Osaako tiede selittää

Kun aloin juuri äsken kirjoittaa tälle epäilyttävälle palstalle, meni aurinko pilveen. En osaa tulkita tätä merkkiä, jonka Herra tällä tavalla minulle antoi. Saattaa olla, että pilveen meneminen on merkki siitä, että minun ei pitäisi saastuttaa itseäni täällä syntisten ja Herransa hyljänneiden keskellä. Toisaalta en pidä tukalasta helteestä, niin saattaa olla, että Herra näin kannustaa minua kirjoittamaan tälle palstalle ja näin noudattamaan Jeesuksen kehotusta mennä syntisten ja publikaanien (=perussuomalaiset?) keskuuteen näyttämään heille valoa ja tietä parempaan elämään.

Nyt haluaisinkin tietää, minkä selityksen materialistinen ateistitiede pystyy tälle ilmiölle antamaan? Veikkaanpa, että vastaukseksi tulee kuiva luento jostain Poisson-jakaumasta, joka kuvastaa kalalajien diversiteettiä Malawi-järvessä. Materialistille tällä on tietenkin merkitystä, kun hän suunnittelee mahdollisimman tehokkaita kalastusmenetelmiä, kun sen sijaan Jeesuksen seuraajat ymmärtävät hyvin, että Herramme halusi meidän kalastavan enemmänkin vain henkisesti, kuten minäkin juuri teen, ja konkreettisesti vain sen verran, etteivät Herran Suuren Luomistyön kättenjäljet sentään aivan sukupuuttoihin katoa. Tässäkin muuten näemme kuinka kristinusko on vaikuttanut positiivisesti asioihin. Muinaiset luolaihmiset ja muut metsästäjäsamojedit, jotka eivät olleet kuulleet pelastuksen sanomaa eivätkä osanneet peljätä ja rakastaa Kaiken Luojaa kuten jumalaapelkäävän kristityn tulee tehdä, hävittivät sukupuuttoon useita lajeja, esim mastodontit (lukuunottamatta asuntoni yläpuolella asuvaa kanta-astujaa), mammutit, sapelihammastiikerit ja samoin on toiminut myös Jumalaan uskomattomien materialistinen tiede, jonka hirveän tuhotoiminnan seurauksena maailmasta katoaa monta lajia päivässä. Onneksi kristillisyys ja sitä kautta luonnon kunnioitus on nyttemmin päässyt vaikuttamaan myös julmaan ja tunteettomaan tieteeseen niin, että luonnonsuojelun aate on alkanut itää sielläkin. Newtonille, tuolle Herraan ja hänen kättensä töiden pyhyyteen syvästi uskoneelle oikeamieliselle todelliselle tieteilijälle, olisi ollut rienaus ja kauhistus nähdä Herran Pyhää tiedettä käytettävän luomisen kättenjälkien tuhoamiseen.

Olenko oikeassa, jos oletan, että ateistinen tiede ei pysty näkemään merkitystä auringon menemisellä pilveen ja pyrkii, taas kerran, peittämään itselleen hallitsemattoman luonnon todellisen monimutkaisuuden todennäköisyyslaskennan epämääräiseksi puuroksi, joka antaa valheellisen käsityksen asioiden ymmärtämisestä ja harhaanjohdetun varmuuden niiden hallitsemisesta.