Kirkkoherroille 1000€ palkankorotus evlut lampaat

TS: Kirkkoherroille jopa 1000 euron palkankorotus
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2014/07/17/ts-kirkkoherroille-jopa-1000-euron-palkankorotus/20149954/139
Evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherrojen ja johtavien talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoiden palkat saattavat nousta huomattavasti uuden palkkauskokeilun myötä, uutisoi Turun Sanomat.

Elokuusta alkaen palkoista päätetään seurakunnissa, eikä enää kirkon työmarkkinalaitoksella. Toistaiseksi seurakunnissa on päätetty muiden paitsi johtohenkilöiden palkoista.

Mikäli kirkkoherran palkka nousee alarajalta ylärajalle, korotus voi olla jopa 1 000 euroa.

Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkalan mukaan kokeilu mahdollistaa sen, että kirkon johtohenkilöt voivat esittää toisilleen palkankorotuksia.

– Ylin johto ei itse päätä palkankorotusten myöntämisestä, mutta johdon tekemät esitykset menevät usein seurakunnissa läpi, Piekkala sanoo lehdelle.

Korotushaluja todennäköisesti hillitsee seurakuntien vaikea taloustilanne, ja palkankorotusten helposti herättämä negatiivinen julkisuus.

Palkkakokeilu kestää 2,5 vuotta.

TÄSSÄ TÄMÄ ON... kirjoitti:

TS: Kirkkoherroille jopa 1000 euron palkankorotus
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2014/07/17/ts-kirkkoherroille-jopa-1000-euron-palkankorotus/20149954/139
Evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherrojen ja johtavien talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoiden palkat saattavat nousta huomattavasti uuden palkkauskokeilun myötä, uutisoi Turun Sanomat.

Elokuusta alkaen palkoista päätetään seurakunnissa, eikä enää kirkon työmarkkinalaitoksella. Toistaiseksi seurakunnissa on päätetty muiden paitsi johtohenkilöiden palkoista.

Mikäli kirkkoherran palkka nousee alarajalta ylärajalle, korotus voi olla jopa 1 000 euroa.

Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkalan mukaan kokeilu mahdollistaa sen, että kirkon johtohenkilöt voivat esittää toisilleen palkankorotuksia.

– Ylin johto ei itse päätä palkankorotusten myöntämisestä, mutta johdon tekemät esitykset menevät usein seurakunnissa läpi, Piekkala sanoo lehdelle.

Korotushaluja todennäköisesti hillitsee seurakuntien vaikea taloustilanne, ja palkankorotusten helposti herättämä negatiivinen julkisuus.

Palkkakokeilu kestää 2,5 vuotta.

Kirkkoherran kuukausipalkka voi nousta lähes 1 000 euroa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/653321/Kirkkoherran kuukausipalkka voi nousta lahes 1 000 euroa
Kotimaa | Turun Sanomat 17.7.2014 07:01 | 13

Elokuun alusta lähtien evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherrojen ja johtavien talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoiden palkat päätetään Kirkon työmarkkinalaitoksen sijaan seurakunnissa.

Palkkauskokeilu mahdollistaa sen, että seurakuntien ylin johto voi esittää toisilleen palkankorotuksia.

Korotus voi olla jopa 1 000 euroa, jos palkka nostetaan palkkaryhmän alarajalta ylärajalle.

TS

Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin - 21.7.2008 0:00 Maija Sakslin
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin/1135238010299
Julkisuudessa käydyn keskustelun valossa vaikuttaa siltä, että sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveys- palveluja koskeva päätöksenteko olisi vain taloudellista ja poliittista. Kysymykset ovat kuitenkin myös oikeudellisia. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa, ja ne velvoittavat lainsäätäjää, hallintoa sekä tuomioistuimia.

Perustuslakimme takaa kansalaisille verrattain kattavat sosiaaliset perusoikeudet, kuten oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oikeuden perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden, sairauden ja vanhuuden aikana sekä oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Keskeiset sosiaaliset oikeudet on turvattu myös EU:n perusoikeuskirjassa. Lisäksi Suomi on sitoutunut useisiin terveyttä ja sosiaalisia oikeuksia turvaaviin YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimuksiin. Näiden asiakirjojen perusteella Suomella on oikeudellinen velvollisuus kehittää sosiaaliturvajärjestelmäänsä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen tämän päivän Suomessa vaatii enemmän kuin vain hengissä säilymisen kannalta välttämättömän tason. Perustuslain vaatimus oikeudenmukaisuudesta edellyttää, että tulojen ja elintason noustessa myös sosiaaliturvan varassa elävien henkilöiden elintasoa ja palvelujen laatua parannetaan.

Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät määrittele yksityiskohtaisesti toimeentuloa turvaavien etuuksien tasoa, hyvän hoidon sisältöä tai sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä. Ne kuitenkin velvoittavat lainsäätäjää turvaamaan jokaiselle toimeentulon silloin, kun hän ei kykene sitä itse hankkimaan esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden aikana.

Lainsäädännöllä on myös huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä ja niiden saatavuudesta. Esimerkiksi asiakasmaksuja ei voida määrätä niin suuriksi, että ne vaarantaisivat perustuslain turvaaman toimeentulon tai mahdollisuuden käyttää sosiaali- tai terveyspalveluja. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet on kirjattava lakiin yksiselitteisesti.

Kun kunnat velvoitetaan huolehtimaan sosiaalisista oikeuksista, valtion tulee huolehtia siitä, että kunnilla on taloudelliset mahdollisuudet selviytyä tehtävästä. Toisaalta kuntien tulee talousarvioita laatiessaan huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveyssektorille annetaan riittävästi voimavaroja.

Sosiaaliset oikeudet eivät ole vain poliittisia tavoitteita; ne ovat sekä hallinnossa että tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta.

Hallinnollisessa päätöksenteossa perusoikeuksien tuntemus on usein riittämätöntä tai niitä ei oteta vakavasti. Hoitopäätöksen tekevä lääkäri ja sosiaalietuudesta tai palvelusta päättävä sosiaalityöntekijä ovat kuitenkin velvollisia toteuttamaan perusoikeuksia ja noudattamaan lakia.

Perustuslain mukaista oikeutta ei voi jättää toteuttamatta sillä perusteella, että tarkoitukseen ei ole varattu riittävästi varoja. Toisaalta, vaikka kysymyksessä olisi harkinnanvarainen etuus, hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Juuri tässä on julkisen vallan velvoitteiden ydin: sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet velvoittavat niin lainsäädännössä, hallinnossa kuin tuomioistuimissakin – myös taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.


Kirjoittaja on oikeudellisesta tutkimuksesta vastaava tutkija Kelan tutkimusosastossa sekä Ihmisoikeusliiton varapuheenjohtaja.

KAIKKI EI MAHDU JATKUU LINKISTÄ....

Kohdilla ?

Nuo palkkapaimen ovat ahneita luopiota !

1. Useat anoo mutta ei saa , useat rukoilee parantumista mutta ei parannu!
- herätätkö sinä ihmisiä kuolleista, olet joskus kokeillut rukoilla kuolleen vieressä, minä olen sairaalan tehoosastolla, mies ei herännyt! :/

2. Jumalan valtakunta ei ole ekumenia! Se on sisäisesti Jeshuaa seuraavissa ihmisissä.

3. Jeshuaa seuravat ihmiset kolkuttaa ovia ja hakee apua mutta, he eivät saa apua vaan heidät syyllistetään ateistien toimesta, kristittyjen, nimikristittyjen toimesta.

4. Määräosa leipää kuuluu kaikille on uskossa tai ei ole, on työssä tai ei ole työssä.