla ei ole seuraa). Se ei kuitenkaan mielestäni ole sukupuolikysymys. Nämä ihmisethän voisivat vaikkapa lyöttäytyä yhteen ja perustaa jonkin sekalajiseuran (Curling, taitoluistelu, harrastusluistelu jne.).
"Muistaakseni tasa-arvovaltuutetun vuosijulkaisuissa on useamminkin käsitelty näitä asioita, ainkain vuoden 2001 vuosikertomuksessa oli esitelty jonkun kunnan tilannetta."
Luulitko etten jaksaisi kaivaa sitä esiin. Tutkimuksestahan ei ollut kysymys. Toiseksi tasa-arvovaltuutettukin totesi mm:
"Jäävuorot on myönnettävä samoilla perusteilla sekä nais että miesvaltaisille lajeille ottaen huomioon lajin taso sekä harrastajien ja katsojien lukumäärä. Kunnan palvelujen
jakamisessa kuntalaisille ei kilpailu- ja pelitoiminta voi olla ainoa jakoperuste. Myös harrastustoimintaa ja liikuntakasvatustyötä
on arvostettava jakoperusteena. Lähtökohtana
tulee olla vuorojen tasapuolinen jakautuminen eri sukupuolten kesken, josta poikkeamat on erityisesti perusteltava."
Juuri näin. Kysymyshän oli ringetestä ja jääkiekosta. Yksittäisessä kunnassa jääkiekon harrastajia on varmaankin moninkertainen määrä ringeten harrastajiin verrattuna. Vuorot tulee siis jakaa tämän perusteella huomioiden, ettei synny sukupuolista syrjintää. Luonnollisesti vuorojen jakoon vaikuttaa myös katsojien määrä, kuten t-a valtuutettu totesi.
Kyllä minusta tuntuu, että sinä etsit sukupuolten epätasa-arvoa nyt sieltä, missä sitä ei todellakaan ole. Jos sitä jossain on, niin harrastajien ja kilpaurheilijoiden välillä. Tämäkään ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia."Vai niin. Eikö kuitenkin oikeampi tapa ole miettiä sitä, sttä kysyntä ja tarjonta kohtaavat."
Veikkaisin että juuri esim. ratsastuksen suhteen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat aivan varmasti, jos kunta avustaisi tämän melko kalliin harrastuksen harrastamisessa. Jostain syystä kunnat eivät vain koe sitä yhtä tarpeelliseksi kuin jääkiekon tukemista. Ja jos yleisiä jäähalleja ei olisi, syntyisi alalle varmasti samanlaisia yksityisiä yrittäjiä kuin muiden lajien kohdalla. - Zack
Lotta kirjoitti:
"Vai niin. Eikö kuitenkin oikeampi tapa ole miettiä sitä, sttä kysyntä ja tarjonta kohtaavat."
Veikkaisin että juuri esim. ratsastuksen suhteen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat aivan varmasti, jos kunta avustaisi tämän melko kalliin harrastuksen harrastamisessa. Jostain syystä kunnat eivät vain koe sitä yhtä tarpeelliseksi kuin jääkiekon tukemista. Ja jos yleisiä jäähalleja ei olisi, syntyisi alalle varmasti samanlaisia yksityisiä yrittäjiä kuin muiden lajien kohdalla.Miten kunta voisi satsata hevosharrastukseen edistämiseen ja onko kukaan esittänyt sellaista päättäjille. Itse olen ymmärtänyt, että tytöt hoitavat hevosia maksutta (osa harrastusta) ja siitä hyvästä saavat ratsastaa maksutta. Tiedän, että tämä on vain osa toimintaa ja jossain vaiheessa se maksaa. Niin maksaa myös jääkiekkoharrastus. Ratsastus on vain siinä mielessä aika huono esimerkki, että se ei ole vastaavasti urheilua kuin jääkiekko ja harrastajia on paljon vähemmän.
Ei kai voida ajatella, että kunta satsaisi johonkin harrastukseen ilman kysyntää tai avustaisi rahallisesti lajin harrastajia. Ei kunnan tehtävä ole luoda tarpeita vaan vastata niihin.
Suuri osa kunnissa olevista jäähalleista on yksityisten omistuksessa ja niiden käytöstä veloitetaan. Samoin kuntakin veloittaa tilojensa käytöstä, etenkin jäähallien. Niihin satsataan, mutta ne myös tuottavat ja työllistävät. Onhan tässä tutkimuksessa (60/40), jota en ole nähnyt, laskettu myös harrastuksiin satsatun rahan tuotto. Jäähalli saattaa tuottaa jopa voittoa. Tuskin näitä halleja muuten yksityiset yritykset pyörittäisi. Minun puolestani hallit voitaisiin yksityistää kaikki tyynni.
Minä näen, että kuntien pitäisi tuottaa etupäässä lähinnä sellaisia massojen liikuntapalveluja, joista ei peritä käyttömaksuja. Näitä ovat kuntopolut, erilaiset pelikentät, talviurheilupaikat, uimarannat jne. Mikäli kunnassa on tarvetta erilaisille peli- ja urheilutiloille/-halleille sekä kuntosaleille. Ensisijaisesti näiden järjestäminen pitäisi jättää yksityiselle sektorille tai muille organisaatioille. Vain siinä tapauksessa, että tämä ei onnistu, voisi kunta toimia palvelun järjestäjänä (ei ilmaiseksi). Näitä palveluja pitää kunnassa olla, jotta kunta pysyisi vetovoimaisena. En ole kyllä kuullut, että kunta omistaisi ja toimisi ratsutallin vetäjänä. Miksi ei näinkin voisi olla, mikäli kunnassa ei ole riittävästi yksityisten tuottamaa tarjontaa. Maksutonta se ei kuitenkan kuntienkaan tuottamana voisi olla, tasapuolisuuden nimissä. - jorojukka-kukka
Zack kirjoitti:
Satuitko muuten katselemaan Ajankohtaisen kakkosen eilen.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Pari pointtia jäi mieleen.
Vapaasti lainaten:
"On kuntia, joissa hoivapalvelut on hoidettu asian mukaisesti ja työntekijöitä on riittävästi. Jopa niin, että heillä on mahdollisuus käyttää osa ajasta työn suunnitteluun ja kehittämiseen."
Hyvä niin.
"Työtehoa (sama työmäärä, enemmän tehoa - pienempi työmäärä, sama teho kuin ennenkin) voitaisiin nostaa paremmalla organisoinnilla. Esimiehet eivät ole tehtäviensä tasalla. Organisaatiot ovat raskaita ja tätä kautta tehottomia"
Eli, esimiehille koulutusta ja organisaatioihin mallia yksityiseltä puolelta.Mutta kuulostaa ihan järkeen käyvältä. Kyllä tuotakin on, jossain.
- carma.
Äänestän minulle parasta vaihtoehtoa, jos sattuu olemaan nainen niin ihan hyvä niinkin.
- keggu
...suomalaiset äänestävät vaikka karvaisia simpansseja, jos niin lukee demarissa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6437916Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4522201Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292105- 1431680
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511226Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251211Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991084Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65831Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.54733Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6721